Sanna Räsänen on nimitetty HR- ja viestintäjohtajaksi ja LapWallin johtoryhmän jäseneksi 1.12.2024 alkaen. Tehtävässään Räsänen raportoi toimitusjohtaja Jarmo Pekkariselle. Räsänen siirtyy LapWallille Wetteri Oyj:n palveluksesta, missä hän on toiminut johtoryhmän jäsenenä ja vastannut yhtiön HR- ja viestintätoiminnoista vuodesta 2022. Toivotamme Sannan lämpimästi tervetulleeksi LapWallille.
Samassa yhteydessä LapWallin johtoryhmän jäsen, vuodesta 2019 HR- ja markkinointipäällikkönä toiminut Sanna Vappula jää pois yhtiön johtoryhmästä.
@henrielo oli vierailemassa LapWallin tehtaalla. Muistin, että tämä oli jo laitettu tänne, mutta hän on vieraillut uudelleen siellä.
Isossa kuvassa investoinnin riskejä – mukaan lukien markkinatilanteen kehitys – tasaavat yhtiön nykyinen hyvä kannattavuus kaikissa liiketoimintayksiköissä, hyvä rahoitusasema ja se, että Pyhännän tehtaan nykyiset tuotantolinjat ovat osa kapasiteettia myös tulevaisuudessa.
HUOM.
Kirjoittaja omistaa yhtiön osakkeita.
IR-ikkuna on SalkunRakentajan ja Sijoittaja.fi:n yrityskumppaneiden kanava taustoittaville ja analyyttisille artikkeleille sekä muulle mielenkiintoiselle sijoittajatiedolle. Artikkeli on osa kaupallista yhteistyötä yhtiön kanssa. Artikkeli ei sisällä sijoitussuosituksia.
Hei @Antti_Viljakainen ja @Tommi_Saarinen , lueskelin Inderesin tuoreinta LapWall-yhtiöraporttia. Siinä jäi kummastuttamaan Arvostustaso-taulukon Osakemäärä, milj. kpl -rivin lukumäärä.
OP on aloittanut LapWallin seurannan. Ohessa linkki, joka toimii ilman erillistä kirjautumista. Raportti löytyy kohdasta ‘Komissiopohjaiset tutkimukset’, LapWall.
Moi @R-o-E ja kiitos viestistä. Kyseessä on virhe meidän päässä, ja on peruja KW-Componentin liiketoimintakaupan yhteydessä tehdystä osakeannista. Ennen kauppaa odottamamme osakeanti oli odotuksiamme pienempi ja silloin tuo osakemäärä on jäänyt meiltä päivittämättä. Osakemäärää tulee välillisesti tarkistettua aina raporttien yhteydessä osakekohtaisia lukuja laskiessa. Ero oikean osakemäärän ja meidän mallissamme olevan osamäärän on jäänyt sen verran pieneksi (2,4 %), että laskemamme osakekohtaiset luvut ovat vastanneet yhtiön raportoimia ja virhe on jäänyt huomaamatta.
Päivitän oikean osakemäärän meidän LapWallin yhtiösivulle ensi tilassa. Vajaan 2,5 %:n erhe (2,4 %:n nousu osakekohtaisissa ennusteissa) jää virhemarginaalin sisään emmekä näe muutostarvetta nykyiseen näkemykseemme osakkeesta.
Plussaa siitä, että tulevaisuuden kasvutavoitteista puhuttaessa ei piilouduta markkinanäkymien taakse vaan todetaan suoraan että kasvu riippuu johdon osaamisesta.
Ylläolevassa esityksessä Sijoittaja-messuilta ei kamalasti mitään uutta irronnut ketjun seuraajille, vaan taattua vakuuttavaa Jarmon esitystä.
Yhdestä kohdasta pidin erityisen paljon, jossa analyytikoita (ja muuan @Pohjolan_Eka sivallettiin) .
Kerrottaessa syitä, miksi Lapwallin ohjeistus on varsinaisen kova tälle vuodelle, Jarmo veistelee näin:
Se johtuu puhtaasti siitä, että meillä on onnistunut strategia ja pelikirja, mitä me ollaan systemaattisesti toteutettu. Ei tämä ole sattumaa.
Me hiukan ihmeteltiin sillon sitä, että mistä analyytikot ajattelis sitä, että Lapwall tulis antamaan negatiivisen tulosvaroituksen. Ei me semmoista annettu, eikä haluttu antaa.
Ihmettelin itse aivan samaa! Mistä nyt kaikki noin negistelee, hyvä firma, ilo omistaa!
hei! mitkä ovat palstan näkemykset vuoden -26 tuloksen suhteen? Silloinhan Pyhännän investointien pitäisi tuottaa merkittävästi. Toki suhdanne vaikuttaa, miten merkittävästi. Tämä vuosi on itselleni Lapwallin suhteen kysymysmerkki. ehdin ostaa tätä hyvin lähempänä 3 euroa, mutta tarkoitus oli ostaa enemmän. Katsotaan tuleeko dippiä, että pääsisi lisäämään. Yhtiö näyttää pärjäävän yllättävän hyvin tässäkin suhdanteessa. Miten asiantuntijat näkee -25 epsin? entä -26?
Ennusteet ovat mielestäni varsin konservatiiviset. LapWall ei ole aiemminkaan sortunut ylioptimistisiin ennusteisiin. Arvelen että toimitilamarkkinan aktiivisuus tulee nostamaan viime vuoden tuloksen ennusteen ylälaitaan, ehkä ylikin.
Toimitilamarkkinan aktiivisuudesta kertoo viime viikkoinen Tekovan ilmoitus Q4 tilauksista, jotka olivat n. 80% koko heidän alkuvuoden liikevaihdosta.
Vielä kun saadaan asuntomarkkina elpymään ja etenkin seinäelementtien kysyntä kasvamaan lähemmäs normaalia, niin uskon että tuloskasvu tulee yllättämään. Kasvun keskeisenä moottorina myös jatkossa loppuvuodesta valmistuva tehdas. Ymmärtääkseni kilpailutekijät tulevat olemaan tämän jälkeen erityisen vahvat. Näen LW:n seuraavien vuosien taloudellisen kehityksen erittäin myönteisenä.
Samoin. vähän tämän tyylistä pohtinut itsekin. Jos suhdanne paranee ja uusi investointi tuotannossa, niin vipu on iso tulokseen. Ilman suhdanneapujakin kelvollinen. Tämä vuosi ja erityisesti H1 pohdituttaa. tuleeko tässä se hyvä ostopaikka vai meneekö juna jo kovaa…
Ennusteeni on että saavat kapasiteetin täytettyä alle viidessä vuodessa, sen jälkeen liikevaihto on 100M ja EPS lähemmäs euron. Aika mahtava ajoitus tuolla investoinnilla
Rakennusalalla toimivien yritysten kohdalla ei mielestäni huomioida tarpeeksi yhtä merkittävää riskiä, rauhaa Ukrainassa. Tuntuu tietenkin pahalta puhua tästä riskinä, koska riski mielletään yleensä negatiiviseksi, mutta sodan päättyminen tulee vaikuttamaan markkinoihin. Rakennusalalla tämä uskoakseni vaikuttaa työvoiman sekä rakennusmateriaalien saatavuuteen sekä hintoihin.
Viekö Ukrainan jälleenrakennus Suomessa aiemmin käytetyn ulkomaisen työvoiman? Tästä monet ovat kyllä olleet alalla huolissaan, mutta pidän tätä pienempänä riskinä, koska “liikkuva” työvoima hakeutuu sinne missä palkat ja työolosuhteet ovat parhaita. Ukraina tuskin pystyy kilpailemaan työolosuhteissa ja palkoissakin ero on valtava, ellei länsi sitten kirjoita avointa sekkiä samalla rampauttaen koko Euroopan rakennusalan. Länsimaiset yritykset tulevat sodan päätyttyä toimimaan Ukrainassa sekä toimittamaan sinne materiaalia, elementtejä, koneita, osia jne, mikä näkyy myös yritysten kotimaissa kasvavana työvoiman kysyntänä, mikä taas saattaa nostaa kotimaisen työvoiman sekä EU:n sisällä liikkuvan työvoiman hintaa. Oletuksena tässä on tietenkin, että Venäjä ei saa vallattua Ukrainaa eikä rauhanehdot vie Ukrainalta suvereniteettia. Toisessa skenaariossa ongelmat ovat aivan erilaiset.
Se mikä itseä huolestuttaa eniten Suomen rakennusalan kannalta, on merkittävä rakennusmateriaaleihin kohdistuva inflaatio. Rakennusmateriaalien hinta määräytyy globaaleilla markkinoilla ja Suomen sisämarkkinoilla turha toivoa hintojen joustoa rakennusalan heikossakaan kysynnässä. Harmittavan moni ammattilainenkin elätteli toiveita, että hinnat olisivat joustaneet paikallisen kysynnän sakatessa, mutta todellisuudessa näin ei käynyt eikä tule käymään seuraavassakaan kyykyssä, mikäli maailma ei kyykkää samaan aikaan. Jos sodan rauhanehdot ovat lännen kannalta hyväksyttävät ja pakotteita lähdetään purkamaan, niin venäläisen puun tuonti saattaa helpottaa hintapaineita puun osalta, mutta miten käy muiden rakennusmateriaalien kanssa? Vaikka LapWall hyötyisi puun hinnasta niin se ei välttämättä paljoa lämmitä jos rakennusalaa lyödään uudella inflaatiopiikillä kun kuluttaja ei ole vielä toipunut edellisestäkään. Kun merkittävä muutos panee liikkeelle ristiin vaikuttavia ajureita, niin ennustaminen on hankalaa. Oma veikkaus kuitenkin on, että sinä päivänä kun rauha saadaan (tähän taas oletuksena, että Ukraina säilyttää suvereniteetin), alkaa rakennusmateriaalien hintaralli ja rakentamisen kustannukset ottavat merkittävän tasoloikan ylöspäin.
Ei tämä rakennusalan ahdinko tietenkään loputtomiin kestä ja omastakin salkusta löytyy pieni siivu LapWallia, mutta hyvästä suorittamisesta huolimatta pidän lyhyen/keskipitkän aikavälin riskitasoa kohonneena. LapWall on hyvässä asemassa, mutta ei immuuni markkinariskeille.
Puntaroin myös mahdollisesti nousevan inflaation merkitystä/riskejä ja rakennusalan syklin aikataulua rakennusalan sijoituksieni osalta, mutta omissa kuvitelmissani päädyin tulokseen, jossa esivalmistuksen osuus on kasvussa oikeastaan kaikissa skenaarioissa. Mahdollinen raaka-aineiden inflaatiopaine Ukrainan sodan (mahdollisesti) päättyessä olisi hallittavissa, joskin sillä voi olla vaikutusta koko rakennusketjun hinnoitteluun ja asiakasprojektien aikataulutuksiin.
Mielestäni esivalmistajilla on mahdollisuus siirtää kustannukset melko vaivattomasti tuleviin projekteihin, varsinkin tällä hetkellä kun toimitukset tapahtuvat 1-3kk sisällä ja huippusyklissäkin LapWall:n toimitusaika on 5-6 kk. Myös edellisestä inflaatiopiikistä on erittäin suurella todennäköisyydellä otettu opikseen, miten raaka-ainekustannuksien (mahdollinen) nousu määritellään pidemmissä sopimuksissa.
Esivalmistuksella päästään myös pienempään raaka-ainehävikkiin paikalla
valmistettuun verrattuna ja Ukrainan sodan päättyminen vaikuttaisikin ensisijaisesti työvoiman saatavuuteen. Rakennusalan taantuma pakottaa osan alan työntekijöistä hakeutumaan muille aloille ja kyykyn jälkeen he eivät välttämättä alalle enää palaa. Näin on käynyt esim omassa lähipiirissä useammalle henkilölle. Rakennusalan osuus Suomen BKT:sta on noin 7-8 % (kiinteistö-/rakennusala ja investoinnit liittyvine palveluineen n. 15%), joten alalla on merkittävä vaikutus Suomen talouteen.
Suurin tulevaisuuden riski rakennusliikkeille lienee juuri pätevän työvoiman puute, jos/kun Ukrainan sota päättyy, jos samaan aikaan rakennusala etenisi kohti noususyklin alkua. Ukrainan jälleenrakentaminen on kustannuksiltaan arvioitu olevan 400-1000 miljardia$, joissa 400 miljardia$ kattaisi lähinnä vain välttämättömät ja väliaikaiset jälleenrakennustoimet. Jälleenrakentamisen kesto on oletettavasti yli vuosikymmenen projekti, joten vaikutus lienee alkuvaiheessa merkittävä ja tasaantunee ajan kuluessa. Työvoiman saanti itäisestä Euroopasta kotimaisiin kohteisiin vaikeutunee kuitenkin selkeästi, joten esivalmistajien rooli tulisi kasvamaan entisestään. Yleensähän taantuma päättyy viimeistään, kun rakennusala alkaa elpyä ja se johdattaa talouden kohti syklin uutta vaihetta. Alan elpyminen voi tapahtua aika nopealla aikataululla, koska esim vuokra-asuntopula alkaa arvioiden mukaan olla edessä jo vuonna 2026.
Ymmärtääkseni Lawallin työmaille tarvitaan vähemmän porukkaa kun ”tavalliselle” rakennustyömaalle. Tehtaalle löytyy työvoimaa omistajien isoista perheistä. Tämäkin asia puhuu Lapwallin puolesta.
Rakennusalan yhtiöillä on aika vähän mahdollisuuksia vaikuttaa työvoiman hintaan, mikäli ne haluavat käyttää osaavaa työvoimaa. Ulkomaisella työvoimalla on perinteisesti pyritty paikkaamaan saatavuutta sekä hillitsemään hintapaineita Jos sekä hintaan, että saatavuuteen aiheutuu painetta yleisellä tasolla, niin kyllä se näkyy kustannuksissa läpi arvoketjun. Vaikka LapWall jollain ihmeellä onnistuisi väistämään mahdolliset työvoimakustannusten nousut sekä saatavuuden ongelmat, niin kyllä ne arvoketjussa vaikuttavat ja näkyvät rakentamisen loppukustannuksissa. Rakennusmateriaalien inflaatiopiikki olisi tähän ydistettynä myrkkyä, koska uudisrakentamisen hinta juoksisi kysynnältä karkuun ja markkina jatkaisi sulamistaan. Pullonkaulat työvoiman ja materiaalien saatavuuden osalta voisivat huonossa skenaariossa myös pidentää projektien läpimenoaikoja.
LapWall tarvitsee kasvua varten volyymia. Silloin pystytään keskittymään omaan tuotantoon parhaiten sopivaan tarjouskantaan, mikä lopulta näkyy positiivisena ajurina myös katteissa, olettaen että muut muuttujat pysyvät yhtäläisinä. Jos taas rakentamisen kustannukset karkaavat, niin voidaan olla hetkellisesti taas tilanteessa, että ei ole ketään kenelle myydä… ainakaan tarpeeksi. LapWall voi siinäkin tilanteessa olla suhteellinen voittaja tehokkailla prosesseilla, mutta kyllä liikevaihdon lasku näkyisi numeroissa ja rumasti.
Voin muistaa väärin, mutta jossain haastattelussa Lapwall kehui että suunnittelusta asennukseen tykkäävät pitää kattoelementit “omien silmien alla”. Tämä voisi viitata että omat asentajat voisi valikoida ja palkita homman rullaamista silmällä pitäen. Olettaen että Lapwallilla on sellaista hinnoitteluvoimaa ja vallihautaa kuin kertovat. Jos asentajat olisivat tusinapalkkasotureita jotka hyppäävät sinne mistä rakennustöistä vain saa pätäkkää, kai he olisivat häipyneet jo Pohjois-Ruotsiin mistä voi irrota nyt ilman geopoliittisien liikkeiden odottelua jo Suomea parempaa liksaa.
Siinä missä vaikkapa puutavaran hinta on ampunut ylös, eikö vapautuva työvoima ole tuonut toiseen suuntaankin häiriöitä ja ainakin esim. raudoittajien olen kuullut manaavan kuinka kilohinnat ovat romahtaneet traagisesti (työssä, ei materiaalissa). Muutenkin kai hintakilpailu ei täysin hintoja ylöspäin kaikille osapuolille nyt hakkaa. Huomionarvoisesti nettisivuja myöten Lapwall on joskus nostanut esiin rakennusalan osaajien vähenemisen. Silloin olisi nurinkurista että itse olisi ensimmäisiä kärsijöitä kun supertimpurit ovat kortilla. Samoin tuotannon automatisointi puhuu työvoimaherkkyyden vähenemisen puolesta. Tai mitä järkeä esivalmistamisessa ylipäätään olisi jos silti olisi lastu laineilla muiden alan yhtiöiden veroisesti (tyyliin Lehto). Ukrainan jälleenrakentamisen aiheuttamia markkinahäiriöitäkin edeltäisi Venäjän hyökkäyssodan loppuminen, mikä ei kai kaikkein kurjin tapahtuma Suomen talouden ja rakennusalankaan kannalta. Ja jos kaikkialle pitäisi jossain vaiheessa uusia säkistä poimittuja työntekijöitä löytää, olisi siinäkin pilvessä hopeareunus että johonkin niitä pitää repiä millä tilauskirja täyttyy.
Ei ollut tarkoitus kuulostaa että kaikki olisi helppoa ja kivaa. Mutta esivalmistamisen ja ylipäätään sen alan kaipaaman hyvän suunnittelun ja toisteisuuden pitäisi sataa laariin etuna muihin, jos kaikki mitä viestitään toteutetaan.
.