Ensimmäisen linajaston ylösajon suhteen en ole huolissani, mutta mielestäni muiden linjastoinvestointien sijaan yhtiön tulisi kuluvana vuonna priorisoida pääomanallokointiaan niin, että 25 MEUR:n erääntyvä bondi saadaan lunastettua ja taloudellinen liikkumavara säilyy mahdollisia perinteisen liiketoiminnan suurempia palveluhankkeita varten. Tästä näkökulmasta en koe järkevänä investoida muihin linjastoihin ennen kuin tase on rahoitettu uudelleen ja muun liiketoiminnan vaatiman kasvun käyttöpääomatarpeet on turvattu.
Marraskuussa julkaistussa raportissa kommentoin pääomanallokointinäkymää näin:
“Mielestämme pääoman allokoinnin näkökulmasta Lamorin tulisi nykytilanteessa priorisoida edellytyksiä lunastaa ensi vuonna erääntyvä 25 MEUR:n joukkovelkakirjalaina ja ylläpitää taloudellista liikkumavaraa suurempien palveluhankkeiden edellyttämää käyttöpääomaa varten. Tämän vuoksi olemme laskeneet investointiennusteitamme ja odotamme yhtiön alkuun operoivan vain yhtä linjastoa Kilpilahdessa.”
On varmasti, jos homma lähtee hyvin rullaamaan (ja kannattavasti). En kuitenkaan lähtisi vielä tässä vaiheessa spekuloimaan kyseisellä potentiaalilla, sillä sitä ennen liiketoiminta ajettaisiin Kilpilahdessa ylös neljällä linjastolla.
Q3’25 lopussa nettovelka/ebitda oli 5,3x, mikä on korkea taso eikä erityisen helppo lähtökohta uusille lainaneuvotteluille. Mun kuluvan vuoden ennusteilla tuloskunto paranee ja yhtiö saa käyttöpääomaa vapautettua päättyvistä palveluhankkeista, mikä parantaa neuvotteluasemaa. Rahavirran näkökulmasta liiketoiminnan käyttöpääomatarve on se haastavin komponentti ennustaa, kun liiketoiminnan käyttöpääomatarve on vaihdellut niin paljon. On kuitenkin selvä, ettei bondia lunasteta pelkällä kassalla ja liiketoiminnan rahavirralla, joten uutta velkarahoitusta tai oman pääoman ehtoista rahoitusta tarvitaan siihen. Hopereunuksena rahoitusympäristö on yleisesti löystynyt vuodesta 2023, kun Lamor laski jvk:n liikkeelle.
Onko tämä Lamorin muovinkierrätyslaitos sellainen, että sinne kannattaisi tuoda muovia ulkomailta asti? Materiaalia riittänee kotimaasta vielä ihan hyvin, mutta olisiko tulevaisuudessa kannattavampaa tuoda esimerkiksi Baltiasta muovijätteet Lamorille Porvooseen vai rakentaa kokonaan oma tehdas sinne(kin)? Eli kustannukset logistiikasta Suomeen vs. paikallinen tehdas.
Näin amatöörinä voisi kuvitella, että kierrätysvaatimusten kasvaessa myös erilliskerätyn muovin määrä kasvaa Euroopassa. Lamorilla on varmasti sellaisia suhteita ympäri maailmaa, että kauemmas ainakin voitaisiin tehdä omat laitokset. Vaikka näissä Lamor jäisi varmaankin vain huoltovastaavaksi / konsultiksi ja joku muu vastaisi itse laitoksen pyörittämisestä.
Eli onko tästä lähitulevaisuudessa tiedossa laajennuspotentiaalia, vai onko vielä jonkin aikaa kyse enemmän pienimuotoisesta kokeilulaitoksesta? Esimerkiksi seuraavat 5 - 10 vuotta, jos uskaltaa ennustaa tuonne asti. Poltettavaa jätettä Suomeen on jo tuotu, mutta olisiko erilliskerätyn muovin kierrätyksestä uusi suomalaisia työllistävä bisnes?
Vaikka varmaan moni haluaa omia vastaavia laitoksia heti kun raaka-ainetta ja kysyntää alkaa tulemaan. Lamorin riippuvuus Shellistä (?) lienee myös riski, jos alkaa toiminnan laajennusta miettimään.
Fred Larsen on nimitetty Lamor Corporation Oyj:n toimitusjohtajaksi Lamorin aiemman toimitusjohtajan Johan Grönin siirtyessä kierrätysmuovipohjaisen uusioöljyn liiketoiminnan toimitusjohtajaksi Lamor Recycling Oy:öön. Molemmat aloittavat tehtävissään välittömästi. Johan Grön jatkaa Lamorin johtoryhmän jäsenenä.
Lamor: Suomessa käynnistyy muovin miljardiluokan arvokehä Shellin kanssa – ”Valtava askel kohti kestävyyttä”
Lamor julkistaa ”arvokehän”, jossa lajiteltu muovijäte muunnetaan sertifioiduksi uusioöljyksi ja edelleen neitseellistä vastaaviksi muovipolymeereiksi, Shellin teollisen jatkojalostuksen avulla. “Tavoitteemme on ratkaista muovikriisi ja samalla luoda kymmenien miljardien eurojen taloudellinen potentiaali”, tiivistää Lamor Recyclingin toimitusjohtaja Johan Grön. Sertifioitu kokonaisuus on suunniteltu monistettavaksi Eurooppaan ja maailmanlaajuisesti. “Pyrolyysipohjaista uusioöljyä voidaan käyttää kaikissa muoveissa – tämä on vallankumouksellinen uutinen koko alalle”, sanoo Orthex Groupin toimitusjohtaja Alexander Rosenlew.
Lamor Corporation Oyj (Lamor) Kilpilahden tuotantolinja Porvoossa etenee parhaillaan käyttöönottoon. Kyseessä on teollisen mittakaavan todiste Lamorin ratkaisun toimivuudesta – ei uudesta pilottihankkeesta. Lamorin kehittämä arvokehä yhdistää keräyksen ja lajittelun, termokemiallisen kierrätyksen sekä petrokemiallisen integraation. Näin muodostuu jäljitettävä kierto, jossa jäte palautuu yhä uudelleen uusiksi muovituotteiksi – ja sieltä takaisin kuluttajille ja keräykseen. Muovi voi pysyä kierrossa käytännössä loputtomasti.
Yritysten välisen offtake-sopimuksen pohjalta Shell mahdollistaa ratkaisun laajamittaisen käyttöönoton jalostamalla Lamorin tuottaman uusioöljyn petrokemialliseen muovintuotantoon soveltuvaksi raaka-aineeksi omissa eurooppalaisissa tuotantoyksiköissään, kuten Moerdijk Alankomaissa. Tämä varmistaa koko ketjun jäljitettävyyden ja mahdollistaa kierrätettyjen molekyylien saumattoman käytön monimutkaisissa teollisissa tuotantoprosesseissa.
Grön on juuri siirtynyt emoyhtiö Lamor Corporation Oyj:n toimitusjohtajasta Lamor Recyclingin toimitusjohtajaksi, jotta muovinkierrätysliiketoiminnan miljardiluokan kasvupotentiaali voidaan hyödyntää täysimääräisesti.
Sertifioitu reitti takaisin kuluttajille
Orthex Group, Nasdaq Helsingissä listattu pohjoismainen kotitaloustuotteiden markkinajohtaja, tuo kokonaisuuteen kuluttajanäkökulman. Orthex valmistaa ainoastaan kestäviä ja kierrätettäviä tuotteita – ei kertakäyttötuotteita – jotka on suunniteltu kestämään sukupolvelta toiselle ja kierrätettäväksi elinkaarensa lopussa. Orthexille siirtymä fossiilisista raaka-aineista kierrätettyihin ja uusiutuviin on tärkein yksittäinen ympäristöteko.
Orthex odottaa uusioöljyn kaupallista saatavuutta, samalla kun Lamor viimeistelee parhaillaan Kilpilahden tuotantolinjan säätöjä.
Tässä on Thomaksen kommentit siitä, kun perustaja Fred Larsen palaa yhtiön toimariksi ja nykyinen toimari Johan Grön siirtyy johtamaan kierrätysliiketoimintaa.
Lamor tiedotti tiistaina merkittävistä muutoksista yhtiön johdossa, kun Fred Larsen palaa konsernin toimitusjohtajaksi ja nykyinen toimitusjohtaja, Johan Grön, siirtyy johtamaan kierrätysliiketoimintaa. Näkemyksemme mukaan muutokset korostavat yhtiön pyrkimystä vahvistaa perusliiketoiminnan myyntiä ja varmistaa Kilpilahden kierrätyslaitoksen onnistunut ylösajo.
Muovijätettä ei kannata kovin kaukaa kuljettaa. Vaikka jäte on paalattu, iso osa paalista on kuitenkin ilmaa, ja paali sisältää aina myös kosteutta. Kovin kaukaa ilmaa ja vettä ei kannata kuljettaa.
Lamorin laitosta vastaavia ja paljon suurempiakin laitoksia on jo olemassa. Ei tässä mitään mullistavaa teknologiaa ole. En näe, miksi erityisesti Lamorilla olisi hyvä mahdollisuus globaalin kierrätysliiketoiminnan skaalamiseen, kun Lamor ei ole ensimmäinen alallaan, eikä sillä ole erityisen vahva kassa. Muut alan toimijat ovat jo pidemmällä omissa hankkeissaan, ja oppimiskäyrä on näin ollen korkeammalla tasolla. Lamorilla ei myöskään ole osaamista prosessiteollisuudesta.
Lamor ei välttämättä ole edes Suomessa ensimmäinen teollisen mittakaavan muovinkierrättäjä. Käsitykseni mukaan Corsairin laitos Kaukaassa on lähempänä öljyntuotantoa kuin Lamor. Corsairillakin on sopimus Shellin kanssa tuotannon ostamisesta, eli siinäkään ei sen kummemmin mitään ihmeellistä ole.
Samaa mieltä. Lamorilla ei ole teknologiaa, ei aikaisempaa kokemusta eikä taloudellisia tai henkilöresursseja mihinkään joka perustelisi yltiöpäisen hypetyksen jota nyt nähdään. Tiedote on laadittu ikäänkuin Shell olisi jotenkin sitoutunut rajattomasti, mikä ei varmaankaan pidä paikkaansa. Lamor ei ole toimittanut tippaakaan öljyä tähän mennessä ja öljy jota joskus ehkä toimittaa on kallista raaka-ainetta Shellille joten se pitää varmuudella sitoumuksensa minimissään. Lamorille olisi viisainta nyt keskittyä ihan tunti tunnilta hoitamaan tämä laitos tuotantoon ja välttämään järjetöntä hypetystä. Tämä projekti kustannuksineen ja viivästyksineen on ollut sellainen fiasko tähän asti että ihan huvittaa lukea näitä miljardisatuja.
Tuo on aivan totta, että ylipäänsä jätteen kuljetus (pl. ehkä joku metalli m. arvokas) pidempiä matkoja on kustannustehotonta. Suomestakin vietiin pitkään muovia ruotsiin (tosin kai poltettavaksi) kun ei täällä ollut kapasiteettia käsitellä. Käsittääkseni jätteenkuljetus Suomeen on tapahtunut sellaisten kuljetusten yhteydessä, jotka olisivat tulleet tyhjinä Suomeen hakemaan tavaraa, mutta ovat tyhjät kontit täyttäneet jätteellä. Pelkän jätteen rahtaaminen ei olisi taloudellisesti järkevää (sitten toki eri kysymys, jos tilanpuutteen takia jätettä on pakko kuljettaa pois vaikka sitten kalliimmalla). Nyt alkaa ne ajat olla takanapäin. Boostia voisi tulla regulaatiosta, jossa kierrättämättä jättäminen sanktioitaisiin nopealla aikataululla suurilla sanktioilla. Tosin tässä ilmapiirissä sellaista ei kannattane odottaa.
En ole tällaisten investointien asiantuntija, mutta ei tämä kestoltaan vaikuta mitenkään poikkeuksellisen kauan kestäneeltä (tässä kohtaa kuuluu koputtaa sitä kuuluisaa puuta). Keston ja kustannusten arvioinnissa keskeistä on myös, kehittääkö Lamor tässä jotain omaa teknologiaa (eri muovien erottelu, uusien muovien kustannustehokkaampi käsittely ym.) vai meneekö puhtaasti jo olemassaolevalla teknologialla.
Puheetkin ovat suuria, toisin kuin yrityksen koon mahdollistamat resurssit.
Aika näyttää tuleeko tästä jotain mielenkiintoista vai jääkö vain villiksi (= kalliiksi) kokeiluksi.
Tässä haasteena on myös juuri regulaation varaan pitkälti nojaava toiminta. Vain pakottamalla saadaan tämän kaltaisiin bisneksiin vauhtia. Nyt ei ole optimaalisin aika sellaiselle.
Ei muovinkierrätys nojaa regulaatioon. Tuotteelle on enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Kukaan ei vaan oikein onnistu tuottamaan teollisessa mittakaavassa muovista öljyä.
Muovin kierrätys nojaa “tavallaan” regulaatioon koska EU:n uudessa pakkausdirektiivissä puhutaan sekä uudelleenkäytettävistä kierrätettävistä pakkauksista sekä muovipakkauksista luopumisesta noin 2030 mennessä tietyin poikkeuksin.
Käytännössähän tämä tarkoittaa isolla pensselillä maalaten että muoviset pakkaukset jotka voidaan uudelleen käyttää ja kierrättää ovat edelleen luullakseni “hyväksyttyjä” sen sijaa muun tyyppisistä muovipakkauksista pyritään eroon. Muovi on hyvä materiaali tiettyihin asioihin joita ei voida kuitupohjaisella muovilla korvata. Tästäkin syystä öljy-yhtiöillä on selkeä intressi muovin kierrätyksen toteuttamiseen.
Lamorin osalta en ota kantaa muuten kuin entisenä omistajana, joka katsoi perusbusineksen katoavan horisonttiin ja toiminnan laajentumisen ajautuvan kohti myrskyä. Toivon että uudet henkilövaihdokset osoittavat tulevaisuuden näkymäni yrityksen kohdalla olevan väärän.
Lamorin historia näiden henkilövaihdosten suhteen ei ole kovin rohkaiseva. Lähes kaikki on kokeiltu, eikä muutosta parempaan ole näkynyt. Epäilen että juurisyyt lievevät syvemmällä, omistajuudessa. Juuri samasta syystä myös hallitus selviää pettymyksestä seuraavaan. Hetken viimeisiä muutoksia maisteltuani hoksasin senkin että uusi tj onkin entinen tj, joka pantiin vaihtoon jo 2019. Onko nyt niin että vaihdon jälkeen 6 vuotta samaisen yhtiön hallituksessa on jalostanut tästä perheyhtiöveteraanista parhaan mahdollisen toimarin pörssiyhtiöön? Tuskin olisi toimari taas jos omistusrakenne olisi toisennäköinen. Vaikka olenkin yhtä mieltä siitä että muoviyhtiö vaatii kovan vetäjän niin Grön’n näytöt eivät vakuuta nekään. Hänen johdollaan käsittelylaitosprojekti on viivästynyt järkyttävästi ja maksaa niin paljon että koko yhtiön tulevaisuus voi olla vaarassa. Jotenkin tekee mieli ennustaa ettei ollut pitkäaikainen muutos, tämäkään. Onneksi on oma omistus ajettu niin alas ettei yöunet mene.
SISÄPIIRITIETO: Lamor tekee strategisia muutoksia kohti tehokkaampaa globaalia toimintamallia – Konsernin johtoryhmä tiivistyy
Lamor siirtyy globaaliin toimintamalliin, joka korvaa nykyisen kolmen markkina-alueen rakenteen. Uudistuksen tavoitteena on keskittää ja vahvistaa globaalisti myynti- ja operatiivista johtamista sekä mahdollistaa toimintojen ketterä skaalaaminen. Samalla konsernin johtoryhmän kokoonpanoa on muutettu tästä päivästä alkaen.
Toimintamallin muutoksen ja suunniteltujen rakenteellisten uudistusten odotetaan tukevan Lamorin aiemmin ilmoitettujen tehostamistavoitteiden saavuttamista. Lamor ilmoitti 31.7.2025 tavoittelevansa 8 miljoonan euron kustannussäästöjä sekä muuttuvissa että kiinteissä kustannuksissa vuoden 2026 loppuun mennessä verrattuna vuoden 2024 tasoon. Johto on tunnistanut uusia koko konsernin laajuisia mahdollisuuksia toimintojen tehostamiseen kaikilla maantieteellisillä alueilla ja funktioissa.
Tästä päivästä alkaen Lamorin johtoryhmään kuuluvat seuraavat henkilöt:
Fred Larsen, toimitusjohtaja (CEO)
Nalle Stenman, talousjohtaja (CFO)
Richard Hill, myyntijohtaja (CSO) ja operatiivinen johtaja (COO)
Mervi Oikkonen, henkilöstöjohtaja (CPO)
Johan Grön, toimitusjohtaja, Lamor Recycling Oy
Myynnin ja operaatioiden strategiseksi yhteensovittamiseksi Richard Hill ottaa vastuulleen myös myyntijohtajan roolin. Richard omaa laajan kokemuksen asiakasvuorovaikutuksesta, liiketoiminnasta ja tuotekehityksestä. Tämä asiakasymmärryksen ja operatiivisen osaamisen yhdistelmä antaa hänelle vahvan perustan yhtiön myynnin johtamiselle jatkossa.
Aiemman markkina‑alueisiin perustuneen organisaatiorakenteen poistumisen myötä nykyiset markkina‑alueiden johtajat Rob James, Jesus Pelayo ja Aziz Al‑Othman jättävät yhtiön.
Thomas on kirjoitellut kommentit yllä olevaan tiedotteeseen liittyen.
Lamor tiedotti perjantaina siirtyvänsä globaaliin toimintamalliin, joka korvaa aiemman kolmeen markkina-alueeseen perustuneen rakenteen. Samalla yhtiön johtoryhmä tiivistyy ja kolme markkina-aluejohtajaa jättää yhtiön. Muutokset ovat jatkumoa tammikuun lopulla julkistetuille johdon uudistuksille ja tukevat yhtiön käynnissä olevaa tehostamisohjelmaa.
Nuohan lemput saaneet markkina-aluejohtajat nimitettiin vuoden 2024 syksyllä, joten myyntu tuskin on vetänyt kovinkaan kummoisesti. Aika lyhyellä aikajänteellä organisaatiota ja toimintamalleja suunnitellaan ja kehitetään, ellei hommat ole tosi pahasti pieleen menneet.
Olen Lamoria seuraillut muutaman vuoden. Osakkeet myyty pois. Kommentoinutkin jonkun verran. Yritys tarvitsi suuria muutoksia. Niitä on nyt tehty.
Toisaalta tällä hetkellä Lamorilla on isot riskit pöydällä.
Kilpilahti ei tuota euroakaan, vie kyllä rahaa joka päivä. Kilpilahti tarvitsee merkittävän lisärahoituksen, ennen kuin on valmis (neljä linjaa). Maalaisjärjellä ajatellen 10-20 miljoonaa. En tiedä. Siis tämä toinen busineksen tukijalka vie vain rahaa. Ei tuo.
Entä sitten myynti ja perusbusiness. Kun katsotaan vuosia 2025 ja 2026…myynti surkeaa. Ei myyntiä… ei rahaa. Nyt tarvittaisiin 10+ miljoonan kauppoja monta. Lähihistoriaan viitaten…kova vaatimus.
Kolmas iso riski on tietysti organisaatio. Suuret muutokset…tuleeko muutokset myöskin yhtiön toimintaan, myynnin kasvuun, Kilpilahden valmistumiseen ja näiden kautta suureen positiiviseen rahavirtaan. Toivon niin. Ilman sitä, rahat loppuu.
Joku sisäpiiriläinen voisi kirjoittaa kirjan Lamorin taaksejääneestä hienosta tulevaisuudesta. Olen samaa mieltä siitä että jotain oli / on tehtävä, mutta kyllä tämä yhtiön lähihistoria on hurjaa seurattavaa. Reilu vuosi(!) sitten uusi strategia jonka ytimessä myynnin ”terävöittäminen” viemällä myynti (ja ehkä operaatiot) lähemmäksi asiakasta. Paljon muuta siinä strategiassa ei ollutkaan. Ratkaisu: alueellinen organisaatio. Sen jälkeen toimari kehuu kuinka homma toimii hienosti ihan odotusten mukaan, ainut ongelma on että nämä lähihoidossa olevat asiakkaat viivästelevät päätösten kanssa, kun on tämä haastava ”geopoliittinen tilanne” päällä. Nyt päädyttiinkin täysin toisenlaiseen malliin: keskitetään ja ryhdytään globaaliksi ja romutetaan koko äskettäinen strategia. Päätöksenteko nopeutuu - hetkinen, sehän oli ne asiakkaat jotka hidastelivat? Tää yhtiö ei kuulu pörssiin enää.
Tässä on Thomaksen etkoilukommentit, kun Lamor kertoo tuloksestaan torstaina 26.2.
Odotamme yhtiön liikevaihdon pysyneen vertailukauden tasolla, mutta parantuneen myynnin rakenteen ja tehostamistoimien siivittävän tuloksen pieneen kasvuun. Raportissa huomiomme kiinnittyy erityisesti kuluvan vuoden ohjeistukseen, taseasemaan sekä kommentteihin Kilpilahden kierrätyslaitoksen ylösajosta ja hiljattain toteutetuista johtajavaihdoksista.
Lamorin kannattavuus pysyi vuonna 2025 vakaana liikevaihdon vertailukautta alhaisemmasta tasosta huolimatta. Yhtiö sai toista vuotta peräkkäin lähes 80 miljoonan euron edestä uusia tilauksia, ja operatiivinen rahavirta pysyi vahvana. Strategisesti merkittävin askel oli Kilpilahden uusioöljyn tuotantolaitoksen mekaanisten asennusten valmistuminen joulukuussa. Raportointihetkellä yhtiö on valmistautumassa viranomaisten viimeiseen tarkastukseen, jonka jälkeen tuotannon ylösajo voidaan aloittaa.
Tämä tiedote on tiivistelmä Lamorin taloudellisesta raportista. Raportti kokonaisuudessaan on tämän tiedotteen liitteenä pdf-tiedostona. Raportti on myös saatavilla yhtiön verkkosivuilla osoitteessa Lamor | Raportit ja esitykset.
Loka-joulukuu 2025 lyhyesti
Liikevaihto oli 28,0 miljoonaa euroa (32,6) ja laski 14,0 %
Liikevoitto (EBIT) oli 2,1 miljoonaa euroa (1,7) ja nousi 24,6 %, ollen 7,4 % liikevaihdosta (5,1 %)
Oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 2,2 miljoonaa euroa (2,4) ja laski 11,8 %, ollen 7,7 % liikevaihdosta (7,5 %)
Liiketoiminnan rahavirta oli 11,1 miljoonaa euroa (32,2)
Osakekohtainen tulos (laimentamaton) oli -0,14 euroa (-0,02)
Saadut tilaukset olivat 12,4 miljoonaa euroa (15,9) ja laskivat 22,1 %
Tammi-joulukuu 2025 lyhyesti
Liikevaihto oli 90,2 miljoonaa euroa (114,4) ja laski 21,1 %
Liikevoitto (EBIT) oli 6,2 miljoonaa euroa (5,3) ja nousi 16,6 %, ollen 6,9 % liikevaihdosta (4,6 %)
Oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 6,5 miljoonaa euroa (6,4) ja nousi 2,5 %, ollen 7,3 % liikevaihdosta (5,6 %)
Liiketoiminnan rahavirta oli 13,1 miljoonaa euroa (16,6)
Nettokäyttöpääoma oli kauden lopussa 35,9 miljoonaa euroa (54,8) ja laski 34,5 %
Osakekohtainen tulos (laimentamaton) oli -0,13 euroa (-0,06)
Saadut tilaukset olivat 77,5 miljoonaa euroa (80,9) ja laskivat 4,2 %
Lamor Corporation Oyj (Lamor) jatkaa toimenpiteitä globaalin toimintamallinsa tehostamiseksi, mahdollistaakseen yhtiön toiminnan ja kustannusrakenteen joustavan skaalaamisen muuttuvaan toimintaympäristöön sekä vahvistaakseen yhtiön kilpailukykyä ja kannattavuutta.
Suunnitellut sopeutustoimet tulevat koskemaan yhtiön toimintoja maailmanlaajuisesti. Mahdolliset henkilöstövaikutuksia omaavat toimet valmistellaan kussakin maassa paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Suunniteltujen vaikutusten tarkemmista yksityiskohdista tiedotetaan ja niistä neuvotellaan paikallisesti suunnitelmien edetessä.
Alustavien arvioiden mukaan suunnitellut toimenpiteet saattavat johtaa Suomessa enintään 15 työtehtävän vähentämiseen ja enintään 90 päivän pituisiin lomautuksiin. Neuvottelujen piirissä on Suomessa noin 50 työntekijää ja muutosneuvottelujen arvioitu kesto on noin kolme viikkoa.
Tässä Thomakselta uusi yhtiöraportti Lamorista Q4-tuloksen selvittyä
Lamorin Q4-luvut olivat hieman odotuksiamme heikommat. Kuluvalle vuodelle annettu ohjeistus vastasi kuitenkin ennusteitamme, mikä tasapainotti raportin kokonaiskuvaa. Yhtiöllä on edessä tärkeä taseen jälleenrahoitus, joka on keskeisessä roolissa kuluvan vuoden kehitystä ajatellen. Osakkeen arvostuskuva vaikuttaa mielestämme haastavalta, kun huomioidaan toistaiseksi laskeva liikevaihto. Toistamme vähennä-suosituksen ja 1,1 euron tavoitehintamme.
