@Thomas_Westerholm Miten suurena riskinä näet sen, ettei perinteisen liiketoiminnan kassavirta riitä kattamaan muovilaitoksen ylös ajon tappioita ja tarvittavia investointeja laitoksen käyttöönottoon? Toisaalta mikä on riski sille, ettei markkinoilta löydy halukasta rahoittajaa laitoksen loppuunsaattamiseksi?
Ja toisaalta, onko muovinkäsittelylaitos-konseptissa potentiaalia laajempaan levitykseen maailmalle? Ylen uutisessa tuotiin esiin, että Lamor osasi tällaisen komponenteista ja yhteistyökuvioilla koota.
Lamoria on ilmeisesti hyvän analyytikonkin tosi vaikea avata. Tuo 2026 kassavirta on ihan kriittinen asia sijoittajille mutta näkymättömyys tekee sijoittamisen mielestäni mahdottomaksi. Lamorin pitäisi mielestäni avoimesti kertoa mitä Kilpilahden ylösajo vaatii (€ + aikataulu), miltä perusbisnes näyttää ja mikä on suunnitelma bondin suhteen. Kierrätysbisnes pitäisi myös raportoida omana segmenttinä. Mikäli 2026 ohjaus seuraa aikaisempia vuosia, ympäripyöreä LV ennuste ja ebit marginaali, eikä mitään kassavirrasta, capexista tai taseesta niin on pakko todeta että siellä joko peitellään tai ei tiedetä. Miltä sinun kassavirta/tase ennusteiden valossa näyttää bondin uudelleenrahoittaminen joka alkaa olla jo akuutti?
Kyllä yhtiön kannalta kommenttisi viimeinen kappale on todella tärkeä. Kun viimeiset kolme linjaa rakennetaan Kilpilahteen, niin mielenkiintoista on, jääkö kokonaisinvestointi alle 100 miljoonaa.
Se on paljon se ja kuten totesit, niin muun busineksen täytyy kattaa tuon lainan/investoinnin kaikki kulut ainakin pari seuraavaa vuotta.
Se on paljon sanottu, että “kun viimeiset kolme linjaa rakennetaan”. Haluaisin ensin nähdä, että ensimmäinen linja on saatu valmiiksi, käyttöönotto tehty ja laitos luvitettu. Käyttöönotto toki vaatisi ihan ensimmäiseksi sitä, että laitoksella olisi kaikki prosessissa tarvittavat koneet ja laitteet olemassa.
Oikeassa olet. Kuitenkin uskon, että se on lopullinen tavoite. Aikataulu, saa nähdä.
Ensimmäisen linajaston ylösajon suhteen en ole huolissani, mutta mielestäni muiden linjastoinvestointien sijaan yhtiön tulisi kuluvana vuonna priorisoida pääomanallokointiaan niin, että 25 MEUR:n erääntyvä bondi saadaan lunastettua ja taloudellinen liikkumavara säilyy mahdollisia perinteisen liiketoiminnan suurempia palveluhankkeita varten. Tästä näkökulmasta en koe järkevänä investoida muihin linjastoihin ennen kuin tase on rahoitettu uudelleen ja muun liiketoiminnan vaatiman kasvun käyttöpääomatarpeet on turvattu.
Marraskuussa julkaistussa raportissa kommentoin pääomanallokointinäkymää näin:
“Mielestämme pääoman allokoinnin näkökulmasta Lamorin tulisi nykytilanteessa priorisoida edellytyksiä lunastaa ensi vuonna erääntyvä 25 MEUR:n joukkovelkakirjalaina ja ylläpitää taloudellista liikkumavaraa suurempien palveluhankkeiden edellyttämää käyttöpääomaa varten. Tämän vuoksi olemme laskeneet investointiennusteitamme ja odotamme yhtiön alkuun operoivan vain yhtä linjastoa Kilpilahdessa.”
On varmasti, jos homma lähtee hyvin rullaamaan (ja kannattavasti). En kuitenkaan lähtisi vielä tässä vaiheessa spekuloimaan kyseisellä potentiaalilla, sillä sitä ennen liiketoiminta ajettaisiin Kilpilahdessa ylös neljällä linjastolla.
Q3’25 lopussa nettovelka/ebitda oli 5,3x, mikä on korkea taso eikä erityisen helppo lähtökohta uusille lainaneuvotteluille. Mun kuluvan vuoden ennusteilla tuloskunto paranee ja yhtiö saa käyttöpääomaa vapautettua päättyvistä palveluhankkeista, mikä parantaa neuvotteluasemaa. Rahavirran näkökulmasta liiketoiminnan käyttöpääomatarve on se haastavin komponentti ennustaa, kun liiketoiminnan käyttöpääomatarve on vaihdellut niin paljon. On kuitenkin selvä, ettei bondia lunasteta pelkällä kassalla ja liiketoiminnan rahavirralla, joten uutta velkarahoitusta tai oman pääoman ehtoista rahoitusta tarvitaan siihen. Hopereunuksena rahoitusympäristö on yleisesti löystynyt vuodesta 2023, kun Lamor laski jvk:n liikkeelle.