Tästä minulla on kyllä kovasti eri käsitys. Jos katsoo vaikka Bonavan, YIT tai JM:n osareita niin siellä on kymmenien tuhansien asuntojen tonttivaranto taseessa tai taseen ulkopuolisina assetteina/vastuina, joko omistuksina, vuokrasopimuksina, osto-oikeuksina, rakennusoikeuksina tms.
Lehto ei asuntobisneksissään mitenkään kovin tuore tapaus ole ja liiketoiminta oli isoimmillaan niin suurta, että kyllä tontteja on taseessa pakko olla ollut merkittäviäkin määriä, niitten jalostaminen rakennuskuntoon kun voi viedä vuosikausia (kaavoitus). Tämän hetken tilannetta ei tietysti tiedä, kun Lehto ei tätä asiaa taida raportoida.
Lehto oli vielä vuonna 2008 niin kämäinen rakennusyhtiö, että Hannu Lehto urakoi omakotitalojen korjausprojektejakin.
Mistä niitä tonttivarantoja olisi Lehdolle siunaantunut kun a) kukaan ei halvalla myy b) kaupungit jemmaavat itse ja antavat tipoittain rakennettavaksi (Lehto lisäksi epäsuosiossa esim. Helsingin seudulla kaupungin toimijoiden toimesta) c) kaikenmaailman tonttirahastot ym. kilpailevat kohteista ja niiden kehittämisestä?
Se aika, jolloin rakennusyhtiö saattoi hamstrata hehtaareittan peltoa ja kehittää sen kunnanisien kanssa ryypäten arvokkaaksi grynderikaavaksi (=kerrostaloja täyteen, E-luku tappiin) meni jo. Oli joskus 1960-70 luvulla…
Sitten ne sinun ottamat esimerkit. Lyhyet kommentit niistä:
JM on saanut tonttivarantoa yrityskaupoin, ostamalla vanhoja yrityksiä, joilla oli varantoa. Ei validi esimerkki ja rinnastus Lehtoon.
Bonava on irronnut NCC:stä. NCC puolestaan osti gryndauksen keksineen Puolimatkan, jolla tosiaan oli tonttijemmoja. Sieltä se sai ne.
YIT on Suomen vanhimpia edelleen toimivia rakennusyrityksiä. Pitkä 100+ vuotinen historia, entisten aikojen tilaisuudet ja ymmärrys tonttihamstrauksesta. Lisäksi kaikenlaisia yrityskauppoja vuosien varrella, joka on tuonut tonttia taloon (mm. Lemminkäinen - joka oli aikoinaan huomattava asuntogrynderikin 1960-luvulla minkä on moni jo unohtanut)
Ei Lehdolla ole mitään tonttijemmoja. Sehän sen yksi ongelmista on ollutkin mm. Helsingissä. Eivät ole saaneet rakennettavakseen oikein mitään kun Helsingin RaVan päättäjät pitävät firmaa halvan bulkkiroskan tuottajana. Se Edisonkin saatiin pitkin hampain tehdä kun ostivat joltain kiinteistösijoittajalta vanhan kokonaisen korttelin, purkivat sen ja lupautuivat tekemään paikallamuuraten vaikka mitä. Tällöin Stadi antoi pitkin hampain Lehdolle sen tehtäväksi kun laski, ettei ne oikein pääse tienaamaan sillä kun menee käsityöksi.
Pahoittelut kun näytti kommenttini menneen jotenkin tunteisiin, se ei suinkaan ollut tarkoitus. Itse kuitenkin totesit, ettei tonttivarantoja taida olla enää edes vanhemmilla rakennusyhtiöillä, minkä esimerkein osoitin täysin vääräksi luuloksi.
Lisätään nyt vielä Toivo Group listaan, jolla aidostikin tuoreena toimijana ja pienenä nakkikioskina on silläkin yli 3000 asunnon verran tonttia/rakennussopimuksia taseessaan, jostain niitä tontteja näyttää vain löytyvän. Minun ymmärrys on se, että ei tällaista tämän mittakaavan bisnestä kertakaikkisesti ole mahdollista tehdä kädestä suuhun tontteja pyörittämällä, niitä on aivan pakko kerätä pitkäjänteisesti taseeseen.
Ja ihan on kyllä tietoakin täällä suunnassa, että ainakin eräistä Lehdon kotiseutua lähellä olevista kaupungeista niitä tonttivarantoja Lehdolta on ihan viime aikoihin asti löytynyt varsin hyviltä paikoilta. Mutta se on sitten tosiaan ihan toinen asia, että riittääkö nämä sinänsä arvokkaat assetit mihinkään sen muun historian häröilyn ja tappiollisten urakoiden rinnalla, ja toisaalta miten paljon noista varannoista on keretty jo pakon edessä myymään tai niistä muuten luopumaan.
Keskustelu lähti nyt kuitenkin epärelevanteille ja jopa absurdeille teille. Ihan niinkuin sellaista merkittävän kokoista grynderiä olisi olemassakaan jolla ei mitään tonttivarantoa olisi. Mille tonteille Lehto kuvittelee nytkin osariensa mukaan olevan teknisesti ja toiminnallisesti valmis käynnistämään uusia kuluttajakohteita markkinatilanteen sen salliessa? Jätän tämän asian osaltani tähän.
Tähän on pakko vielä kommentoida, että Lehtoa ei kyllä salkussa ole eikä ole koskaan ollutkaan. Toimialaa tulee kuitenkin aika tarkasti seurattua, joten siksi olen tähänkin keskusteluun osallistunut silloin kun on jotain relevanttia sanottavaa ollut.
Pahoittelut täältäkin, jos loukkasin omistamasi yhtiön tunteita salkussasi.
Kuitenkin, tuskinpa täällä tavuja hakkaamalla se Lehto-lapsi löytää itselleen uuden kodin.
Tonttivaranto on tietysti hämärä käsite. Voihan sitä peltoa ostaa ja julistaa sen “tonttivarannoksi” - johon xx kpl asuntoja ja niin edelleen. Näinhän itsekin julistit, että se pellon muunto kaschingiä tuottavaksi grynderimaaksi vie vuosia (tai ikuisuuden eli ei tapahdu koskaan).
Oulu ja sen ympäryskunna on varmasti Lehdon tapauksessa poikkeus säännöstä. Oulussa Lehto näyttää saaneen ihan keskustakohteitakin rakennettavakseen. Tampereelta muistan yhden kohteen. Nekin näyttävät enemmän joltain onnenkantamoisilta kuin systemaattiselta tonttivarannolta ja aluekehittämiseltä.
Täytyy kuitenkin muistaa ettei Oulu ole välttämättä sitä kuuminta hottia jos ajatellaan tonttivarantoja koska Suomen asuntokaupan volyymeistä ylivoimaisesti suurin osa liikkuu PK-seudulla. Siellä on myös vaikeinta lyödä läpi eikä Lehto ole sitä tehnyt. Ainoa kunnollinen kohde Lehdolla PK-seudulla oli se Kalasataman Edison, joka sekin oli vähän “keittiön kautta sisään” ja yksittäiskohde. Sekin meni kiiruusti toteutukseen, mikä kertoo siitä, ettei Lehdolla ole mitään laadukasta siellä varannossaan (jos mitään).
Kyllä Lehto on PK-seudulla kelvannut Kivikkoa rakentamaan tai asuintaloa motarin viereen, mutta minusta ne on vähän semmoisia C-luokan kohteita.
Lehdolla tuskin on mitään tonttiasetteja, jotka ainakaan mitään kansainvälisiä toimijoita kiinnostavat - jos palataan tämän tonttivarantopohdinnan alkuperäisiin liikkeellelähtökonseptiin.
Grynderi voi aivan hyvin elää lähes kädestä suuhun tonttien suhteen ja kun katsoo Lehdon kohteita, niin eipä siellä mitään aluekehityskohteita näytä juuri olevan (eräs jämäkän tonttivarannon tunnusmerkeistä).
Olin Lehdon rakentamassa asuinrakennuksessa Jyväskylässä tekemässä vuosiremonttia jokunen vuosi sitten. Katon rajat lähes joka asunnossa halkeilleet, jopa keskellä kattoa hiushalkeamia, seinät sama juttuAsunnoissa sisällä pilareita, niiden juurelle asti ei laminaatti ollut riittänyt ja niitä oli epäonnistuneesti yritetty kumilistalla peittää… Lehdon vastaavalta toivomus,m että mahdollisimman vähillä tunneilla paikkailisin. Osakkeen omistajina lähinnä asunnon vuokraajia. Ei nuo virheet fixaamalla paljoa parantuneet…
Salonen arvioi lattioiden täydellisen korjaamisen maksavan useita satoja tuhansia euroja, kun otetaan huomioon, että myös Karigasniemen koulun lattiat on rakennettu Lehdon malliin, ei Utsjoen vaatimusten mukaan.
Artikkelissa tilaajan edustaja toteaa, että olivat ihmetelleet Lehdon tarjouksen alhaista hintaa. Jostakin syystä kommentti ei yllätä, ja sitten päälle vielä näinkin mittava takuuvastuuvaatimus.
Ilmeisesti yhtiö nyt kiistää kaikki vaatimukset, koska tilillä ei yksinkertaisesti rahaa niiden hoitamiseen.
Tulee vielä takuuajan vakuuden antaneiden pankkien/rahoitusyhtiöiden näpeille.
“Hanke eteni hyvässä vauhdissa ja työmaalla säästyttiin suurilta haasteilta. Hyvä ennakointi, esimerkiksi materiaalihankinnoissa, edesauttoi projektin sujuvaa kulkua.”
Nyt tiedetään tuonkin mainoslauseen todellinen tausta: “No Penahan sen siinä sitten keksi, että kun jätetään lattioista pois parit kipsilevyt, niin materiaalihankinnat helpottuu ja projektin kulku sujuvoituu”
Nyt kun kattoo mihin asentoon rakennusmarkkina on menossa (tai oikeastaan mennyt jo), niin tuon erittäin kannattavan putkiremppaosaston ulostus Lehdosta 2022 oli kyllä taas yksi tollon töräys.
Remonttipartion historiahan on se, että Lehto osti sen, oliko 2017 tai 2018, osaksi itseään. Lehto sitten tössi korjausrakentamistoimialalla koska yritti mennä kiinteän hinnan mallilla korjausurakoita tarjoamaan. Siitähän tuli turpiin vuosina 2018 - 2019 oikein kunnolla. Ihan kymmeniä miljoonia euroja turskaa. Sen seurauksena Lehto lopetti koko korjausrakentamisdivisioonan - poislukien putkisaneeraukset ja tietyt pienimuotoiset hankkeet joita Remonttipartion tynkä vielä teki.
Vuonna 2022 sitten syömähampaasta luovuttiin koska ei näemmä osattu talousohjausennakoida sen vertaa, että oltaisiin tajuttu asuntomarkkinoiden sakkavaan korkojen nousussa.
Lisäksi toimitilamarkkinat ovat sakanneet vielä asuntojakin pahemmin tietää Newsecin uusin markkinakatsaus kertoa.
Nyt tuo Remonttipartio olisi aivan kullanarvoinen osa - jos olisi vielä osa Lehtoa. Sen sentään generoi huonossakin taloussuhdanteessa edes jotain posiitiivista kassavirtaa niin että saadaan Lehdon pääkonttorissa sähkölaskut maksettua ja peruslämpöä pidettyä yllä ettei kaikki aivan homeeseen vetäisi. Parempia aikoja odotellessa. Nyt ei näytä olevan oiken mitään liiketoiminnan genreä, josta Lehto saisi fyffeä väistämättömien laskujen maksuun.
“– Rakenteisiin liittyviä suunnitelmia piti muuttaa ja täydentää perustuksista lähtien. Tietyissä paikoissa oli vähän vääränlaisia rakenteita. Halusimme varmuuden vuoksi tehdä suunnitelmat uudelleen, Hietanen kertoo.”
Pikkusen vääränlaisia rakenteita. Ihan älytöntä, että tilaajia on riittänyt" halvin tarjous voittaa"- periaatteella näinkin pitkään, vaikka tämän tyyppisiä “vähän vääränlaisia rakenteita” on lehtijuttujen perusteella mennyt vähän sinne sun tänne. Saa kunnat katsoa peiliin, kun ovat tähän kuonafirmaan luottaneet. Alkuperäinen motto/iskulause sopii kyllä Lehtoon kuin nenä päähän.
@faravid En huomannut kommenttiosiota ollenkaan, mutta juuri tuollainen skenaario minulla tuli Lehdon toimintaa seuranneena automaattisesti mieleen. En usko hetkeäkään, että Lehto tekisi “varmuuden vuoksi” yhtään mitään. Lehto-Suomi- sanakirjalla käännettynä tuo selittely tarkoittaa tosielämässä juuri lukijan kommentin kaltaista tapahtumien kulkua. Kyseinen sanakirja kannattaa ottaa esiin aina, kun Lehdon suunnalta alkaa tulemaan kommentteja, varsinkin ikävissä jutuissa.
