Kysy & vastaa sijoittamisesta

Hei oisko tämä oikea paikka kysyä tälläistä asiaa mikä mietityttää.

Minulla yhdessä salkussa ollu Teliaa toistakymmentä vuotta ja myydessäni voisin hyödyntää tuota hankintameno olettamaa mutta mitä jos nyt haluisinkin hieman kasvattaa pottia ja päädyn sitten myymään vaikka 3v päästä niin miten näiden kanssa sitten toimitaan? Eli menetänkö mahdollisuuden ”hankintamenoon” koko potin osalta?

Ymmärsiköhän kukaan mitä ajoin takaa? :sweat_smile:

Vai meneekö tässäkin tapauksessa FIFO periaatteella?

1 tykkäys

Osaako joku selittää mikä on CDS spread ja miksi se on tärkeä?

1 tykkäys

Et menetä, jokainen osake arvoidaan tuon osalta erikseen. Eli oletetaan tilanne, että sinulla olisi vaikka 100kpl ostettuna 2.1.2010 ja ostaisit tänään 10 lisää. Nyt jos myisit tulevana maanantaina kaikki 110 kpl osakkeistasi, niin voisit soveltaa 10v hankintameno-olettamaa (40%) alkuperäisten 100 osakkeen kohdalla (jos se kannattaa, riippuen ostohinnastasi) ja loput 10 menisi normaalisti. Tai teknisesti ottaen voisit käyttää niihinkin hankintameno-olettamaa sillä alemmalla prosentilla (20%), mutta se ei kannattaisi.

edit: Mainitaan vielä, että osakkeet lähtevät AOT-tililtä aina FIFO-periaatteen mukaisesti myydessä, eli vanhimmat menee aina ensin. Et siis voisi tässä tapauksessa myydä uusimpia 10kpl ja pitää loput “vanhoina”, vaan jos myyt vain osan koko potista, ne lähtevät aina niistä pisimpään omistetuista. Ainoa tapa kiertää tämä on pitää eri ostoerät eri AOT-tileillä.

8 tykkäystä

CDS:t selitetty esim. täällä tarkemmin. En ihan super hyvin näitä instrumentteja tunne eli korjatkoon joku jos huomaa asiavirheitä.

Kun CDS spreadit nousevat, kertoo se käytännössä siitä, että markkina näkee että maksukyvyttömyyteen joutuminen on todennäköisempää kuin aiemmin (eli vakuuttamisen hinta on kalliimpaa). Nyt kun tämä nousee hurjasti vs. keskiarvo, katsoo markkina siis käytännössä, että esim. Euroopan maiden riski joutua vakaviin talousvaikeuksiin on kasvanut todella merkittävästi.

En ole ihan varma, mutta tämä varmaan indikoi myös sitä, että uuden valtionvelan korot eivät ainakaan vielä lähde laskusuuntaan.

(Muiden lukijoiden eduksi vaikka CDS olisikin sinulle tuttu):

  • Käytännössä CDS on instrumentti jossa mikäli velkakirjan/bondin (tai muun kohde-assetin) myöntäjä ei pysty maksuja suorittamaan, niin CDS:n myöntäjä maksaa sen sijaan. Kyseessä on siis eräänlainen vakuutus.
    Käytännössä jos vaikka Italia joutuisi maksukyvyttömyyteen eikä voisi maksaa velkakirjojensa korkoja tai loppusummaa, niin mikäli sinulla on CDS, sen myöntäjä maksaa sinulle nämä maksut sen sijaan.
  • Vakuuttaminen maksaa. Käytännössä CDS spread on se hinta, minkä tuosta CDS instrumentista joutuu vuodessa maksamaan instrumentin eliniän (huom: CDS instrumentti voi olla voimassa eri ajan kuin itse kohdeinstrumentti: voit esim vakuuttaa 10-vuoden velkakirjan 5 vuodeksi).
  • En tiedä miten tuossa screenshotissa tämä on tarkalleen ilmoitettu, mutta olettaisin että kyseessä on basis pointit, eli esim. Italian CDS:n spread olisi 1.7979 prosenttia (179.79 pistettä). Tällöin jos suojaat vaikka miljoonan arvoiset Italian velat, joudut vuodessa maksamaan suojauksesta noin 18 tonnia.

EDIT: Toki vaikka sinulla on CDS niin se ei suojaa esim. siltä riskiltä, että CDS-instrumentin myöntäjä itse ei olekaan maksukykyinen. CDS:t ja samankaltaiset instrumentit olivat aiheuttamassa finanssikriisiä kun näitä oli osteltu pankkien toimesta ristiin rastiin. Kun tarpeeksi näitä realisoitui maksettavaksi samalla kertaa, ei pankeilla ollutkaan yhtäkkiä varaa hoitaa näitä velvoitteita.

3 tykkäystä

Vielä tuohon splittiasiaan jatkokysymys.Jos omistaa näitä Endominesin osakkeita esim 1500 kpl, se splitattuna 40:1 ei ole jaollinen,eli mitä tapahtuu ylimääräiselle puolikkaalle osakkkeelle?

Endominesin tapauksessa tämä on kerrottu yhtiön omassa tiedotteessa. Eli ne maksetaan rahana. Tämä on aika tyypillistä ja oikeat vastaukset, päivämäärät jne löytyy parhaiten yhtiöiden tiedotteista.

Siltä osin kuin osakkeenomistajan nykyinen osakeomistus ei oikeuta täysiin Yhtiön uusiin osakkeisiin, ylimääräiset osakkeet siirtyvät yhtiölle. Tämän jälkeen Yhtiölle siirretyt ylimääräiset osakkeet myydään Yhtiön kustannuksella ja ylimääräisten osakkeiden omistajat saavat osuutensa osakkeiden myyntituotoista.

https://endomines.com/fi/sijoittajat/sijoittajamateriaalit/tiedote/?releaseID=4975DA2920511741

2 tykkäystä

Jos laskumarkkinan keskellä jokainen +2% päivä tuottaa iloa, niin on onneksi monta ilon päivää vaikkapa tässä esimerkissä:
image

Tämä hieman huumorin kanssa kärjistettynä :slight_smile:

11 tykkäystä

Näkeekö jostain vaihdolla painotettuja pörssikursseja? Siis sillai, että muutaman lapun ostot eivä antaisi väärää signaalia hetkellisestä kurssista. Lisäksi vaihdon suurentumiseen olisi kiva olla joku hälytystoiminto, onko sellaisia vai seuraatteko muuten mekaanisesti jos mielenkiintoisesti laskevassa kurssi alkaa olla lisääntynyttä vaihtoa/ostohalukkuutta?

Tradingview:n indicators listasta löytyy ainakin VWAP (Volume-Weighted Average Price)

Miten ajattelit hyödyntää hankintameno-olettamaa, kun Telia on nyt halvimmillaan pariinkymmeneen vuoteen?

Hankintameno-olettamasta ei saa mitään hyötyä jos ei osake ole noussut vähintään 2,5x-kertaiseksi yli 10v omistuksilla tai vähintään 5-kertaiseksi lyhyemmillä omistuksilla.

Korkeintaan siinä tapauksessa, että et pystyisi todistamaan hankintahintaasi, mutta kuitenkin sen, että osake on omistettu yli 10v, olisi siitä hyötyä.

4 tykkäystä

Joo en siinä tapauksessa mitenkään.
:+1:

Millaiset vaihtokulut tuosta tulisi? Fiksultahan valuuttojen hajauttaminen kuulostaa, jos haluaa pitää suurempia summia käteisenä.
Vai löytyisköhän Sveitsin pörssistä jotain kiinnostavaa? :yum: Miulle on valuuttahajautuksena toiminu hyvin dollareissa noteeratut jenkkiosakkeet.

1 tykkäys

Lueskelin vähän mitä CDS tarkoittaa. Haluan varmistaa, että kun puhutaan Credit Suissen CDS:n kasvavasta spreadistä, sillä tarkoitetaan sitä että Credit Suissen maksukykyyn ei luoteta?

Miten tämä toimii käytännössä?

Credit Suisse myöntää lainoja asiakkaille ja ostaa ulkopuoliselta toimijalta CDS:n sen varalle että asiakas ei maksakaan lainaansa? Nyt tämän vakuutuksen hinta on noussut?

Vai onko Credit Suissella itsellään velkoja, joihin lainan myöntäjä on hankkinut ulkopuoliselta toimijalta CDS:n. Nyt näiden CDS:ien hinta (jälkimarkkinoilla?) on noussut?

1 tykkäys

Saa korjata jos olen kahvilla, mutta ymmärtääkseni nämä ovat Credit Suisselle lainattua rahaa jonka turvaamiseksi on ostetu CDSiä (joiden myyjät pääsevät maksumieheksi jos Credit Suisse defaulttaa).

Eli markkina pistää kunnon preemiota sille jos haluat vakuuttaa moiset lainat. Eli toisin sanoen, riski Credit Suissen maksukyvyttömyydestä on koholla.

3 tykkäystä

Credit Suisseen liittyen aloin katsomaan mitä ETF riskejä voisi olla joka voisi kosahtaa omaan nilkkaan. Internet kertoo että ETFssä ei ole liikkeelelaskijariskiä jos vaikka Blackrock (ishares) tai Deutche Bank (x-trackers) menisivät nurin. Sen sijaan niissä on vastapuoliriski osakelainauksen kautta ja Swap sopimuksen kautta (vain synteettinen). Eli jos edellämainitut ETF:n liikkeelelaskijat ovat lainanneet osakkeita, bondeja jne Credit Suisselle niin sitten voisi kosahtaa. Eli kuvittelet että Sun ETF trackkasi SP500, mutta kun 10% lapuista oli lainassa CSllä niin voi tulla ylimääräistä tappiota. Vai voiko?

Lienee mahdoton selvittää ETFien riskejä koska osakelainaukset ei näy missään?

Olen katsellut 90 luvun laman ja GFC:n livenä. En ihan hirveästi luota finanssijärjestelmään ja finanssi-innovaatio on mulla synonyymi kusetukselle josta pankkiirit vetää voitot ja riskit kärsii piensijoittaja tai valtio.

Onko aika muuttaa kaikki sijoitukset fyysiseksi käteiseksi ja työntää patjaan?

Moi,

Stop Loss- työkalu ja siihen liittyvä kysymys.

Ostan joka kuukausi osakkeita samalla rahalla (dca). Olisiko järkevää aktivoida stop loss-työkalu myös ostoon, eli kun kurssit nyt sahaavat ylös alas kuukauden aikana, niin työkalu iskee kiinni sitten alhaisella hintatasolla. Onko tässä jotain riskiä mitä en ymmärrä?

Lähinnä siksi kyselen, että kun ostan aina manuaalisesti ja yleensä kuukauden kalleimpaan hintaan…

1 tykkäys

Ja toinen kysymys kuluista ja ajallisesta hajauttamisesta.

Dca sijoittaminen perustuu ajalliseen hajauttamiseen esimerkiksi kuukausittain. Käsittääkseni kuukausittain ostamalla saadaan paras hyöty ko. menetelmästä. Olen ostanut osakkeita suoraan 300€/kk, eli kulu on tässä tapauksessa 7€/kk eli 2,3%/kauppa.

Mitä mieltä foorumin kokeneet osaajat ovat, onko 300€ kuukausimäärä liian pieni tuolle kululle, eli pitäisikö luopua joka kuukausi ostamisesta ja siirtyä ostamaan esim joka kolmas kuukausi (900€, kulut 0,7%). Tässä tietysti luovutaan myös ajallisen hajautuksen hyödystä osittain.

1 tykkäys

Aivan päivänselvää on mielestäni, että 2,3% transaktiokulu on kk-säästössä liian korkea. Olisiko kustannustehokas indeksirahasto ilmaisella kuukausisäästöllä (esim. Nordnet) kuitenkin rationaalisempi valinta 300 euron kuukausisäästösummalle? (Tai mille vain summalle.) Harmi tosin, että jotkut ETF:t kuten SRX8 alkavat olla yksikköhinnaltaan reilusti yli tuon.

5 tykkäystä

Moi @Kaffi!

Tuon DCA-menetelmän hienoutena on, että mekaanisesti ostaminen aina samana päivänä kuukaudesta tasaa kivasti ostot pitkällä aikavälillä. Ostamalla joka kuun 15. päivä, ostat välillä kuukauden kalleimpaan, välillä halvimpaan hintaan. Keskihinta asettuu kuitenkin näiden väliin.

Olisiko järkevää aktivoida stop loss-työkalu myös ostoon, eli kun kurssit nyt sahaavat ylös alas kuukauden aikana, niin työkalu iskee kiinni sitten alhaisella hintatasolla.

Ajoittaminen ei yleensä onnistu ja tuottaa vain turhaa stressiä.

Käsittääkseni kuukausittain ostamalla saadaan paras hyöty ko. menetelmästä.

Tämä taas riippuu siitä, mitä tarkoitetaan “parhaalla”. Ostojen frekvenssiä kasvattamalla (ts. kuinka usein ostat) ostohinta hakeutuu lähemmäs keskiarvoa eli pienentää hajontaa. Jos ostat 12 kertaa vuodessa on ostohintasi todennäköisesti jo aika lähellä 12kk keskimääräistä kurssia. Jos ostat kerran vuodessa, on ostohintasi mitä tahansa 52-week high:n ja low:n välillä.

Käytännössä tuota kerran kuukaudessa suositellaan sen takia, että suurinosa saa palkan kerran kuukaudessa.

Mitä mieltä foorumin kokeneet osaajat ovat, onko 300€ kuukausimäärä liian pieni tuolle kululle, eli pitäisikö luopua joka kuukausi ostamisesta ja siirtyä ostamaan esim joka kolmas kuukausi (900€, kulut 0,7%).

@Dollarijanis vastasi tähän, eikä lisättävää

Tässä tietysti luovutaan myös ajallisen hajautuksen hyödystä osittain.

Ymmärtääkseni ajallinen hajautus ei tuota hyötyä, vaan päinvastoin laskee kokonaistuottoa. Hajonta, eli riski isoimmista tai pienimmistä tuotoista, toki pienee, mutta osakemarkkinan positiivisen odotusarvon takia ei rahaa kannata makuuttaa tilillä. Tämä ei huomioi psykologisia vaikutuksia, vaan perustuu kylmän rationaaliseen toimintaan, johon tuskin yksikään ihminen kykenee.

3 tykkäystä

Moro @DarkRoast ja @Dollarijanis ja kiitos hyvistä vastauksista.

Unohdinkin aiemmassa viestissä kertoa, että hyödynnän Nordnetin ETF kk- sopimusta suoran osake säästämisen lisäksi (hajautuksen vuoksi) ja sieltä meneekin SRX8 rahastoon vähän enemmän kuin suoraan osakkeisiin. Eli kokonaisusumma osakkeisiin ja rahastoihin yhteensä on luokkaa 700€/kk.

Olen pyrkinyt ostamaan suorina osakkeina yhtiöitä jotka maksavat hyvää ja kasvavaa osinkoa, joten ehkä tässä kohtaa minun täytyy viilata omaa strategiaa niin, että jatkan edelleen ETF-kuukausisäästöä, mutta osakkeiden kohdalla kerään vähän suuremman potin, esim juurikin tuon 900€.

SRX8 rahasto on tosiaan valitettavan kallis yksikköhinnaltaa, mutta mielestäni ainut etf-matalilla kuluilla, joka sijoittaa S&P500 indenksin yhtiöihin ja on saatavilla kuukausisoppariin. Pyritään saamaan tuota kuukausittaista summaa hieman isommaksi kun saan henkilökohtaiset “puskurit” omasta mielestä riittävälle tasolle…