Totta puhuen me osakkeenomistajat olemme odottaneet käännettä aivan liian kauan. Itse lähdin mukaan jo listautumisessa ja olen tankannut lisää koko pitkän matkan alas. Olen tietysti hyödyntänyt verosuunnittelua osakevaihtojen kautta, mutta siitä huolimatta tappiot tuntuvat nahoissa. Lamorin tilanne alkaa kuitenkin olla sellainen, että muutos on hyvin pian edessä – joko parempaan tai huonompaan. Siksi halusin osallistua yhtiökokoukseen paikan päällä muodostaakseni oman käsitykseni tilanteesta. Kun omistaa suomalaisia pienyhtiöitä, pääsee melko lähelle yritystä.
Yhtiökokouksen aikana juttelin toimitusjohtajan, hallituksen puheenjohtajan sekä muoviöljy-yhtiön toimitusjohtajan kanssa. He kaikki vaikuttivat yhä olevan innostuneita haasteista, mutta realistisella vakavuudella. Kaikki kuulemani oli jo julkaistua tietoa, eikä yhtiökokous tuonut tiedollisesti mitään uutta. Kuten Verneri Pulkkinen @Verneri_Pulkkinen on jossain yhteydessä todennut, yhtiön johdon tuntemiseen liittyy riski: siinä saattaa vaikuttua liikaa ja lukea rivien välistä asioita, jotka eivät täsmää lukujen ja faktojen kanssa – toimitusjohtajan kättely voi tulla kalliiksi.
Pienyhtiöihin sijoittaminen on kovaa lajia, eikä Lamor ole poikkeus. Siksi suurimmat sijoitukseni ovat yhdeksässä OMXH25-yhtiössä, ja niiden ansiosta minulla on varaa odottaa Lamorin käännettä. Ja jos kaikki sattuisi menemään mönkään, nimeän Lamor-sijoitukseni ’vaikuttavuussijoittamiseksi’ (impact investment) ja jatkan eteenpäin .
Lamor taitaa tarvita uutta rahoitusmallia tämän ensimmäisen linjan loppuunsaattamistakin varten. Kovasti on puhuttu laitoksen valmistumisesta ja käyttöönotosta, mutta eipä ole näköjään vielä rakennettu valmiiksi, tai yritetty luvittaa koko laitosta.
Tislausprosessi on melko olennainen osa pyrolyysiöljyn tuotantoa. 10.3.2026 annetun Tukesin päätöksen mukaan tislauskolonnia ei ole vielä rakennettu, eikä yritetty luvittaa. “Tislauksessa reaktorissa syntynyt termolyysiöljy tislataan kevyt-, keski- ja raskasjakeeksi. Kiehuttaminen kolonnissa saadaan aikaan kuumaöljyjärjestelmällä. Tislaustuotteet jaetaan varastosäiliöihin halutuissa suhteissa. Tislausosa rakennetaan myöhemmässä vaiheessa ja sitä ei käsitellä tässä luvassa.”
Mitään tuotantoa ei voi edes yrittää myydä Shellille, tai millekään muulle öljynjalostajalle, ennen kuin tuote saadaan tislattua vaadittavan speksin mukaiseksi. Ilman tislauskolonnia tislaaminen on melkoisen vaikeaa.
Kiitos hyödyllisestä viestistä, Jamor. Lähti loputkin Lamorit myyntiin, ei haittaa vaikka taisi mennä kaikkien aikojen (tähän mennessä) pohjahinnalla. On ollut ehkä huonoin sijoitus koskaan, ja se kertoo kaiken oleellisen Lamorista ja sen taaperruksesta vuoden 2022 jälkeen.
Eikös tuota lauhduttimesta saatavaa termolyysiöljyä voi myydä sellaisenaan raaka-aineeksi jalostajille, jotka majailevat Porvoossa naapurissa? Minusta ihan loogista katsoa ensin toimiiko itse tuotantolaitos raakaöljyn tuottamisessa ennen kuin mietitään tisleitä. Niin tai näin, eiköhän tämä hökötys tarvitse ulkoista lisärahoitusta.
Voihan tuotantoa myydä vaikka minne, kun hinta on kohdallaan. Tislaamaton pyrolyysiöljy, jota ei voi edes lämmittämättä pumpata, tuskin on kovin kuuma tuote ostajien joukossa. Kyllähän se varmaan jätteenpolttolaitokseen voisi kelvata.
Kaupalliseen tuotantoon pitäisi olla myös ympäristölupa, ja sitä Lamorilla ei ole. Koetoimintalupa ei mahdollista kaupallista tuotantoa. Lamor ei ylupa-palvelun hakemustietojen perusteella ole edes hakenut ympäristölupaa sen jälkeen, kun peruutti hakemuksen vuosi sitten.
Koetoimintailmoituksella tehdas ja koeajot käyntiin. Ympäristölupaa on helpompi hakea, kun tietää toimiiko prosessi ja miten ja mitä tulee toisesta päästä vai tuleeko mitään. Ollaan vielä kaukana siitä, että Kilpilahden laitos tuottaisi yhtiölle kassavirtaa. Vaikutus käynnissä oleviin rahoitusneuvotteluihin lienee olevan pelkästään se, että joku rahoittaja saattaa heltyä antamaan lainaa, jos yhtiöllä on mustaa valkoisella, että prosessi toimii tässä mittakaavassa ja siitä ehkä saa joskus tulojakin.
Lamor on huhtikuussa ja toukokuun alussa toteuttanut viimeisiä mahdollisiin poikkeustilanteisiin liittyviä täydentäviä asennuksia Kilpilahden uusioöljytuotantolaitoksella, joka alkaa valmistaa kierrätysmuovista uusioöljyä raaka-aineeksi muoviteollisuuteen.
Huhtikuussa 2026 Lamor tiedotti, että Kilpilahden uusioöljylaitoksella on operatiivinen valmius tuotannon ylösajon aloittamiselle, kun viimeiset turvallisuusviranomaisen määrittämät lisäasennukset on saatu päätökseen. Kaikkia täydentäviä asennuksia ei ole vielä saatu päätökseen, joten Lamor päivittää aika-arviotaan Kilpilahden laitoksen tuotannon ylösajon aloittamisesta.
Lamor tiedottaa erikseen, kun Kilpilahden tuotantolaitos on ensimmäisen kerran tuottanut uusioöljyä.
Mietiskellyt vähän mahdollisuuksia ja yhdeksi vaihtoehdoksi noussut mielessäni Neste, koska muutaman kilometrin päässä Kilpilahdessa jo valmis hieno laitos käyttämään “muovista puristettua öljyä”. Todennäköisesti höpö höpöä, mutta kuitenkin yksi potentiaalinen vaihtoehto.
Täsmennetään. Minulla ei ole harmainta aavistusta Nesteen minkäänlaisesta roolista tässä casessä.
Fundeerailin vaan, että olisi logistisesti, ympäristön ja raha-asioiden kannalta aika mielenkiintoinen ratkaisu. Tämä on siis täysin omaa ajatteluani ja perustuu vain intuitioon.
Itse pidän ihan loogisena, että ainakin alkuvaiheessa slurri yritettäisiin myydä Nesteelle, joka on naapurissa ja jolla on kalusto, osaaminen ja kyvykkyys jalostaa termolyysiöljy. Jalostamatonkin tavara on rahanarvoista, satoja euroja per tonni. Toki slurrin kaupallinen myyminen vaatii ympäristöluvan, kuten Jamor toi esiin.
Itseä mietityttää pari asiaa:
Mitä kaikkea alueen muiden toimijoiden voimassaolevat luvat mahdollistavat?
Lamorin johto sanoi Inderesin Q4-haastattelussa, että jatkossa näitä ei rakenneta omalla pääomalla. Mitähän tämä tarkoittaa?
Lisäyksenä vielä, että käsittääkseni Nesteellä on luvat vastaanottaa Lamorin tavara jätteenä, mitä se on ilman ympäristölupaa. Teknisessä mielessä on aika se ja sama mitä Lamorin tuote juridisesti on ja olettaisin, että Neste on valmis maksamaan siitä lähes markkinahintaa, jos laatu on hyvää.
Aika paljon spekulointia sisältyy Nesteen rooliin tässä. Minä olen ajatellut tämän niin että Neste ei taida Lamorin kaltaista pikkurysää tarvita yhtään mihinkään. Se että Lamor alkaisi myydä jalostamatonta slurriaan naapurilleen on tietysti mahdollista mutta Nesteellä ei taida olla intressiä maksaa siitä kuin pennejä. Se ei taas Lamorin kurjuutta korjaa. Lamorin vakuutukset siitä että omalla pääomalla ei kasvua tehdä tarkoittaa kai joko sitä että ei sitten kasveta, tai sitä että Lamor dilutoituu vähemmistöomistajaksi. Joku strateginen kv toimija/investori olisi varmaan se pelastus kun Lamorin oma track record on mitä on. Saa nähdä kuinka nuo vakuutukset pitävät. Kun tuo bondi kohta erääntyy niin jostain sitä uutta pääomaa on tultava, ihan vaan konkurssin välttämiseksi ja heti. Vai olenko missannut jonkun vaihtoehdon?
Kyllä mä uskon, että Nestettä kiinnostaa Lamorin slurri. Neste tarvii syötettä niiden uudelle kapasiteetille ja ne voi myydä jalosteet hyvillä marginaaleilla eteen päin. Lamorin hinnoitteluvoima on tietysti huono, jos Neste on ainoa asiakas ja Nestehän tietysti ottaa hyödyn irti tästä ja Lamorin heikosta tasetilanteesta.
Itse uskon, että Kilpilahden laitos on tässä vaiheessa ainoastaan pelimerkki käynnissä oleviin rahoitusneuvotteluihin. Jos laitoksen ylösajo onnistuu ja teknologia saa validaation, Lamor saattaa saada uuttaa lainaa velkojen maksuun paremmilla ehdoilla eikä tarvitse ottaa jotain korkeakorkoista roskalainaa. Veikkaan, että osa tuosta 25 miljoonasta rahoitetaan uudella lainalla ja osa osakeannilla. Larsenit eivät päästä elämäntyötään konkurssiin.
Mielenkiintoista nähdä mihin tämä menee. Voit olla oikeassa. Minun epä-jalostunut näkemys on se että kontrolli tilanteen suhteen siirtyy joka tapquksessa päivä päivältä enemmän bondisijoittajien suuntaan. Rahoitusratkaisu on pelottavan myöhässä eikä Lamorilta ole kuulunut siitä muuta kuin ympäripyöreitä. Ei tietenkään ole kenenkään intresseissä päästää yhtiötä konkurssiin mutta sen mahdollisuus vie Lamorilta kaiken neuvotteluvoiman. Uskon itse enemmän strategiseen uuteen omistajaan. Jos tämä menee uusi laina + osakeanti, niin perheen kontrolli taitaa kadota joka tapauksessa. Yhtiön markkina-arvo on nyt €26m, osakeanti tuskin tapahtuu €1/osake, ehkä €0,50 joten esim €10m uusia pääomia annin kautta vie mennessään ison osan yhtiöstä. Jos loppu on velkaa, se tulee olemaan superkallista.
Nykyinen bondi saatiin myytyä 10 pinnan korolla, kun taseasema oli merkittävästi parempi, ja ainakin paperilla tulos vielä säällinen. Mitähän se korko voisi tällä hetkellä olla, jos joku lainaisi, 20% vai enemmän?
Mahdollinen Kilpilahden tuotteen myynti mahdollisesti Nesteelle tai minnekään ei tule lainaneuvotteluissa auttamaan. Kilpilahden osalta täytyy pelata fake it until you make it -peliä, että ei menetä kokonaan markkinoiden luottamusta. Kovin uskottavasti tätä ei ole osattu pelata, kun koko ajan lupaillaan tuotannon alkavan, mutta konkreettista näyttöä on nolla. Elokuun 23. on melko pian käsillä.
Ei tää ainakaan alle kymmenen mene, tämä ei mitenkään sovellu nk. juniorilainakohteeksi, 20 on pohja, ja voidaan jopa mennä lähelle 30:tä prosenttia. Vaikea case rahoittajille, koska tulee vielä kesää vasten niiden pöydälle, kun on muutenkin kiire.