LapWallin tulosparannuspotentiaali, mistä se oikeasti syntyy
Viime yhtiökokouksen toimitusjohtajan katsauksessa totesin, että LapWallin tulos olisi voinut olla jopa noin 6 miljoonaa euroa parempi, jos olisimme pystyneet hyödyntämään täysimääräisesti tuotteidemme ja koko tilaus–toimitusprosessissamme olevan potentiaalin.
Tämä on herättänyt keskustelua, joten avaan asiaa hieman tarkemmin.
Kyse ei ole yksittäisestä kustannussäästöstä.
Kyse on siitä, kuinka hyvin koko tuotantojärjestelmä toimii suhteessa siihen, mihin se on suunniteltu.
Tuote ratkaisee
Ideaalisti toimivan tehtaan perusta on tuote.
Ei koneet. Ei järjestelmät. Vaan tuote.
Se tarkoittaa sitä, että:
-
valmistamme tuotteita, joita varten tuotanto on suunniteltu
-
prosessit, koneet- ja laitteet sekä työohjeet tukevat tekemistä
-
jokaisella on edellytykset tehdä työnsä niin kuin se pitää tehdä
Kun tämä toteutuu, syntyy laatu, tehokkuus ja ennustettavuus.
Ei erillisinä asioina, vaan samana ilmiönä.
Mistä tulosparannuspotentiaali syntyy
LapWallin mittakaavassa pienet parannukset kertautuvat nopeasti.
Puhutaan yli 10 €/m² suuruusluokan potentiaalista, joka jakautuu karkeasti:
Tämä ei ole yksi vipu. Tämä on järjestelmä, jossa jokaisen osa-alueen pitää toimia yhdessä:
-
parempi tuote → vähemmän materiaalia ja vähemmän vaihtelua
-
parempi hankinta → vakaampi ja ennustettavampi kustannustaso
-
parempi virtaus → vähemmän odotusta ja keskeytyksiä
-
parempi tekeminen → enemmän arvoa tuottavaa työtä
-
parempi logistiikka → vähemmän hukkaa koko ketjussa
Kaiken perusta on se, että tekeminen on vakioitua ja läpinäkyvää, vain silloin sitä voidaan parantaa systemaattisesti.
Kun nämä toimivat yhdessä, syntyy vaikutus, joka on enemmän kuin osiensa summa.
Mutta tämä ei synny itsestään.
Se syntyy vain, jos järjestelmä toimii arjessa.
Miltä tämä näyttää arjessa
Tämä ei synny yhdestä päätöksestä.
Se syntyy sadoista pienistä asioista:
Yksittäin pieniä asioita.
Yhdessä isoja vaikutukseltaan.
Kaikki tämä kuulostaa yksinkertaiselta.
Käytännössä se ei ole sitä.
Miksi tätä potentiaalia ei ole vielä saavutettu
Koska tämä ei ole projekti.
Tämä on johtamista.
-
miten johdamme päivittäistä tekemistä
-
miten poistamme esteitä
-
miten kehitämme tuotetta ja prosessia
-
miten varmistamme, että jokainen onnistuu työssään
Kyse on järjestelmästä.
LapWallissa tätä järjestelmää kutsutaan nimellä
LapWall Production System (LPS).
Miten tätä rakennetaan LapWallilla
LPS perustuu neljään asiaan.
1. Jatkuva parantaminen, mutta oikein ymmärrettynä
Jatkuva parantaminen ei ole kehityshankkeita.
Se on tapa toimia.
Keskeinen ajatus on tämä:
tuote- ja menetelmäkehityksessä potentiaali ei lopu.
-
jokainen tuote voidaan tehdä paremmin
-
jokainen työvaihe voidaan tehdä sujuvammin
-
jokainen virhe voidaan poistaa pysyvästi
Kyse ei ole yhdestä suuresta parannuksesta, vaan kyvystä tehdä pieniä parannuksia joka päivä.
Samalla on tärkeää ymmärtää, että tätä kehitystä tukevat investoinnit automaatioon ja digitalisaatioon.
Ne eivät yksin ratkaise mitään.
Mutta oikein käytettynä ne:
-
mahdollistavat paremman tekemisen
-
tekevät poikkeamat näkyviksi
-
ja auttavat viemään parannukset käytäntöön
Todellinen vaikutus syntyy vasta, kun nämä yhdistetään päivittäiseen tekemiseen.
2. Standardoitu tekeminen, perusta kaikelle kehitykselle
Ilman standardia ei ole parantamista.
-
työ tehdään aina samalla tavalla
-
paras tunnettu tapa on kuvattu ja ymmärretty
-
poikkeamat tehdään näkyviksi
Vasta kun tekeminen on vakioitua, sitä voidaan parantaa.
Muuten parannetaan sattumaa, ei järjestelmää.
3. Käännetty johtaminen, mitä se tarkoittaa käytännössä
Arvo syntyy tuotannossa.
Siksi johtamisen lähtökohta on tämä:
Käytännössä tämä tarkoittaa:
-
työntekijä tekee arvoa tuottavan työn
-
esihenkilö varmistaa, että työ sujuu
-
johto varmistaa, että esteet poistetaan nopeasti
Mitä lähemmäs tuotantoa mennään, sitä lähempänä ollaan arvon syntymistä.
Mitä ylemmäs mennään, sitä suurempi vastuu on mahdollistaa onnistuminen.
4. Laatu syntyy tekemisessä (hinshitsu)
Laatua ei rakenneta tarkastamalla lopputulosta.
Se rakennetaan jokaiseen työvaiheeseen.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että:
-
työ tehdään kerralla oikein
-
virheitä ei siirretä eteenpäin prosessissa
-
poikkeamat pysäytetään ja korjataan heti
Jos virhe huomataan vasta lopussa, se on jo kallis.
Jos virhe syntyy mutta sitä ei korjata heti, se kertautuu:
-
syntyy uudelleentyötä
-
syntyy viiveitä
-
syntyy lisäkustannuksia
Hinshitsu-ajattelussa tämä katkaistaan.
“Kerralla oikein” ei ole tavoite.
Se on toimintatapa, joka parantaa suoraan kannattavuutta.
Yhteenveto
Potentiaali on olemassa.
Kun kehitämme tuotetta ja tekemistä, myös potentiaalin taso nousee.
Se ei tule kerralla.
Sitä ei ehkä koskaan saada täysin ulosmitattua.
Mutta joka päivä, kun teemme asioita paremmin, olemme lähempänä tavoitetta.
Ja tämä on olennaista:
kun innostus loppuu, loppuu kehittäminen.
Lopulta kysymys on yhdestä asiasta, johtamisesta. Johtaminen perustuu onnistumisen edellytysten luomiseen.
Se ratkaisee, kuinka hyvin onnistumme tämän olemassa olevan potentiaalin hyödyntämisessä.
Niin kuin eräs kokenut yritysjohtaja ja sijoittaja minulle aikanaan sanoi:
“Se on tulos tai selitys, ja minua eivät selitykset kiinnosta.”
. Isossa kuvassa uskon menestykseen kyllä, mutta sen aikajännettä on vaikea ennustella.
Ja mielenkiintoista seurata, että mitä seuraavat viisitoistavuotta tuo.
