Joka puolella paasataan, kuinka sijoittaminen pitäisi aloittaa mahdollisimman nuorena korkoa korolle -ilmiön takia. Kaikki eivät kuitenkaan tätä sanomaa ole ajoissa kuulleet, ja sijoittamisen aloitus on siirtynyt myöhemmälle iälle eri syistä. Onko syy ollut tietämättömyys, elämäntilanne tai jokin muu – vaikea sanoa.
Omalla kohdalla syitä oli varmasti useita. Olin tietoinen osake- ja rahastosijoittamisesta jo 20–25 vuotta sitten, mutta en koe, että olisin saanut rahastojen osalta riittävän hyvää opastusta riski- ja tuottotodotuksista. Muistan, että kun minulle joskus tarjottiin pankin rahastoja, ne oli nimetty riskitasojen mukaan. Tottakai valitsin sen matalariskisimmän vaihtoehdon, mutta kyllästyin siihen, koska eihän se mitään tuottanut, ja nostin rahat pois. Noin 20 vuotta sitten pankki myös lähes pakotti ottamaan eläkevakuutuksen, johon laitoin muutaman kympin kuukaudessa aina viime vuosiin saakka.
Oma elämä meni ikävuosien 25–40 välillä lasten syntymien ja kiireisen perhearjen keskellä. Välillä harmitti, ettei mitään jäänyt säästöön, ja kun jokin isompi meno tuli eteen, rahavajetta paikattiin luottokorteilla. Mitään maksuvaikeuksia ei sinänsä koskaan ollut, mutta rahat kuluivat lähes aina ennen seuraavaa palkkapäivää. Jossain kohtaa mukaan tulivat myös perhelomat, joita maksoin luotolla, mutta tein vain minimilyhennykset – en silloin ymmärtänyt, miten paljon korkoja niistä kertyi.
Herätys tapahtui 4–5 vuotta sitten, reiluna nelikymppisenä. Rupesin tekemään talousremonttia ja tarkkailemaan, mihin rahani menivät. Aloin lukea blogeja, katsoa videoita ja kiinnostuin sijoittamisesta. Sain maksettua luottokorttivelat pois, ja rahaa alkoi jäädä säästöön. Kasvatin puskureita ja aloitin sijoittamisen. Tällä hetkellä tilanne näyttää suunnilleen tältä:
Rahastot, osakkeet, käteinen ja eläkevakuutus: 33 000 €
Muut (osuus eräästä asunnosta/työnantajan rahasto): 25 000 €
Oma asunto, josta on vielä hieman velkaa
Mitä haen säästämiseltä ja sijoittamiselta? Henkinen hyvinvointi on noussut suureen arvoon. Huomaan, etten enää stressaa yllättävistä menoista ollenkaan. Nyt ikää on vajaa viisikymmentä, joten aikaa on vielä hyvin laittaa rahaa poikimaan. En tule pääsemään miljoonasalkkuun enkä edes puoleen miljoonaan. Ehkä 200 000–250 000 € on realistinen tavoite. Tavoitteena on rakentaa lisätuloja eläkevuosille – laskelmat näyttävät, että noin 1000 €/kk voisi olla mahdollista. Ehkä tärkeintä on kuitenkin se, mitä en itse kotoa saanut. Olen kannustanut omia, nyt jo aikuisia lapsiani sijoittamaan, ja molemmilla onkin olleet salkut jo useamman vuoden. Toivon, että he ottavat neuvosta vaarin ja jatkavat sijoittamista pitkäjänteisesti.
Uskon, että tältä foorumilta löytyy muitakin kohtalontovereita, jotka ovat löytäneet säästämisen ja sijoittamisen vasta neljänkympin jälkeen. Mihin voi päästä, vaikka olet “haaskannut” ne sijoittamisen tärkeimmät vuodet? Miten lähdit liikkeelle, mitkä ovat tavoitteesi ja missä olet nyt?