Mielenkiintoista, vaikka minussa ei juurikaan tilastotieteilijää olekaan:).
Korttidataan liittyen kuvittelisin, että Nordean datassa Keskon asiakkaat ovat yliedustettuja(?) ja S-ryhmän asiakkaissa ylikorostuu S-pankin ja ehkä muidenkin pankkien (poislukien Nordea) asiakkaat. S-pankkihan on kertonut, että heitä ykköspankkinaan käyttävien asiakkaiden osuus on jatkuvasti kasvanut ja näistä asiakkaista varmasti suurin osa ostaa ruokaostokset S-ryhmästä. Tämä voi muuttaa tuon Nordean korttidatan historiallista luotettavuutta.
Mutta joka tapauksessa mulla on vahva usko, että Kesko ei voittanut PT-markkinaosuutta huhtikuussa 2025. Toki Keskon osakkeenomistajana toivoisin, että kelkka alkaisi kääntymään. Ja kääntyyhän se jossain vaiheessa, mutta milloin ja kuinka paljon onkin sitten toinen asia. Varmaan seuraavan 6kk aikana tulee ainakin yksi kuukausi milloin K voittaa markkinaa, mutta vaikea uskoa, että silloinkaan kovin suuresti. Kerran menetettyjä asiakkaita on todella vaikeaa saada takaisin. Menetetyt asiakkaat ovat ymmärtäneet, että samat tuotteet saa oikeasti selkeästi halvemmalla Prismasta kuin Cittarista.
@Arttu_Heikura onko Keskon tavoitehintaan laskettu, että PT-markkinaosuus kääntyy kasvuun jossain vaiheessa?
Jos tänne voi ja joku osaa, niin voidaan laittaa äänestys kuukausittain pystyyn, että kumpi voittaa markkinaosuutta kunakin kuukautena:)
Odotuksissa (2026-28) PT-kaupan puolella on noin 3 %:n liikevaihdon kasvua, joka on suurin piirtein linjassa historialliseen päivittäistavaramarkkinan kasvuvauhtiin nähden (2-3 %). Siten odotuksissa pikemminkin markkinaosuuksien häviämisen loppuminen, mikä sekin on kohtuu rohkea odotus. Joten summattuna, kyllä osakekurssi ja tavoitehinta osin odottaa, että markkinaosuuksien kehitys vakaantuu.
Viimeinenkin kolmesta viime elokuussa julkistetuista yritysostoista on nyt maalissa, ja tanskalaisen tytäryhtiömme Davidsenin rautakauppaverkosto kattaa jatkossa koko maan.
“Tilastokeskuksen mukaan koko kaupan työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi vuoden 2025 huhtikuussa 2,4 % vuodentakaisesta. Koko kaupan työpäiväkorjattu myynnin määrä, josta hintojen muutoksen vaikutus on poistettu, kasvoi 1,5 %.”
Moi, kommentoin tuota kun pohdit kauppiasmallin kilpailulykyä tulevaisuudessa. Kauppiasperheestä tulevana en ole yhtä huolissani kauppiaden luomasta kilpailukyvystä suhteessa S ryhmään. S ryhmän data perustuu raaka-aine virtaan. Heillä ei ole olemassa syvällistä ymmärrystä asiakkaan tarpeista ja toiveista saatikka paikallisista asiakastyypeistä. Toisin sanoen siitä, miksi kyseinen asiakas osti jonkin tuotteen(data analysoi seurausta tarpeen sijaan). S ryhmän voima perustuu volyymiin jossa ne hakkaa Keskon. Siksi heillä on esimerkiksi kapeampi valikoima, koska tarkoitus on maksimoida volyymi ja saada yksikkökustannus alimmas valituissa tuoteryhmissä, missä massa liikkuu ja jättää erikoisemmat tuotteet ja hännät pois. Mutta jos he alkaa näpertelemään datalla ja keskittymään pieniin tuoteryhmiin jokaista mökkikunnan asiakasryhmää palvellakseen, heidän kilpailukyky rapautuu oleellisesti. Lisäksi se on haastavaa keskusjohtoiselle toimijalle
Kauppias on se joka tulkitsee oman kauppansa dataa ja pystyy ymmärtämään asiakkaidensa tarpeita syvällisellä tasolla. Tekoäly varmasti voi olla tässä auttavana työkaluna. Jos kauppias osaa hommansa, sen ansiosta k kauppa reagoi paljon nopeammin markkinatilanteeseen kuin kilpailijat. Kauppias on myös omaisuudellaan kiinni liiketoiminnassa joten se on selvä etu myymäläpäällikköön verrattuna S ryhmällä.
Minulle jää hieman epäselväksi missä tässä syntyy lisäarvoa osakkeenomistajalle? Väitätkö siis, että “kansan parissa työskentelevä” kauppias osaa kassadataa hyödyntävää tietojärjestelmää paremmin ennakoida tarpeet, sesongit, ostomäärät yms. kaupan alan lainalaisuudet niin että siitä jäisi enemmän lisäarvoa kuin mitä kauppias itse yrityksestään nostaa ulos?
Jos menen S-Marketiin ja K-Supermarketiin ja ostan molemmista vaippoja käyttäen kanta-asiakaskorttia, uskon molempien ketjujen tietojärjestelmien kykenevän päättelemään että tällä henkilöllä saattaa olla lapsi/a ja toimimaan markkinoinnissaan sen mukaisesti.
Hypoteettinen esimerkiksi: Paikkakunnalle on tulossa joku “Jukolan viesti” niin kauppias osaa varautua julmettuun hyönteismyrkyn kysynnän kasvuun paremmin kuin raakan kassadatan ja varastosaldon varassa toimiva kauppaketju.
…jossa on bonusperusteisesti palkattu myymäläpäällikkö jonka osana työnkuvaa kuuluu tälläisten asioiden huomioinen.
Se että koko henkilökohtainen omaisuus ei riipu yrityksen menestymisestä ei tarkoita että ne ihmiset ovat tyhmiä tai eivät yritä maksimoida myyntiä. Samanlailla ne myymäläpäällikötkin lähtee hakemaan vauhtia jos myynti ei suju.
Lisäksi on mielestäni täysin perusteltua kysyä, tuovatko kauppiaat todellista lisäarvoa verrattuna tilanteeseen, jossa päätöksenteko perustuisi suoraan raakaan kassadataan ja varastosaldoihin – etenkin kun on seurannut, miten päivittäistavarakauppa on kehittynyt Keskon ja S-ryhmän välillä.
Niin tällä hetkellä, kun ihmisten otovoimaa koetellaan, silloin ihmiset turvautuvat tuttuihin ja turvallisiin tuotteisiin. Kuten totesin edellisessä viestissäni: Kesko ei pärjää hintataistelussa. Tällä hetkellä hinta on määräävä tekijä.
Lisäarvo syntyyy siitä, että S ryhmällä ei ole mahdollisuutta sopeuttaa valikoimaansa läheksään yhtä tarkasti vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Heillä ei ole yhtä syvällistä osaamiata ja ymmärrystä asiakaskunnan analysointiin.
Myymäläpäälliköllä s kaupoissa ei ole keinoja sopeuttaa valikoimaansa kovinkaan paljoa. Se on keskusjohtoinen ja hehtaaripyssyllä asetettu. Perustuu hintaan heidän vahvuus.
Alkuperäinen keskustelun aihe oli kauppiasmallin kilpailukyky. Keskolla ei yksinkertsisesti ole mitään muita vaihtoehtoja, kuin koettaa kamppailla kauppiasmallilla sillä se on erilainen malli. Se on se pointti. Se puhuttelee tiettyä asiakaskuntaa, toiset menevät hinta edellä. Kuten Rauhala toteaa, että vaikea nähdä mikä muu malli sopisi Keskolle paremmin. Jos kauppiaat otetaan pois, Keskolla on vain ne samat keinot käytössä kuin S ryhmällä, ja silloin se ei kyllä pärjää. Jos ajattelee, että kauppiaden välistäveto olisi viivan alle lisää, niin ei se ihan niinkään toimisi pidemmän päälle. S ryhmällä on aina varaa ruuvata hintaa alemmas Keskoon nähden. Siitä syystä Keskon ei kannata lähteä siihen peliin. Tosiaan S ryhmällä “asiakasymmärrys” perustuu tavaraliikenteeseen, ei syvälliseen asiakastyyppien tunnistamiseen paikallisesti, siihen sillä ei ole edes mahdollisuutta. Mikäli se tähän lähtee, hekkentää se heidän volyymiin perustuvaa mallia.
Jokainen sijoittaja tekee omat päätelmänsä ja muodostaa omat mielipiteet. Tässä on vain oma näkemykseni faktoihin nojaten. On ihan tervettä kyseenalaistaa kauppiasmallia (sijoituskohdetta) varisnkin kun nyt markkinaosuus laskenut muutaman vuoden. Nousukaudella Keskolla on helpompaa. Toki voidaan miettiä, onko Suomeen kunnollista talouskasvua tulossa tulevaisuudessa.
Faktoihin nojaavaa nimenomaan ei ole se, että Keskolla olisi nousukaudella automaattisesti helpompaa, jos tuolla tarkoitetaan markkinaosuutta päivittäistavarakaupassa. Tuota väitettä toistetaan usein, mutta se ei siitä totuutta tee.
Viime vuosien markkinaosuuksien muutoksissa ei myöskään kannata unohtaa S-ryhmän panostuksia hypermarkettien rakentamiseen sekä Prisman laadullista parantumista lähemmäksi Citymarketteja.
Voisiko yksi esimerkki kauppiasmallin eduista olla meneillään oleva jauhelihapula? Kauppias voi varmaan itse hankkia ruhon suoraan lihan tuottajalta ja jauhaa jauhelihan itse. Aika monessa K kaupassa on ollut tarjolla omaa jauhelihaa kun muut on myyty loppuun.
Toukokuussa Keskon pääomistajilta (kauppiasliitto ja heidän sidosryhmiltät) pientä osakkeiden lisäilyä. Luottoa löytyy syklin paranemiseen? Kurssi kuitenkin kolmen vuoden huipuissa
Muistutuksena: vihreä numerot suluissa = position kasvu viime kuukauteen
Uskoisin, että kauppiaiden omaan kauppaan tekemä erilaistava valikoima tuo hyvin hyvin pienen osan liikevaihdosta ja vielä pienemmän osan tuloksesta. Valikoimaa erilaistavat tuotteet jäävät Suomen markkinalla eittämättä pieniksi ja niiden hävikki ja alennukset (punalaputetut) suuriksi. Tällä valikoimalla yritetään luoda mielikuvaa laadukkaammasta valikoimasta kuin, että sillä tehtäisiin tulosta. Ja ilmeisesti tässä onkin ainakin joidenkin mielestä onnistuttu.
Suomen PT-markkinalla tulos tehdään kuitenkin volyymituotteilla ja siinä S on edellä. Käsittääkseni Ässällä tehdään ns. paikallista valikoimaa tuoteryhmästä riippuen 0-10% (valistunut arvaus) ketjuvalikoiman päälle. Tällä paikallisella valikoimalla päästään hyvin lähelle Keskon kauppiaan valikoimaa. Kuvitelma, että S on 100% ketjuvetoinen ei pidä siis paikkaansa. Ässä on siis Lidlin ja keskon välissä ketjuvetoisuuden osalta. Volyymin ansiosta kuitenkin pesee Lidlin helposti ja paikallisen valikoiman tekemisen osalta päästään riittävän lähelle Keskoa.
Keskon osalta kannattaa katseet kääntää ja kasvua hakea muilta toimialoilta kuin PT:stä. Koska ne huhtikuun markkinaosuudet nyt tuleekaan, kun niistä aiemmin spekuloitiin ja jotkut kuvittelivat Keskon kelkan kääntyneen😄
