Tähän liittyen kysymys: miten on mahdollista ostaa yksi osake reilusti yli kauppaa edeltäneen markkinahinnan, mitä joskus näkee? Ainakin Nordnetissä ostot toteutuu ymmärtääkseni aina parhaalla mahdollisella hinnalla, vaikka rajahinta olisi hyvin korkea toimeksiannossa. Pitääkö olla joku pienivaihtoinen osake, jossa ostohetkellä ei esim. ollenkaan myyntilaitaa näkyvissä/spread todella suuri?
Muitakin selityksiä varmaan on, mutta tässä yksi. Usein tilanne voi olla vaikka se, että myyntilaidailla on ollut esimerkiksi seuraavasti tarjolla osakkeita:
100 osaketta hintaan 1€
50 osaketta hintaan 1,05€
49 osaketta hintaan 1,10€
40 osaketa hintaan 1,2€
Nyt jos joku ostaa laidasta 200 kpl osakkeita, tarttuu siihen läjään viimeisenä ostoksena 1kpl hintaan 1,2€, joka olisi jo 20% nousu. Myyntilaidan tyhjeneminen taas houkuttelee nopeasti paikalle muita myyjiä (usein automatisoidusti), joten jos manuaalisesti käy katsomassa laitaa heti kaupan jälkeen, voi siellä taas olla osakkeita halvemmalla myynnissä kuin tuo 1,2€.
Edit: typo
9 tykkäystä
Jos yritys ostetaan ulos pörssistä, niin meneekö osakkeen omistajalta kaupankäyntikuluja tässä tilanteessa?
2 tykkäystä
Yleensä ei, jos odottaa aivan lunastukseen asti. Voit kuitenkin ostotarjouksen jälkeen myydä osakkeet pörssissä, jolloin saat rahat heti käyttöösi, mutta maksat kaupankäyntikulut.
2 tykkäystä
Japani sijoituskohteena on ollut Nikkei-kuplan jälkeen niin pölyttynyt markkina että sen olemassaolonkin meinaa välillä unohtaa.
Mutta nyt kun Japanin talouden isoin haaste eli deflaatio on taittunut 3% inflaatioksi saa miettimään uudestaan sen potentiaalia: miksi iso yleisö ei tunnu kiinnostuvan Japanin pörssistä vieläkään vaikka muualla maailmassa kärvistellään 10% inflaation kanssa?
Olen harkinnutkin kasvattaa Japanin osuutta salkussa mutta toivon myös muiden näkemyksiä asiaan 
10 tykkäystä
Vastaan itse itselleni kun tuntuu olevan hiljaista 
Tässä mielenkiintoinen markkinakatsaus Japanista: Is it time for investors to make it big in Japan again?
Tarkkaavaisuushäiriöisille samoja teemoja stimuloivammassa videomuodossa: Why (Almost) Nobody Invests in Japan - VisualPolitik EN - YouTube
(videolla sen verran ärsyttävä moottoriturpa äänessä että suosittelen 0,75x hidastusta)
Buffettikin ottanut muutaman vuoden näkemystä Japanista ja Berkshire omistaakin nyt 5% siivut viidestä suurimmasta listatusta Japaniyhtiöstä: Warren Buffett's Berkshire Hathaway buys stakes in Japan's five leading trading companies
5 tykkäystä
Hyvä avaus! Vähän on juttua Japanin markkinoista foorumilla…
Itse aloitin keväällä Storebrand Japan rahastoon pientä siivua laittamaan ihan vain mielenkiinnosta. Suuria tunnettuja ja mielenkiintoisia yhtiöitä täynnä.
1 tykkäys
Mielellään lukisin myös foorumilta enemmän Japanin makrosta ja yhtiöistä!
Mitä mieltä kansa on jos luodaan Japani-aiheinen ketju? 
12 tykkäystä
Olisikohan tämä hyvä ketju?
Viime aikoina olen pohdiskellut ajatusta sijoittaako itse yritykseen vai yrityksen tuotteeseen, kuten vaikka rahastoon.
Käytetään esimerkkinä vaikka Titaniumia. Heidän rahastonsa kiehtovat minua, mutta niin myös yritys itse. Kumpaan sijoittaa, molempiin sijoittaminen tuntuu ”turhalta” päällekkäisyydeltä.
Painivatko muut samojen mietteiden kanssa, ja jos niin miten olette tehneet päätöksiä?
Vaimolla rahastot ja itsellä osakkeet.
1 tykkäys
Vieraisiin maihin ja kulttuureihin sijoitettaessa pitää muistaa kulttuurien erilaisuus. Kirjanpito voi sinänsä olla melko samanlaista, mutta jokaisella maalla on omanlaisensa tapa toimia, omat kauppasuhteet, elinkeinorakenne ja talouspolitiikka. Suomessa olemme “insinöörikansaa”, eli meiltä saa laivan moottoreita ja koneita, mutta olemme heikkoja markkinoinnissa ja kuluttajabrändien luonnissa. Olemme paljon kiinnostuneempia julkisen vallan roolista taloudesta kuin vaikkapa Yhdysvaltalaiset, jotka aidosti uskovat markkinatalouden hoitavan ongelmat.
Japanista tulee mieleen sanat ‘perinteinen’ ja ‘hierarkinen’. Konservatiivinen ja nationalistinen liberaalidemokraattinen puolue on ollut vallassa lähes tauotta 1950-luvulta lähtien ja puolueen sisällä on siipiä eri näkemyksineen. Japanin vientituotteet ovat korkealle jalostettuja hyödykkeitä kuten autoja ja mikropiirejä. Japanin bruttokansantuotteessa näkyy syklisyyttä ja viime vuosina vaihtotase on kääntynyt negatiiviseksi. Suurin haaste Japanin makrotaloudelle on laskeva väestön määrä ja paikallaan junnaava tuottavuuskehitys. Kulttuuri on sisäänpäinkääntynyttä, joten työvoiman saatavuus olisi ongelma jatkossakin, jos bruttokansantuotetta yritettäisiin kasvattaa yli ajan.
Yhtiöt voivat olla yksilöitä, mutta sijoittaessa pitäisi tietää johdon ja hallituksen näkemys siitä, miltä menestyminen heille näyttää. Eri asia olla skaalautuva startup kuin vuosisatojen dynastiaa rakentava yhtiö, jossa työsuhteet kestävät läpi elämän. Erilainen kulttuuri voi näkyä taseissa, rahoituksessa ja osinkopolitiikassa.
4 tykkäystä
Tämä on sijoittajan todellakin syytä huomioida. Japanissa väestönkasvu (lasku) on niin heikkoa, että erään artikkelin (en löytänyt tätä enää nopealla googlella, muutaman vuoden takaa IS) mukaan viimeinen sammuttaa valot 2040, mikäli jotain ei tehdä ja nopeasti.
Ongelma toki ainoastaan pitkällä jänteellä sijoittavalle, päivätreidaajalle ei niinkään.
Ensi vuonna olisi tarkoitus lähteä opiskelemaan, joten kysyisin, millainen vaikutus arvo-osuustilin myyntivoitoilla ja osingoilla olikaan opintotukeen sekä asumistukeen? Oliko jotain tiettyä summaa, johon asti pääomatuloja sai olla, vai vaikuttavatko ne välittömästi kyseisiin tukiin? Osakesäästötilin puolella olevien omistusten myyntivoitot ja osingot eivät ainakaan vaikuttaneet tukiin, muistanko oikein?
Kiitos jo etukäteen vastauksista 
Osingot vaikuttavat aika pienilläkin summilla ja asumistukeen voi tulla vaikutusta myöskin ostin kautta. Tässä Viisas Rahalta hyvä artikkeli aiheesta viime vuodelta.
5 tykkäystä
Kiitos, tuntuu että joka paikassa asia esitetään tosi monimutkaisesti. Ilmeisesti siis kuitenkin on niin että pienetkin pääomatulot vaikuttavat tukiin, eli osinkoa maksavat firmat pitäisi ehdottamasti olla osakesäästötilillä eikä myyntivoittoja kannata realisoida aot:n puolella?
On kyllä varoittava esimerkki tuossa Iltalehden jutussa, jonka myötä havahduin ottamaan selvää asiasta.
1 tykkäys
Valitettavasti kelan tulkinta taisi olla niin että OST:lle maksettu osinko vaikuttaa tukiin. Tästä löytyy keskustelua palstalta… jostain 
1 tykkäys
Muistaakseni oli joku raja että osinkoja saisi saada 13€/kk tai jotain vastaavaa, jonka jälkeen vaikuttaa tukiin OST:llekin saadut osingot.
Mites tuo Nordnetin ETF-kuukausisäästö, toteutuuko tänään? 5. päivä oli lauantaina.
Sopimus näyttää että seuraava osto 5. joulukuutta…
”Asumistuessa ei yleensä huomioida luovutusvoittoja, sillä ne katsotaan satunnaisiksi tuloiksi. Osinkotulot ja talletuskorot sen sijaan vaikuttavat asumistuen määrään, ja myös osakesäästötilin osingot huomioidaan yleistä asumistukea haettaessa.
Korko- ja osinkotulot otetaan huomioon, jos ne ovat yli 10,91 euroa kuukaudessa. Talletusten korkotulot vaikuttavat vain yleisen asumistuen määrään; lähdeveron alaisilla talletuskoroilla ei ole vaikutusta opintorahaan.”
Tuo on lainaus tuosta postaamastani Viisas Rahan artikkelista, eli sen mukaan olisi niinkin alhainen, kuin 10,91€ / kk.
3 tykkäystä
“Vuonna 2022 osinko- ja korkotulot lasketaan asumistuessa tulona, jos niiden tuotto ylittää 11,15 e/kk.” Eli huima korotus tullut.
Ja yleisesti: se että esim. osingot huomioidaan tulona, ei VÄLTTÄMÄTTÄ vaikuta asumistuen määrään, vaan asumistuen määrään vaikuttaa kokonaistulot.
4 tykkäystä