Tahtoisin lisätä Exceliin automaattisen haun mm. osakkeen hinnalle joltain web-sivulta. Voisiko joku ystävällisesti neuvoa miten tuon voisi toteuttaa? (oletan että on kuitenkin toteutettavissa…)
Alle olevasta ketjusta löytyy ohjeita
Onko kokemuksia käänteisestä splittauksesta. Castor Maritime /käänteinen splittaus ameriikan pörssin1 $:n vähimmäisvaatimuksen takia, jos nyt oikein ymmärsin.
Onkohan lopun alkua.
En nyt googlettamallakaan löytänyt, niin olisin kovin kiitollinen, jos joku foorumilaisista suomentaisi rautalankamallina, että mitä tämä Ameerikan pörssin 1$:in vähimmäissääntö tarkoittaa.
- vähä niinku eri tilanteissa.
Tämä menee hieman ulkomuistista eli joku muu voi avata tarkemmin varmasti vielä mutta käytännössä siis käsittääkseni hyvin karkeasti näin:
- NYSE:ssä osakkeen vähimmäishinta per kappale on 1 dollari.
- Tämän alla saa olla maksimissaan 29 päivää putkeen. Jos 30 päivää tulee täyteen, antaa NYSE ukaasin ja firman täytyy tietyn ajan sisällä antaa suunnitelma ja toteuttaa toimia joilla yhden osakkeen hinta saadaan vähintään tuohon 1 dollariin.
- Jos firma ei tässä onnistu määräajassa, voidaan se poistaa NYSE:stä (osakkeen eivät siis lakkaisi olemasta, mutta uhka tuon oikeasta toteuttamisesta aiheuttaisi varmasti joukkopaon koska mahdollisuudet käydä silla kauppaa lähes tuhoutuisivat)
Minkäs takia Nordnetin SHRT TESLA F09 -lapulla on kaupankäynti keskeytetty? Ei ole kyse stop loss tai rahoitustasoista. Tai mistä voi lisätietoa tästä aiheesta kaivella?
”Kanadan, Saksan, Tanskan ja Norjan markkinat ovat tänään kiinni. Muut markkinat ovat auki normaalisti.
Poikkeusaikataulun vuoksi sellaiset Nordnet Markets -tuotteet, joiden kohde-etuutena on USA:ssa listattu osake, eivät saa kurssidataa ennen USA:n markkinoiden aukeamista klo 16.30 Suomen aikaa.”
Tällainen viesti tuli aamulla.
Ystävällisin terveisin
Nordnet
Minulle tuli ilmoitus ko. viestistä vasta äsken, kun meni viestit-valikkoon sinun kirjoituksesi innoittamana. Eli tästähän siinä on kyse.
Kiitos nopeasta vastauksesta. Jospa sitä nyt välttelisi urpoilua loppupäivän.
Toivoisin selontekoa tunnuslukujen käytön eroavaisuuksista eri yhtiöillä. Mikä onkaan rationaalinen tausta sille että esim QT tai Talenom osalta Indereksen yhtiökohtaisissa tunnuksissa on EV/S ja taas toisaalta on kasapäin yrityksiä joista tätä tunnuslukua ei tarjolla, vaan sen kohdalla näkyy olevan vanha tuttu P/B. Liittyneekö yrityksen kasvunopeuteen, aineettomaan arvoon (kuten tuppaa softapuolella olevan) tms. Millainen harhan tai vinouman karttaminen on tavoitteena noiden tunnuslukujen valinnan myötä?
Inderesin sijoituskoulusta löytyy paljon materiaalia erilaisista aiheista, kannattaa tutustua:
Esim:
Kysyisin listautumisanneista ja osakesäästötileistä. Merkintäpaikat vaihtelevat yrityksien kohdalla esim tulevat:(netum/evli ja merus power/nordnet). Onko jokin merkintäpaikka selkeästi yleisempi kun muut esim Nordnet, ja onko näiden valinnoille mitään yleistä perustelua?
Merkintä omalle arvo-osuustilille voidaan tehdä merkintähakemuksella, mutten miten osakesäästötilien kohdalla, joutuuko näissä toivomaan että merkintäpaikaksi valikoituu se missä oma osakesäästötili on, vai pystyykö merkinnän siirtäämään omalle osakesäästötilille mitenkään ?
Kiinnostaisi muutamia tulevia listausumisanteja seurata kuten Merus power, listautuminen tapahtuu kuitenkin Nordnetissä ja oma osakesäästötili on Nordeassa. Eli pitääkö tässä tapauksessa olla osakesäästötili joko Nordnetissä valmiina tai ostaa vaihtoehtoisesti arvo-osuustilille (suoraan nordnettiin tai sitten merkintähakemuksella Nordeaan) ?
Viime aikoina Nordnet ollut yleisin merkintäpaikka. Aiemmin Evli/Alexander järjesti ison osan First North -anneista ja vain siellä pystyi merkkaamaan (Remedy, Gofore, Admicom jne.) eli pitänyt tsekata se arvo-osuustilinnumero omalta välittäjältä ja varmistaa, että pankkitilillä on riittävästi rahaa merkinnän maksun suorittamiseen merkinnän yhteydessä.
Taitaa olla nuo Nordnetin kautta tehtävät merkinnät ainoita, joissa ostille pystynyt merkkaamaan (ja vain Nordnetissä olevalle, muihin ei mitenkään). Näissä anneissa onkin sitten ollut yli 20000 merkkaajaa.
Laitoin Fill or Kill toimeksiannon 2200kpl Nordic ID osaketta hintaan 3,30.
Nordnet näytti toteuttaneen tästä 52kpl ja sulki sen jälkeen toimeksiannon ja laskutti multa 7 eur lystistä (4% kuluihin). Iltapäivästä tapahtui kauppaa samaiseen hintaan, mutta näissä en ollut myöskään enää mukana kun toimeksianto suljettiin heti eka kaupassa.
Onkohan tämä ihan kosher ja minä rajoitteinen vai eikö tämä toimi pienivaihtoisilla lapuilla tai jotain? Summa toki pieni, mutta kyllä tuolla yhen mainoksen foorumeille ostaa niin olkaapa hyvä.
Nordnet™ Jokerifill -toimeksianto. Because FOK you
Tätä kannattaa kysyä Nordnetin aspasta (soittamalla).
Oletko varma,että oli Fill or Kill? Toteuma kuulostaa ihan Fill and Kill -mallilta (eli se, mitä heti oli saatavilla, otettiin ja loput suljettiin)?
Fill or Kill ei olisi tilanteessasi aktivoitunut ellei laidalla olisi ollut ehdot täyttävää materiaalia yhtäaikaa vähintään tuo 2200 kpl.
Fill or/and kill -toimeksiannoissa ei se toimeksianto jää “odottamaan” myöhempiä tarjoustasoja vaan toteutetaan (tai raukeaa) heti. Kuvauksesi perusteella oikea toimeksianto olisi ollut rajahintatoimeksianto.
Mikäli toimeksiantosi tosiaan oli FOK, niin sitten tosiaan Nordnetille vaan aspaan kyselyä.
Hei, kiitos vinkistä, hyvää suositeltavaa materiaalia, toki hyödynnetty. Mutta siellä ei tosiaan avata perusteita esim Indereksen linjaaan miksi suht pienessä osassa yrityksiä on haluttu korvata P/B tuolla EV/S tunnusluvulla.
Ihan vaan koska sama lakki ei sovi appelsiineille ja meloneille (vai miten se meni), niinkuin itsekin aiemmassa viestissä mainitsit.
P/B sopii yrityksille joissa tase tekee töitä, esim. Nordea, kamux, sievi tms… P/B ei itsessään kerro liikoja, vaan sitä kannattaa esim. suhteuttaa yhtiön ROEen.
Yhtiöille jotka kasvavat kannattavuuden kustannuksella (useasti tappiollisesti) toimivampi tunnusluku on esim. EV/S tai P/S. Nämäkään ei yksinään kerro juurikaan mitään vaan sitä voi suhteuttaa esim. kasvuun ja (potentiaaliseen) kannattavuuteen tms.
Viestillä oli tullut vastaus
“Olet asettanut toimeksiannon perjantai-iltana pörssin sulkeutumisen jälkeen. Toimeksianto on odottanut viikonlopun yli ja mennyt markkinoille maanantaiaamuna. Pörssissä kaupankäynti alkaa aina huutokaupalla 9:15 ennen jatkuvan kaupankäynnin alkamista klo 10:00. Fill or Kill toimeksiantoa ei siis ole mahdollista käyttää huutokaupassa, vaan ainoastaan jatkuvan kaupankäynnin aikana yhden pörssipäivän aikana.”
Vähän ehkä ristiriitaa tuossa, että ei voi käyttää huutokaupassa ja sitä on käytetty huutokaupassa? ![]()
E: Kiitti vastauksista. Onpas kökkö systeemi kun vaatii auki olevan pörssin.
Ristiriita on siinä että yritit käyttää huutokaupassa, vaikka fill or killin esitteessä lukee että “Huomioi, että Fill or Kill -toimeksiannot toimivat vain jatkuvan kaupankäynnin aikana.”.
Tästä syystä toimeksianto tapahtui normaalisti.
Nyt seuraa aloittelijan kysymyksiä yritysten yhdistymiseen (mergeytymiseen) liittyen.
Minulla on pienenpieni omistus firmassa joka nyt tulee yhdistymään toisen yrityksen kanssa.
(Yritykset: SBBP → XERIS)
SBBP osake konvertoidaan 0.7584 Xeris osakkeeksi. SBBP osakkeen haltija saa myös oikeuden 1$ arvoiseen CVR:n uudessa firmassa.
Kysymykset:
-
CVR (ja osakkeen konversio) myönnetään sille omistukselle joka on hallussa mergeytymispäivänä? Omistuksella ennen kys. päivää ei ole merkitystä ja osakkeita voi yhä ostaa lisää kunnes päivä koettaa? Onko näissä tapauskohtaisia eroja vai jokin vakiosääntö?
-
Ymmärränkö teorian oikein jos esim:
1x SBBP kurssilla 2.5 = 2,5$ sijoitus
0,7x XERIS tulisi olla kurssilla 3,2 = 2,5$ sijoitus
Eli voimme todeta, että pysyäksemme nollassa Xerisin kurssin tulisi olla 3,2 sinä päivänä kun mergeytyminen tapahtuu?
Toisinsanoen teoriassa, jos SBBP laskisi runsaasti esim. arvoon 2,0 ja Xeris pysyisi 3,2 arvossa - voisi Xerista ostaa teoreettisesti alennuksella SBBP:n kautta? (Näin siis tuskin tapahtuu, enkä kaavaile, mutta teoriassa näin?)