Joo, siinä mielessä, että Gilead teki ison sopimuksen Galapagosin kanssa. Omistaa 25,78% tästä hollantilaisesta yrityksestä ja osana sopimusta on jonkinlainen tuotekehitysyhteistyö. GILD maksoi isot rahat eli 3,95 mrd$ tässä sopimuksessa sen lisäksi että teki sijoituksen. Tärkeänä osana on nivelreumalääke filgotinib ja joku idiopaattiseen keuhkofibroosiin tarkoitettu lääke. Mutta varmaan muitakin aihioita. Täällä löytyy lisää. Aika monimutkainen soppari. Itse en pysy siinä oikein perässä. En ole asiantuntija, lääketieteestä kiinnostunut insinööri vain.
Kun tuota kuukletti, niin tuli kyllä kovasti mieleen koronaan liittyvä ARDS-oire. Olisiko tällä jotain lisäannettavaa sen pelkän ebolalääkkeestä kehitetyn koronalääkkeen (remdesivir) lisänä?
Report: Covid-19 patients recovering quickly after getting experimental drug remdesivir
Ainakin hieman lupaavia uutisia Remdesivir:n käytöstä Covid-19:n hoidossa.
Alusta alkaen on Gileadin remdesivistä tihkunut positiivisia uutisia, vaikka yritys itse ollut vielä aika hijaa aiheesta. Lääkettä on testattu erityisesti tosi huonoon kuntoon menneille potilaille, eli niille, jotka teholla ja hengityskoneessa.
Tänään on nähty taas spekulaatioita suuntaan ja toiseen. Kaikkea mediassa olevaa ei kannata uskoa. Lääketieteellinen tutkimus vie aikaa, ja ennenkuin tuloksia on pöydällä, ei ole tietoa, tarinoita vaan.
Alla Gileadin tekemä yhteenveto remdesiviristä, joka löytyy myös täältä, ks. linkkilista ‘Remdesivir Development Fact Sheet’
Löysin linkin tutkimukseen, joka saattaa olla tuo ensimmäinen taulukossa oleva tutkimus. Pahoittelut jos tämä on jo mainittu, en ole seurannut tätä ketjua kovin tarkasti.
Kyllä vaan paljon pistetään rahaa rokotekehittelyyn. Ja siis hyvä niin, pakkohan se on yrittää!
Feds Bet Big On Cambridge-Based Moderna’s Potential Coronavirus Vaccine
Tässä puhutaan ensimmäisestä satunnaistetusta testistä. Eli ilmeisesti mahdollista, että seuraavista tulisi parempia tuloksia. Näin twitteristä mm. Tomi Haatajan kommentoivan muutama päivä sitten, että on epäileväinen Remdesivin suhteen Covid-19 hoidossa.
Ei ihan “fake news”, mutta ei paljon muutakaan. US study report tulee ulos toukokuun lopussa. Tuohan oli jo aikaisemmin käsittääkseni tiedossa, että se oli puutteellinen “yritys”. Melkoisen paniikin sai aikaa NYSE:ssä, WHO:lta aika paha moka, maine sai taas uuden kolauksen.
Kyllä tämä mediakriittisyys on vaikeaa. Ajattelin että Reuters olisi luotettava lähde. Jatketaan toivomista, että lääke sittenkin toimisi.
Siinä on ihan järkeä takana, että lääkkeiden vaikutukset osoitetaan kunnolla tehdyillä tutkimuksilla. Joten ei auta, pitää odottaa tuloksia niistä.
Jossain negakommenteissa on viitattu sivuvaikutuksiin, jotka kuulostivat erityisen paljon itse taudin oireilta, esim. multi-organ failure. Jos tutkimus on vahingossa tai tarkoituksella huonosti tehty, niin oireiden syytä on hankala osoittaa - taudista vai lääkkeestä. Kannattaa muistaa, että tässä on kilpajuoksu maineesta, kunniasta ja $€£ menossa, ja peli myös laboratorion ulkopuolella on kovaa.
Ei taida Reuters tehdä usein muuta kuin laittaa itsensä uutisen julkaisijaksi ja muuttavat hieman artikkelin sanoja, ettei heitä voi syyttää plagioinnista. Jos ymmärsin tämän tarinan oikein, niin asia sai valtavan huomion, kun se tuli ulos WHO:n sivuilla. Poistivat sen sieltä nopeasti ja pahoittelivat tapahtunutta.
Ei taida ainakaan tällä konstilla kasvaa USA:n budjetti?
Hirveät paineet taitaa olla monessa mielessä monella lääkeyhtiöllä, USA painaa päälle, että tuloksia pitäisi saada ennätysnopeasti, vaikka se on käytännön mahdotonta. Jos halutaan estää, ettei aiheuteta vielä enemmän tuhoa, kun lääkkeen vaikutukset tulee ulos sitten myöhemmin ihmisten sairastuessa johonkin outoon juttuun.
Joo, paineet ovat kovat. Sen huomaa myös siitä, että lääkeyhtiöt liputtavat phase 1 tai 2 vaiheessa ja antavat ymmärtää. Ilmeisesti tullakseen ostetuksi, jos pieni firma ja kapea pipeline. Kuitenkin moni hyvä lääke jää in vivo joukkotutkimuksissa joko alle vaaditun tehokkuusrajan tai aiheuttaa sivuoireita.
Johnson & Johnson saa toivottavasti markkinoille huokean rokotteen koronaa vastaan:
Ihmiskokeet alkamassa syksyllä Hollannissa. Ensi vuoden puolelle menee, ennenkuin tämä saadaan aikaisintaan markkinoille. Heidän sivuiltaan:
Johnson & Johnson has selected a lead COVID-19 vaccine candidate, which is expected to go into clinical trials by September 2020. The Company anticipates the first batches of a COVID-19 vaccine could be available for emergency use authorization in early 2021.
Hyvä huomioda myös se että tällä hetkellä kliinisiä testejä tehdään myös myynnissä oleviin, eli toisiin sairauksiin jo aikaa sitten testattuihin lääkkeisiin, joissa siis sivuvaikutukset ja turvalliset annosmäärät on testattu jo aiemmin, ja nyt selvitetään miten tehokkaasti ne toimivat COVID-19 -sairauden hoidossa.
ja osa näistä testeistä tehdänn myös COVID-19 hoidoissa jo käytettäviin lääkkeisiin, kuten vaikkapa Anakinra (Kineret). Näin olen ymmärtänyt.
Itse uskon vahvasti että lääkkeissä parhaat ratkaisut löytyy repurposed drugs - osastolta. Vasta kehitysvaiheessa olevissa lääkkeissä taas lähes väistämättä kestää pitkään. Rokotteissa taas millään tasolla valmiiksi toimivia ratkaisuja ei vielä löydy.
Ok, en tunne lääketieteen asioita itse lainkaan. Luulin, että uusi kombinaatio (annosmäärä ja tauti) voisi aiheuttaa jotain aikaisemmin tuntematonta. Hyvä huomio. Tämä remsedevir -uutisointi/WHO oli vaan jotain, joka olisi voinut jäädä väliin tässä yhteydessä, koska varsinainen testaus on vielä kesken.
Toissapäiväinen artikkeli tulehdeskipulääkkeiden käytöstä ja testaamisesta COVID-19 - taudin aiheuttamien sytokiinimyrskyjen hoitoon. Paljon vanhaa asiaa niille jotka on näistä lueskellut, mutta tosi paljon listattu mitä tiedetään, mitä on tekeillä, ja mitä riskejä mihinkin hoitoon liittyy.
Hopes High for Anti-inflammatories to Combat COVID-19 Immune System Storms
Erityisesti myös suosittelen lukemaan nuo tuon artikkelin kommentit koskien Kolkisiinia (Colchicine). Sitä vanhaa ja edullista geneeristä lääkettä testataan tähän tautiin laajasti. Yksi pointti oli että sillä on mahdollisuuksia laajojen massojen hoitamiseen myös kehitysmaissa, missä kalliita lääkkeitä ei ole monenkaan saatavilla.
Pitikin tsekata mitkä yritykset Kolkisiinitabletteja valmistavat. Ainakin Takeda Pharma ja Dr Reddy Laboratories ovat ilmeisen isoja valmistajia ja molempien osakekurssit ovatkin kovassa nosteessa. En tietysti tiedä kuinka paljon liittyy tähän.
Täytyykin vähän seurata tuohonkin lääkkeeseen liittyvää tutkimusta.
Edit: Myöskin Mylan B.V. tekee tuota, sen lääkettä Suomessakin myydään, näköjään tukkuhinta ~0,40€/tabletti. Katsoin että kliiniset testit tehdään annostelulla tabletti päivässä, 30 päivän ajan. Jos tuo lääkehoito antaa hyviä tuloksia koronapotilaiden hoidossa, niin kyllähän tuo edullista hoitoa on. Ja koska volyymit maailmanlaajuisesti olisivat suuret epidemiaa ajatellen, niin kyllähän tuo halvasta hinnasta huolimatta rahaa noille firmoille voi ihan hyvin voi tuottaa ja saattaa sitten osakekursseissakin tuntua.
Tämä saattoi eilen vaikuttaa Takedan kurssiin, mutta ehkä tarkoitit pitempää aikaväliä.