Mikä ero on warranteilla ja merkintä oikeuksilla ns “merkkareilla”?
Käytetäänkö warranteihin lisää rahaa samaan tapaan kun merkintäoikeuksia merkattaessa?
1 tykkäys
Vähän kuin pieni, henkilökohtainen anti jossa sinulla oikeus merkata tietyllä suhteella osaketta omien omistuksiesi pohjalta. Voit myös myydä tämän oikeuden eteenpäin.
Eli oikeaa rahaa pitää käyttää jos haluat warrantit lunastaa.
2 tykkäystä
Tein tässä fundamenttitutkimusta Canatun bisnesideasta muutaman tunnin ajan ja minulla oli aluksi suuria vaikeuksia ymmärtää firman liiketoimintaa, enkä varmasti ole ainoa, joten ajattelin jakaa löydökseni täällä myös muille sijoittajille selkokielellä niin, että jokainen varmasti ymmärtää mistä tämä firma tulee rahansa samaan.
Arkielämässä tulee vastaan monenlaisia tilanteita, missä tarvitaan erilaisia läpinäkyviä kalvoja:
Mutta entäs jos nämä tutut tuotteet eivät riitä vaan tarvitaan jotain voimakkaampaa ja kestävämpää?
Esimerkiksi mikropiirien valmistuksessa piikiekkoa (Wafer) valaistaan EUV-valolla ja väliin tarvitaan kalvo (Pellicle), mikä päästää valon lävitse, mutta pitää epäpuhtaudet loitolla:
Näissä haasteena on, että koneiden monopolivalmistaja ASML joutuu käyttämään uusissa teknologisissa prosesseissaan yhä vain tehokkaampia valolähteitä, jonka vuoksi nykyiset kalvoratkaisut eivät meinaa kestää prosessin rajua valoa ja sen tuottamaa lämpöä, minkä vuoksi tuotantoa joudutaan hidastamaan. Yksi ASML:n kone maksaa 200 - 500 miljoonaa euroa ja erityisesti kaikista kovimman huipputeknologian sirujen kysyntä on valtavaa tekoälybuumin saadessa vauhtia, joten pienetkin tehokkuushyödyt ovat valmistajalle kriittisiä.
Eräs mahdollinen ratkaisu tähän ongelmaan ovat Canatun (Carbon nano tube) valmistamat äärimmäisen hyvät ominaisuudet omaavat hiilinanoputkikalvot:
Maailma on täynnä erilaisia sovelluksia, missä tarvitaan kalvoilta kykyä toimia ääriolosuhteissa. Esimerkiksi avaruudessa kun kuvataan teleskoopilla röntgensäteitä, niin tarvitaan jotain Elmukelmua vahvempaa. Canatu on muun muassa toiminut Euroopan avaruusjärjestö ESA:n kanssa ja tutkinut millaisia kalvoja sinne avaruuden antureihin kannattaisi tulevaisuudessa laittaa:
Yksi lähivuosina selkeän kasvun kohde on autojen anturien määrä. Kohta jokaisessa autossa on itseohjautuvuus vakiona ja niillä pitäisi voida ajaa kelillä kuin kelillä. Jokainen talvella parkkitutkaa käyttänyt tietää, miten helposti talvella lumi ja jää häiritsee sen toimintaa ja kohta niitä antureita on joka puolella autoa valtavasti. Linsseihin tai vaikkapa laserkeilaimen eteen voidaan asettaa Canatun kalvo, jonka läpi johdetaan sähköä. Kuten fysiikan peruskouluopinnoista muistamme, niin sähkö voidaan helposti muuttaa lämmöksi ja näin auton anturit säilyvät toimintakuntoisina hankalissakin sääolosuhteissa:
Suomessa vähemmän tunnettu, mutta valtavan kokoinen Denso on yksi Canatun kumppaneista tällä saralla:
Canatulla on etsinnän alla paljon muitakin mahdollisia käyttökohteita näille hiilinanoputkikalvoille, kuten vaikkapa niistä valmistettuja sähköelektronisia biosensoreita lääketieteen käyttöön ja muita vastaavia mielenkiintoisia mahdollisuuksia, mutta puolijohdeteollisuus ja autoteollisuus tulevat varmasti olemaan lähivuosina ne kohteet mistä löytyy rahakkaimmat asiakkaat ja kaikki muut sovellukset menevät sitten varmaankin jonnekkin 2030-luvulle.
Kaikkia maailman hiilinanoputkikalvoja ei varmaankaan kannata Vantaalla valmistaa, joten Canatu myös kehittää, tuottaa ja lisensoi muille yhtiöille näitä kalvokoneita, joita reaktoreiksi kutsutaan. Reaktori on siis selkokielellä laite tai astia, jossa tapahtuu kemiallisia reaktioita, eli ainetta muuttuu toiseksi aineeksi. Käytännössä sinne reaktorin yläpäästä laitetaan sisään hiilipitoista kaasua ja reaktioiden avulla hiiliatomit saadaan yhdistymään pitkiksi ketjuiksi (tuubi), joita kerrostetaan ohueksi kalvoksi reaktorin alapuolelle. Näille tehdään sitten jonkinlaista jälkikäsittelyä, minkä jälkeen kalvo on valmis:
Näihin asiakkaiden lisensoimiin reaktoreihin Canadu myy tarvittaessa myös palveluita ja varaosia, mikä voisi mahdollistaa nopean ja erittäin pääomakevyen kasvun. Markkina on vasta muotoutumassa tulevina vuosina, joten vielä on epäselvää että kannattaako yhtiön aikuistuessaan olla kalvovalmistaja, kalvokonevalmistaja vai kenties molempia. Tässä vaiheessa kannattaa tietysti ottaa kaikki kannattava kasvu mitä markkinoilta on vain saatavilla.
Patentteja Canatulta löytyy sellainen vajaa parisataa kappaletta, mutta huipputeknologiasta huolimatta yksin eivät pääse markkinoilla toimimaan. Kilpailijoita ovat ainakin Mitsui ja Lintec ja tässä vaiheessa on vielä aivan liian aikaista sanoa, että kenellä on se paras teknologia ja toisaalta kuka on paras myyntitykki. Toivotankin Canatun lämpimästi pörssiin, sillä tällaisia huipputeknologian yhtiöitä meidän kotipörssissä todellakin kaivataan! 
216 tykkäystä
Tähän vielä lisänä, että mitä pienempi transistorikoko, sitä pienempi aallonpituus valotuksessa, ja sitä suurempi energia sekä todennäköisyys fotonin absorboitumiseen. Ja täten myös pellikkelin kuumentumiseen.
Sähkökemialliset biosensorit ovat myös erittäin lupaava uusi markkina, aika näyttää mitä sieltä tulee.
28 tykkäystä
Juu, tuo menee hirveän mielenkiintoiseksi mitä syvemmälle tekniikkaan perehtyy. Tämä Semiconductor Engineeringin muutama vuosi vanha tekninen artikkeli avaa hiukkasen laajemmin, että miksi noita (Canatun) kalvoja nykyään tarvitaan ja kuinka kriittisestä komponentista siinä on kyse:
15 tykkäystä
Nykyistä 13,5 nm aallonpituutta varmaan tullaan hetken käyttämään, se on jo todella lähellä röntgeniä. Joitain tutkimuksia on jossa käytetään alhaisempaa aallonpituutta kuin 13,5 nm löytyy, mutta siellä alkaa tulemaan uusia ongelmia. Valotettavaa viivanleveyttä voidaan pienentää kahdella tavalla, laskemalla aallonpituutta tai nostamalla optiikan NA:ta. Tällä hetkellä ASML ja Imec panostaa optiikan osalta numerical aperturen nostoon. Tämä myös aiheuttaa tehon kulutusta ja lämpöä johon Canatun ratkaisu varmasti on toimiva.
9 tykkäystä
ASML:n tiekartalla nuo “High NA” ja Hyper NA" -alustat eivät ole kovinkaan kaukana, joten tarve uuden sukupolven kalvoille on varmasti vain kasvamaan päin:
9 tykkäystä
Pellikkeli retikkelissä tai maskissa ei itsessään ole mikään uusi asia. Niitä on käytetty vuosia ja niiden tehtävä on suojella retikkelin tai maskin kromipintaa jossa valotettava kuvio on. Kuten täällä on todettu EUV taas asettaa uusia vaatimuksia pellikkeleille kuten lämmönkeston ja filtteröinnin.
12 tykkäystä
ASML on saanut valmiiksi high NA laitteensa. Korkeamman numerical apertuurin stepperi ei ole mikään itsestäänselvyys. Mitä isompi optiikan apertuuri on sen seurauksena optiikan DOF(Dept of Focus) laskee. Litographiassa laitteen DOF on erittäin tärkeä, mitä suurempi DOF sitä paremmin laite sallii virheet kuten epätasaisemman resistin levityksen. Myös fyysiset mitat peileille kasvavat korkeamman apertuurin takia joilla valo johdetaan retikkelille. Lisäksi ASML high NA optiikka on toiseen suuntaan 8x reduktio ja toiseen suuntaan 4x. Hyper NA on vielä kaukana, mutta tulossa varmasti jossain vaiheessa, kunhan perustavalaatua olevat ongelmat saadaan ratkaistua 
Hieman menee ohi aiheen!
17 tykkäystä
Muutama ajatus materiaalin ja toimarin videon pohjalta:
Firma Faktoja
- Firma perustettu vuonna 2004 - liikevaihtoa vuonna 2024 noin 14 MEUR, viimeiselle riville jääden 1,3 MEUR tappiota. Gross profit 9,6 MEUR, eli melko mukava katteista toimintaa (gross margin ca. 70%)
- Liikevaihdosta 80% johdannaisvalmistajilta, 20% autoteollisuudesta ja 0% medical segmentistä.
- Tavoite 100 MEUR, adjusted EBIT 30% vuonna 2027
- Työntekijöitä 120, henkilömäärä tuplattu 1,5 vuoden aikana
- Johtoryhmä suomalainen, CEO talossa vuodesta 2016.
- Listautimis market cap 230 MEUR
Ajatuksia
- Johdannaispartnereiden nimilistassa 14 nimeä, jotka osa alan suurimpia nimiä. Paljonko liikevaihtoa pystytään kasvattamaan, jos liikevaihto on keskimäärin noin 0,5 MEUR per partneri tällä hetkellä?
- Automotive segmentissä sama kysymys, isoja nimiä listassa 20 eli liikevaihtoa noin 0,1 MEUR per partneri.
- Tuleeko 2024 kasvupyrähdys “channel stufffing” päästä, eli nykyisten partnerien skaaltumisesta (eli pääkysmys, paljonko liikevaihtoa per asiakas on realistista saavuttaa?)
- Medical segmentti tuntuu olevan täysi himmeli, periaatteessa samanlaisia ajatuksia toimari esitti kuin Theranoksella aikoinaan. Ongelma esim. veritesteissä (esim. Theranoksen tapauksessa, petokset ja muut poislukien) on pienen verenmäärän riittämättömyys pitävien johtopäätösten tekemiseen, ainakin itselle on täysi mysteeri miten nanoteknologia voisi tässä auttaa, tämän suhteen saa kai olla hyvin skeptinen.
- Riittävätkö resurssit kolmeen segmenttiin? Miksi kolme segmenttiä, jos kaksi isointa vetäisi hyvin ja kasvaisi suunntelman mukaan, miksi aloittaa kolmas?
- Miksi kasvu nyt ekspontentiaalista, jos kasvua saatu aikaan 2004 alkaen noin 0,5 MEUR vuosi?
- Ymmärsin liiketoiminnan olevan toimarin esityksestä hyvin customoitua asiakkaan tapeisiin, kuinka nopeasti uusia asiakkuuksia saadaan skaalattua? Mikäli nuo asiakaskohtaiset liikevaihtoluvut ovat edes sielläpäin, kasvuun tarvitaan huomattava määrä uusia asiakkaita - uutta henkilöstöä palkattu paljon, saadanko palikat nopeasti kasaan?
- Itse nano-teknologiasta en ymmärrä hirveästi, kate on hyvä, paljonko voi tosin kalvoista laskuttaa (pieniä summia? - skaalautumiseen tarvitaneen siis himmeästi esim. siruja tai autoja, autojahan ei kappalemääräisesti myydä niin hirveästi). Ei ihan taideta päästä nVidean 80 000 USD / moduullihintoihin…
- Kilpailuetua / tai uusien tuoteiden uhkaa hankala arvioida. Mututuntumalla patentit eivät hirveästi auttane, kun patenttirikkomuksen havaitseminen on nano-tasolla.
Business Case:
- Jotenkin on kutina että liikevaihto kasvaa reippasti (%) tämän ja ensi vuoden, jonka jälkeen hommasta tulee huomattavasti vaikeampaa. Olisi mukava nähdä nuo 2027 liikevaihdon kappalemäärien kasvut lopputuotteessa…jotenkin on sellainen kutina että tuo 100 MEUR on aika utopistinen luku.
- Yrityksellä on hyvä kate, konkurssiriski lienee olematon, pienelläkin liikevaihdon kasvulla tulosta alkaa tulemaan.
- Valuatio 230 MEUR on korkea, jos vapaakassavirta (hieman oikaisten) olisi luokkaa 30%*100 MEUR = 30 MEUR vuonna 2027…niin siitä pitäisi jo tänään maksaa kelpohinta. 2023 kassavirta on negativinen. Melko kallista siis.
Oletus:
- Osakekurssi pysynee korkealla muutaman vuoden, jonka jälkeen todellisuus iskee (?)
- Liikevaihto ei kasvane tuonne 100 MEUR luokkaan (ei skaalaudu, lopputuotteen absoluuttisen hinnan olessa alhainen, liikevaihto/partneri ei kasva kovinkaan korkealle, uusien partnerien hommaminen on hidasta)
- Seurantaan. Nykyisessä kurssissa on liian vähän substanssikassavirtaa, kaikki yritysarvo on “terminaali arvossa”. Yleensä yrityksen johto tietää ajankohdan jolloin “hockeystick” kasvuplän saadaan myytyä sijoittajille…joka ei ole yleensä paras hetki ostaa.
Hienoa sinänsä että pörssin saadan kasvuyhtiö, jolla vielä hyvät katteet ja kasvu-ura. Onnea sijoittajille ja johdolle.
39 tykkäystä
Haastan sen verran, että onko tähän joku muu lähde kun yhtiön presis kalvot?
Yhtiöhän ei kerro varsinaisia asiakkaitaan (tai niiden määrää), vaan listaa potentiaalisia asiakkaita. Voi siis olla, että niitä on huomattavasti enemmän, tai huomattavasti vähemmän. Jos on joku syy tarkempiin johtopäätöksiin, hyvin mielellään kuulen!
Muuten hyvää pohdintaa!
19 tykkäystä
Minun mielestäni on todella hienoa että tällaisia innovatiivisia ja korkean teknologian kasvuyrityksen oraita Suomesta löytyy. Itselle sijoittajana on taas ihan suoraan sanottuna liian haastava tapaus, kun ei ole minkäänlaista osaamista eikä myöskään näkemystä tämän alan teknologiasta, saati sen tulevaisuuden näkymistä. Yrityksen esityksiä lukemalla en usko pääseväni riittävän syvälle asiaan, että voisin edes itselleni väittää asiasta jotain ymmärtäväni.
Nostan kuitenkin hattua myös niille maallikkosijoittajille, jotka uskaltavat pääosin myyntimiesten puheiden perusteella näihin rahansa laittaa. Joskus riskinotto ruhtinaallisesti palkitaa, mutta keskimääräinen onnistumisprosentti taitaa olla yksinumeroinen. Hinnoittelukaan ei minusta mitenkään houkuttelevalta vaikuta, joten jätän suosiolla nämä miljoonat muiden korjattavaksi.
12 tykkäystä
Tuolta Electrochemical detection from Canatu - Canatu saa ihan hyvin käsitystä miten teknologia toimii. Eli virheettömät (?) eli pristine hiilinanoputket suuremmalla pinta-alalla = suurempi herkkyys. Theranos case varmaan kussut aika monen medical device start-upin muroihin.
Myös paljon akateemisia julkaisuja tukemassa herkkyys-tarinaa (näköjään suppeampi valikoima valittuna Latest research on electrochemical biosensors using Canatu CNT - Canatu ). Mutta tosiaan, esim. tuota mainittua cancer detektiota ei löydy mistään julkaisusta.
7 tykkäystä
Liikevaihdon kehitys ei ole lineaarista tämän tyyppisen yrityksen kohdalla kuten materiaaleistakin käy ilmi. Yhtiön mukaan teknologian kehittäminen ja skaalaaminen teolliseen mittakaavaan ottaa +15 vuotta. Takana on pitkä taival kehitystyötä ja iso määrä investointeja. Nämä luonnollisesti rasittavat kannattavuutta, kun liikevaihdon skaalaus on vielä vaiheessa.
Miksi teknologian hyödyntämistä ja myyntiä kannattaisi rajoittaa kahteen segmenttiin? Varsinkaan kun yhtiö on juuri saanut merkittävän rahoituksen. Eiköhän viimeistään se riittävät resurssit.
Kilpailueduista: yhtiö kertoi heidän prosessinsa olevan kaksivaiheinen ja merkittävästi kilpailijoita tehokkaampi. Kilpailijoiden prosesseissa +8 vaihetta.
Ymmärrän epäilyksiä, mutta moneen kohtaan yhtiö on mielestäni jo tässä vaiheessa vastannut.
Yhtiön 100 miljoonan liikevaihtotavoite vuonna 2027 on ajallisesti jo melko lähellä. Tämä on mielestäni positiivista siinä mielessä, että yhtiön pitää pystyä toimittamaan hyviä kasvulukuja jo tänä ja ensi vuonna, jotta 2027 tavoitteet olisivat realistisia. Pitkään ei siis tarvitse odotella miten tässä käy.
27 tykkäystä
Canatun CEO puhuu ainakin, että Canatun tapa valistaa hiilinanoputket on ainutlaatuinen ja aivan erilainen lähestymistapa mitä muilla kilpailijoilla. Ihan ei auennut, että mihin sitten varsinainen kilpailuetu liittyy: onko Canatun hiilinanoputket kustannuskilpailukyvyn kannalta paremmat koska erilainen valmistustapa? Tai onko sähkönkulutus Canatun putkilla vähäisempää? Ainakin CEO:n puheesta saa vähän käsityksen, että kilpailijoiden tapa valmistaa on kömpelömpää eikä niin tarkkaa/spesifistä mitä Canatulla mikä voisi kieliä vähintään kustannuskilpailukyvystä.
Irtoaako asiantuntija @Pandakarhu :lta tähän jotain näkemystä tähän?
6 tykkäystä
Analyysi meni metsään tuossa, kun oletit, että kuvan potential customers on jo nykyiset asiakkaat.
Lisäksi tuo puolijohdeteollisuus on lähtenyt lentoon vasta ihan äsken. Kun Lifeline eka kerran tarkasteli Canatua, tuo semipuoli käytännössä puuttui asiakaskunnasta (lähes pelkästään autosektorin asiakkaita Denson johdolla).
Valuaatio on linjassa semipuolen arvostuksiin, missä EV/S >10 on ihan normi. Nuo japanilaiset kilpailijat, jotka valmistavat eri menetelmin (kemianteollisuuden lähestymistapa) eivät ole arvostusmielessä relevantteja verrokkeja, kun ovat kemianteollisuuden sekatavarakauppiaita, Mitsuilla esimerkiksi 181 tuotetta:
Ja nuo kilpailijat (Mitsui, Lintec) ovat CNT:n osalta ihan telineissä vielä.
Toukokuun lopussa tuli uutinen, että Mitsui perustamassa CNT-fasilteettejä (tähän toimarikin viittasi esityksessään, CNT tulee siis sanoista carbon nanotube):
6 tykkäystä
Canatu avaa tätä heidän näkemystään prosessinsa kilpailueduista laajemmin verkkosivuillansa:
10 tykkäystä
Vähän veikkaan, että Canatusta tulee ulkomailta ostotarjous alle kahdessa vuodessa, koska tuolla teknologialla voi tehdä helposti kymmeniä miljardeja.
11 tykkäystä
Tuolla logiikalla mitään nanoteknologian ratkaisua ei kannattaisi patentoida. Kyllä ne materiaalien ominaisuudet voidaan testata. Jos Canatu taas olisi jokin serveripuolen softaa tekevä firma, niin patenttiloukkaukset olisivat huomattavasti vaikeampi todeta.
Tässä esimerkki Canatulle myönnetystä patentista, joka vielä noin 10 vuotta voimassa:
Näyte itsenäisestä vaatimuksesta:
- A light-emitting film comprising:
a flexible and formable light-emitting active layer;
two conductive or semi-conductive electrodes positioned on each side of the active layer, wherein at least one electrode is transparent and comprises at least one of the following: HARM-structures (High Aspect Ratio Molecular structures), Mono-Crystalline Surface (MCS) structures, conductive or semiconductive polymers, weaved metal fabric and a metal mesh; and
at least one touch sensitive region, wherein the touch sensitive region comprises at least one of the following:
a touch sensitive region in at least one of the conductive or semi-conductive transparent electrodes, and
one or more layers of flexible and formable touch sensitive material,
wherein the light-emitting film is configured to wrap around a complex three-dimensional surface.
————-
Tuon loukkauksen todentaminen ei pitäisi olla mitenkään mahdotonta.
3 tykkäystä
“Kilpailuetua / tai uusien tuoteiden uhkaa hankala arvioida. Mututuntumalla patentit eivät hirveästi auttane, kun patenttirikkomuksen havaitseminen on nano-tasolla.”
näin mututuntumalla
- näin ei ole, mutta jos ei osaa nanoteknologiaa, ymmärrän hyvin tyyliin, jääkö sormenjälki vai miten