Jos likvidi pitää hinnan alhaalla, se kai ostajalle hyvä ja myyjälle huono. Osinko on tosiaan huono, mutta laajeneminen tosi agressiivista. Kun laajennusvaihe ohi, eiköhän osinkokin nouse.
Arvion mukaan aktiivisia omakotiasiakkuuksia noin 75000/107000. Hyvä huomata myös että sopimuksia on jo 145721, Erotus johtuu siitä että osa rakennusvaiheessa tai ei kytketty vielä. Tuosta 145000 ja 70% omakotitalo-osuudella niitä kohta 101500 ja ei kai kerros- tai rivitalotkaan arvottomia.
Piti ihan katsoa mihin materiaaliin luvut perustuvat. Tuo 145000 on Lounean mukaan “Homes Connected portfolio”. Homes Connected portfolio = Lounean oman valokuituverkon ja palveluoperoinnin kuituasiakkaat. Eli tuo noin 40 000 liittymän gap ei ole rakennusvaiheessa tai ei kytketty, vaan 3. osapuolen kuituverkoissa operoituja liittymiä (Lounea operoi esimerkiksi useiden seutuverkkojen ISP-palveluita). Toki siellä on tilauskantaakin varmasti, mutta sitä ei ole nähdäkseni Lounea ikinä julkaissut eikä tuossa materiaalissakaan sitä ollut.
Omakotitalo-kerrostalomix voi olla kuten esitit tai voi olla 50/50, joka vastaisi esimerkiksi Salon asuntokantaa (lähde: Tilastokeskus). Kerrostaloasuntojen arvo on kyllä yli 1000 euroa per asunto, mutta kuinka paljon onkin toinen kysymys.
Olen samaa mieltä siitä, ettei tuo Lounean arvostus mikään hirmuinen ole, mutta toki siihen on syitä (listaamattomuus, matala osinko, sementöity omistus siten, että valtausriski olematon).
Eikös tuo myrkkypilleri poistettu korkeammissa oikeusasteissa?
Mikä arvo on noilla 200.000 ei aktiivisella liittymällä? Ei varmaan nolla kuitenkaan.
Konkurssiin hakeutuminen on nyt virallista:
Osallistuin osakeantiin 2019 lopussa. Nyt sitten odotellaan, että pääsen vähentämään tappiot verotuksesta.
5 tykkäystä
Lumiwatin (sähkövarasto, https://www.lumiwatti.fi) kesäkuinen osakeanti onnistui; saadun palautteen johdosta nyt tarjotaan mahdollisuus sijoitukseen noin 50000 euron vähimmäismerkinnän sijaan noin 10000 euron merkinnällä:
Kesäkuussa järjestetty osakeanti päättyi suunnitellusti 30.6. ja Lumiwatti keräsi osakeannilla 1,79 miljoonan euron pääoman. Lumiwatti osallistuu hankeyhtiö Amp Tank Bothnia Oy:öön yhtenä pääosakkaana. Hankeyhtiö on kesäkuussa mm. tilannut sähkövaraston päämuuntajan.
Lumiwatti Oy:n hallitus on 1.7.2026 päättänyt 2.-28.7. pidettävästä osakeannista, jossa tarjotaan mahdollisuutta sijoitukseen pienemmällä vähimmäismerkinnällä (kesäkuussa 10 osaketta, nyt 2 osaketta - yhden osakkeen hinta 5050 eur).
Sijoittajainfo: Lumiwatin osakeanti Isokangas 2 -hankkeeseen
Aika: torstai 9. heinäkuuta klo 18.00–19.00
Videopuhelun linkki: https://meet.google.com/ehy-mshn-dry
ps. Kauppalehden pääkirjoitus tänään muuten sähkövarastoteemasta. Vaikuttaisi siltä, että sähköliityntöjä ei riitä kaikille halukkaille (“Sähköverkon liittymät jaetaan nopeat syövät hitaat -periaatteella, eli liittymän saa hanke, joka on nopeimmin valmis rakentamaan ja täyttää liittymisen edellytykset.”). Lumiwatti/hankeyhtiö ovat omansa varmistaneet. Sähköverkko täyttyy vauhdilla – Jääkö teollisuus jalkoihin? | Kauppalehti
3 tykkäystä
Melko optimistisesti muotoiltu viesti yhtiöltä, ottaen huomioon tavoitteen ulkopuolisilta sijoittajilta olleen yhteensä 3,7 M€ ja kassaan saatiin vain 1,39 M€. Toteuma toisin sanoen rapiat kolmannes.
saadun palautteen johdosta nyt tarjotaan mahdollisuus sijoitukseen noin 50000 euron vähimmäismerkinnän sijaan noin 10000 euron merkinnällä
Kyllähän tämä nyt omaan silmään on tukeva red flag. Jos kerran yhtiön omien laskelmien mukaan sijoitus on no-brainer, mutta silti ei löydetä riittävästi sellaisia sijoittajia, jotka olisi valmiit maksamaan isoja summia. Tässä on nyt menossa hyvin klassinen sykli:
- Taustakeskusteluissa isommat sijoittajat eivät olleet valmiit sijoittamaan noita muutamaa hassua miljoonaa, jotka energialiiketoiminnassa on taskurahoja, joten lähdettiin julkiseen antiin.
- Annissa ei löydetty riittävästi edes sellaisia sijoittajia, jotka eivät ole isoja ammattilaisia, mutta joilta löytyisi 50k€ taskusta.
- Koska vieläkään ei ole löytynyt niitä rahoja sijoitukseen, joka on laskujen mukaan no-brainer, niin pienennetään minimimerkintää. Eli kalastellaan entistä pienempiä (ja todennäköisesti kokemattomampia) sijoittajia.
- Toistetaan vaihe 3 riittävän monta kertaa TAI jäädään lyhyeksi tavoitteesta, joka tuhoaa aiemmat laskelmat ja joko investointi jää puolitiehen tai rahaa joudutaan keräämään muualta huonommilla ehdoilla (lainat, suunnatut annit jne)
Listautumistilanteessa tämä olisi sama kuin että ankkurisijoittajana olisi vain emoyhtiö itse ja instituutioantikin kumisisi tyhjyyttään.
Joku taisi alunperin mainostaa myös, että kulut on pienet 2-3%. Merkintäkulut kuitenkin pysyvät samana, eli 10 100€ minisijoituksella kuluihin menisi 400€ plus 1,95% * 10 100€ = 600€, eli nyt taso 6%.
Voi tuo kaikesta huolimatta olla voittava yhtiö ja sijoitus, mutta kun miettii mihin kaikkeen muuhun rahansa voi sijoittaa, niin ei tämä kyllä itseäni vakuuta. Missään nimessä mielestäni kyseessä ei ole niin matalan riskin sijoitus kuin yhtiö yrittää kertoa. Tässä on kuitenkin kyseessä yksittäinen kohde (ei hajautusta, riski operatiivisille ongelmille iso), pieni yhtiö, epävarmuus rahoituksesta, suurehko transaktiokulu, epälikvidi sijoitus (irti et pääse jos lupaukset ei pidäkään). Ja kyseessä ei kuitenkaan ole mikään tekkistartup, joka voisi parhaimmillaan tuottaa sitten riskin vastapainoksi 10-100x.
12 tykkäystä
Eipä ole Lumiwatti ollut vielä esillä missään mediassa, joten ongelma voi olla lähinnä se, että yhtiöstä ei laajemmalti tiedetä.
2. Annissa ei löydetty riittävästi edes sellaisia sijoittajia, jotka eivät ole isoja ammattilaisia, mutta joilta löytyisi 50k€ taskusta.
Onpa löytynyt kuitenkin arviolta noin 20. (1,39 MEUR jaettuna 50 kEUR… ja jotkin sijoittajat laittaneet varmaankin jonkin verran enemmän kuin 50 kEUR…)
1 tykkäys
Mikä estää yhtiötä keräämästä rahaa sellaisilla ehdoilla, jotka eivät ole tämän kierroksen sijoittajien etujen mukaisia? Mihin perustuu merkintäkulu? Uusien osakkeiden ilmoittaminen kaupparekisteriin ei paljoa maksa (PRH kulu + tilintarkastajalta pieni lasku mahdollisesti).
Miten varmistetaan että yhtiön johdon ja sijoittajien edut ovat yhtenäiset?
Vaikuttaa tosiaan vahvasti siltä ettei case ole niin no-brainer mitä yhtiö esittää. Jos yhtiöllä olisi ollut mahdollisuus ottaa yhdeltä tai muutamalta sijoittajalta koko summa samoilla ehdoilla, niin tietysti olisivat ottaneet. En usko että mikään yhtiö haluaa laumaa piensijoittajia mukaan, ellei ole pakko.
Edit: lisäyksenä se että näyttää olevan tarjolla A-osakkeita tällä kierroksella. Yhtiöllä on myös B-osakkeita joilla on 20 kertainen äänimäärä.
Yksi A-osake = 1 ääni
Yksi B-osake = 20 ääntä
Lisäksi yhtiöjärjestyksen kohta 10:
"10 § Suostumuslauseke
Yhtiön osakkeen hankkimiseen luovutustoimin vaaditaan yhtiön hallituksen suostumus. Suostumusta koskeva hakemus on viipymättä ja kuitenkin viimeistään kahden (2) viikon kuluessa luovutuksesta tehtävä kirjallisesti hallitukselle yhtiön kaupparekisteriin merkittyyn osoitteeseen. Yhtiön hallituksen on kahden (2) viikon kuluessa hakemuksen saapumisesta käsiteltävä asia ja samassa ajassa kirjallisesti ilmoitettava hakijalle ratkaisusta."
2 tykkäystä
Piti vielä puhtaasta uteliaisuudesta vähän tonkia tätä Lumituuli -yhtiötä (eli Lumiwatin emo), sillä sen kumppaniksi tässä käytännössä joutuu. Kyseessä on siis 1998 perustettu yhtiö, joka tuottaa kahdella 2014 valmistuneella tuulivoimalalla (2MW ja 0,8MW) sähköä. Yhtiön omistaa osakkaat (yksityishenkilöt ?), jotka saavat sitten omistuksensa vastineeksi ostaa sähköä osakashintaan 500kW per osake (Lumme Energian kautta).
Osakashintainen sähkö ei mitenkään erikoisen halpaa ole ollut (parhaillaan 9,2 c/kWh), joskin markkinasähköä vakaampaa kylläkin (tämä esim 2022-2023 talvella varmasti etu). Jos taas kuluttaa enemmän kuin omistetut osakkeet oikeuttavat, hinta hyppää 45%. Yhtiön oma hintavertailu täällä. Huomionarvoista on, että vertaavat omaa hintaansa vain toistaiseksi voimassa oleviin markkinahintoihin, eivät kiinteisiin tai pörssisähköön, jotka monelle tulisi halvemmaksi.
2022 tehdyssä edellisessä osakeannissa Lumituuli (ei siis tämä Lumiwatti) keräsi rahaa osakehinnalla 290€ (osakkaat) / 340€ (uudet). Yhtiön omassa jälkimarkkinassa käypä hinta vaikuttaisi nyt olevan noin 190-200€.
Uusimmassa tilinpäätöksessä näyttäisi olevan myös mielenkiintoinen tieto. Eli nykyisellään Lumituuli myy sähkönsä Lumpeelle, joka on irtisanonut sopimuksen ja tarjoaa tilalle heikompaa. Jos Lumituuli ei kaiva jostain parempaa diiliä itselleen, sen taloustilanne tulee heikkenemään ja/tai osakkaiden sähkön hinta tulee kasvamaan (toki osakkaiden ei ole pakko ostaa sähkö Lumituulelta).
Jotenkin vaikuttaa siltä, että Lumituuli on nyt päättänyt (pakkoraossa?) alkaa laajentamaan liiketoimintaansa sähkönvarastointiin (Lumiwatti). Ja koska omaa rahaa ei liikaa ole, kaivataan nyt uusia sijoittajia / osakkaita mukaan kantamaan vastuuta.
Sekin on huomionarvoista, että Lumiwatin kassavirtalaskelma, jonka avulla tulokseksi on saatu 14-15% IRR, perustuu siihen Lumiwatin kykyyn sijoittaa täydet 4 M€ hankeyhtiöön. Jos Lumiwatin omistus hankeyhtiöstä jää pienemmäksi, jää myös tuotto (mutta piensijoittajan sijoitussumma on sama, eli IRR selvästi pienenisi). Piensijoittaja ei voi varmistaa itse, että olisi mukana vain tuon koko summan ja sitä kautta odotusten täyttyessä. Lumituuli sen sijaan omaa 80 osakkeen option, jonka avulla se voi tuplata pottinsa jos tilanne näyttää hyvältä.
13 tykkäystä
Frendini vinkkasi minulle hiljattain Lumiwatin tulevasta osakeannista, ja huomasin, että heillä on tänään tiedotustilaisuus liittyen tulevaan Isokangas 2 hankkeeseen. Lumiwatti näyttäytyy yhtiönä, joka hakee rahoitusta uusiutuvan energian hankkeidensa edistämiseen, mutta näin sijoituskohteena se herättää itsessäni pohdintaa oman strategiani kautta.
Olen itse rakentanut säästämiseni pitkäjänteisesti Seligsonin globaalien osakerahastojen varaan. Suosin tätä lähestymistapaa parista syystä
-
Likviditeetti ja hajautus; Osakemarkkinat tarjoavat päivittäisen mahdollisuuden realisoida sijoituksia, ja rahastojen kautta saan automaattisesti laajan maantieteellisen hajautuksen, mikä vähentää yksittäisen yhtiön tai markkina-alueen riskiä.
-
Kustannustehokkuus ja kurinalaisuus; Sijoitan joka kuukausi osan palkastani rahastoihin, mikä tekee säästämisestä vaivatonta ja automatisoitua.
Listaamattomat sijoituskohteet, kuten Lumiwatti, sisältävät luonteensa vuoksi piirteitä, jotka saavat minut epäröimään nykyisessä elämäntilanteessani.
-
Kynnysarvo; Koska ohjaan säästöni kuukausittain rahastoihin, käytettävissä oleva ylimääräinen pääoma on hyvin pientä. Listaamattomat annit vaativat usein suuremman kertasijoituksen, mikä ei sovi maltilliseen kuukausisäästämisen malliini.
-
Riski ja lukittuminen; Listaamattomiin sijoituksiin liittyy usein merkittävä epävarmuus exit-mahdollisuuksista tai toissijaisesta markkinasta. Kun sijoitus on suljettu, pääoma on lukittuna ilman samaa joustavuutta kuin julkisilla markkinoilla, mikä lisää riskiä tilanteessa, jossa tarvitsisin varoja muualle.
Vaikka uusiutuvan energian hankkeet, kuten Isokangas 2, ovat mielenkiintoisia, oman säästöni kannalta listatut instrumentit tarjoavat tällä hetkellä paremman tasapainon hajautuksen ja hallittavuuden välillä. Onko täällä muita, jotka pohtivat listaamattomien energiainvestointien ja perinteisen rahastosäästämisen välistä suhdetta?
3 tykkäystä
Listaamattomia yrityksiä on monenlaisia, mutta joukkorahoitukset ovat se tyypillinen tapa joilla niitä suorastaan tyrkytetään piensijoittajille. Ne innostavat, ja ymmärrän kyllä miksi. Harvoin pääsee sijoitusmuistiossa lukemaan yhtä innostavia maalailuja mahtavista tulevaisuudennäkymistä ja miljardimarkkinoista. Indeksisijoittajaakin alkaa innostaa, kun tehdään vallankumouksellisia keksintöjä ja parannetaan ihmiskuntaa. Samalla laskuri näyttää kuinka suuri osa annista on jo merkitty “Osta ennen kuin loppuvat, näitä lappuja ei riitä kaikille!”.
Itselläni on pienehköjä yksittäisiä joukkorahoituksissa hankittuja osakepotteja 17 yhtiössä jotka muodostavat yhteensä n. 10% osakesalkustani. Olen koettanut pitää jalat maassa, ja sijoittaa yhtiöihin jotka eivät ole läpinäkyvästi kuukauden muotitrendiä ja joilla on joko todisteita maksavista asiakkaista tai sitten niin varhaisen vaiheen tuoteidea, että kyseessä on puhdas lotto. Tähän mennessä saldo on 1 konkurssi, 2 exitiä, 1 listautuminen (SolarFoods, miinuksella) 1 ikuinen zombie ja yksi jonka liiketoiminta on vakaata, hitaasti kasvavaa mutta kannattavaa, ja josta siksi en usko pääseväni ikinä eroon. Muut ovat vaiheessa “kliinisissä tutkimuksissa / milestoneissa eteenpäin, lisärahoitusta tarvitaan kohta”.
Jatkossa aion laittaa lisää jäitä hattuun. Syy on se, että molemmat exitit ovat olleet pettymyksiä joukkorahoituskierroksessa sijoittaneille. Molemmissa tapauksissa sinänsä hyvä ja kasvava yritys myytiin ulkomaille hintaan, joka jää alle joukkorahoituskierroksen nimellisostohinnan. Tänä kesänä realisoituneessa casessa firma on kasvanut koko 7 vuoden sijoitusperiodin vähintään 30-35% vuosivauhtia (pitkät myyntisyklit mutta vakaata toistuvaa laskutusta sen jälkeen) joten olin lukenut tiedotteita tyytyväisenä hykerrellen. Sitten kun kaupasta ilmoitettiin kävi ilmi, että myyntihinta alittaa muutamalla prosentilla maksamani hinnan. Vaikka ei ottaisi huomioon kuin rahanarvon muutoksen 7 vuodessa, niin kyse on mihin tahansa pörssi-indeksiin verrattuna p****sta sijoituksesta. Varhaisen vaiheen sijoittajat tekivät tiliä, vaikka varmaan jäivätkin IRR-tavoitteistaan, ja joukkorahoitukseen osallistuneille tarjottiin omistamisen iloa.
Aina välillä kannattaa muistuttaa itselleen, että jos minulle tarjotaan innokkaasti sijoitusmahdollisuutta yritykseen tai hankkeeseen jonka hinta ei määrity avoimilla markkinoilla, niin sen on sitä ennen käynyt aivan varmasti läpi lukuisa joukko osaavia ja verkostoituneita ammattisijoittajia jotka ovat sanoneet sille “ei kiitos”. Joukkorahoitus on aina yhtiöille ja niiden omistajille viimeinen eikä ensimmäinen vaihtoehto, ja siksi sitä kannattaa lähestyä asenteella “kuinka todennäköistä on, että juuri tästä roskapöntöstä löytyy aito kultaharkko jonka vain minä näen?”.
43 tykkäystä
Invesdorissa tuli vastaan vähän kummallinen velkakirja, jossa voisi epäsuorasti ainakin väitetysti sijoittaa Stripeen pre-IPO. Onko tämä joku aivan koijaus? Raukeaako tämä esim. arvottomana x-ajan päästä jos IPOa ei kuulu? Ilmeisesti myöskään liikkeellelaskijalla ei edes ole noita Stripen osakkeita nyt?
2 tykkäystä
Taisivat aiemmin kaupitella samanlaista himmeliä myös Ouraan… Ei tuo nyt välttämättä suoranainen koijaus ole, mutta sen verran monta välistävetäjää ja kysymysmerkkiä on, että itse pysyn näistä kaukana. Varmaa ei taida olla kuin se, että maksat ensinnäkin suoraan Invesdorille 1,5 % palkkion siitä, että et pysty itse mitenkään vaikuttamaan rahojesi kohtaloon. Avaintietoasiakirjan mukaan joukkolainaan/perustettavaan väliyhtiöön kohdistuu lisäksi noin 7 % p.a. juoksevat kulut mm. osakkeiden merkintäkustannuksista, kaupankäynnin lisäkustannuksista ja irtautumiskustannuksista (3,3 % p.a. / vähintään 10 %). Näitä ei toki enää suoraan peritä sijoittajalta, mutta vaikuttavat väliyhtiön ja sitä kautta joukkolainasijoituksen arvoon.
Tämä on hyvä suora lainaus Invesdorin sivuilta, jos miettii tällaisiin häkkyröihin sijoittamista vs. vaikkapa suorat pörssiosakkeet: “Keskeisiä riskejä ovat pääoman osittainen tai täydellinen menetys, rajallinen likviditeetti, exitin epävarmuus, arvostuksen epävarmuus, rakenteellinen monimutkaisuus ja rajallinen tiedonsaanti pörssiyhtiöihin verrattuna.”
8 tykkäystä
Nyt tarjottaisiin mahdollisuutta päästä Kärpästen herraksi:
Volare jalostaa teollisesta ruokahävikistä arvokkaita tuotteita uniikilla kiertotalousteknologiallaan. Vuonna 2021 perustettu yhtiö on juuri saanut valmiiksi ensimmäisen kaupallisen mittakaavan tehtaansa.
Volaren tuotantoprosessin ytimessä on mustasotilaskärpänen, joka on kuin luonnon oma bioreaktori. Mustasotilaskärpäsen toukat syövät elintarviketeollisuudelta yli jäänyttä, ihmisen ruuaksi kelpaamatonta viljaa sekä esimerkiksi sokerin ja perunan tuotannosta syntyviä materiaaleja.
7 tykkäystä
Vastaavalla valuaatiolla löytää pörssin puolelta kiinnostavampia firmoja
3 tykkäystä
En jaksanut lukea kunnolla, silmäilin vaan osittain nopeasti. Hyvin tiivistettynä näytti siltä, että 2025 20k liikevaihtoa, sitten on joku pieni koetehdas jollain kapasiteetilla jonka pienestä kapasiteetista (mikä?) iso osa on myyty. Ja sitten on jotain aiesopimuksia ja jotain hyvän skenaarion liikevaihtotavoitteita tulevaisuuteen, kun ehkä on jotain tuotantolaitoksia tehty. Ja arvostus 74 miljoonaa. Kuka näitä ostaa? Ehkä jotain tarkempiakin oikeita lukuja oli jossain, mutta jos tuollainen jää käteen nopealla vilkaisulla, niin riittääkö potentiaalisilla sijoittajilla oikeasti kiinnostusta lukea tarkasti. Ellei ole kärpäsharrastaja.
7 tykkäystä
Hyvä stoori ja epäilemättä tavallista laadukkaampi yhtiö. Mutta valuaatio aivan tolkuton.
Pitää muistaa, että VC-rahastot tunkevat pörssiin omat keskitason keissinsä. Ne joille ei löydy suoraa ostajaa mutta jotka eivät ole aivan umpisurkeita. Ja tästä samasta puulista sitten löytyvät joukkorahoitettavat keissit, kun rahaa saa ammattilaisille kelpaamattomalla valuaatiolla.
Kyllähän näistä osa onnistuu. Tästäkin voi tulla ihan hyvä sijoitus. Mutta tuolla valuaatiolla jää väliin.
4 tykkäystä
Erikoinen myös tämä kirjaus:
MAKI.VC FUND II Ky:n exit-oikeus MAKI.VC FUND II Ky:llä (”MAKI.VC”) on 1.1.2028 alkaen oikeus siirtää vapaasti kaikki omistamansa Osakkeet Yhtiön osakkeenomistajalle tai kolmannelle osapuolelle. Yhtiön johto, hallitus ja muut Yhtiön osakkeenomistajat ryhtyvät kaikkiin tarvittaviin toimiin tämän siirron helpottamiseksi. Vaikka Pääosakassopimuksessa tai Sijoitussopimuksessa olisi muualla toisin todettu, muiden osakkeenomistajien tai Yhtiön tai veto- tai vastaavia oikeuksia, etuosto-oikeutta tai myötämyyntioikeutta ei sovelleta MAKI.VC:n tämän kohdan mukaiseen luovutukseen. Selvyyden vuoksi mikään tässä kohdassa ei velvoita Yhtiötä tai muuta osakkeenomistajaa hankkimaan Osakkeita MAKI.VC:ltä.
3 tykkäystä