Itse taas ajattelen, että mahdollisten vaikutusten nimenomaan tulisi näkyä varsin nopeasti, jos ne ovat näkyäkseen. Jos tuolla rummutuksella ei saatu asiakkaita lisää kauppoihin helmikuussa, ei niitä saada sillä syyllä sinne maaliskuussakaan. Toisena huomiona vielä se, että helmikuussa elintarvikkeiden hinnat nousivat 1,6 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Sekin huomioiden meno on viime vuotinen karkaspäiväkin huomioiden kovin vaisua. Markkinat näyttivät olevan samaa mieltä Keskon kurssin laskiessa parhaimmillaan kolmen prosentin pintaa pörssin vahvana nousupäivänä, joten ostin eilen hieman lisää Keskoa luottaen siihen, että suurempien kauppa-avausten myötä jotain ryhtiliikettä saadaan aikaiseksi, ja että raksapuolella meno piristyy.
Asiasta toiseen, Citymarketin verkkokaupassa ilmeni tällä viikolla ikäviä tietosuojaongelmia:
Nyt pariin päivään koko verkkokauppaan kirjautuminen ei ole onnistunut. Plussa-sivuston kanssa oli samanlaisia ongelmia, mutta nyt ne näyttää pelittävän.
En yleensä tuijota viestien tykkäysmääriä, mutta tässä ketjussa teen poikkeuksen. Näemmä unelmahöttö vetoaa kanssakustelijoihin. Tässä ketjusssa ei ymmärretä, että “halpuutus” ei toimi samalla logiikalla lähiöpizzeriassa kuin ruokakaupassa. Pizzalla käydään harvoin. Keskon ongelma ei ole se, kuinka usein myymälöissä käydään, vaan se paljonko myymälöistä ostetaan ja paljonko ostetaan kilpailijoilta. Siksi “halpuutus” näkyy nopeammin liikevaihdosssa. Nyt näemme, että viimeisin halpuutus jäi suutariksi.
Kiitos @peruspiensijoittaja “keisarilla ei ole vaatteita” -kommentista. PT-puolella Keskon menon on pakko parantua. Muuten katoaa markkinaosuus ja kate laihtuu hankintahintojen myötä.
Tarkotatko unelmahötöllä epärealistisia odotuksia PT:n näkymistä? Varmaan moni ajattelee että jos Keskolla menee kohtuullisen hyvin jo nytkin, niin noususuhdanteessa tuskin tilanne heikkenee? Vrt. tämä jo aiemmin jaettu Aki Pyysingin syväanalyysi
Nimenomaan siihen ajatusharhaan ei pitäisi mennä, että Keskon PT-kauppa elää vain suhdanteiden mukaan, kun tarkastellaan nimenomaan markkinaosuuksia. Eikä se edes historiallisesti ole toteutunut siinä määrin kuin moni ajattelee. Finanssikriisiä edeltävä parempi taloudellinen jakso ei tuonut Keskolla lisää markkinaosuutta päivittäistavarakaupassa. Ja toisaalta taas 2010-luvun edellä yhtiö pystyi kasvattamaan markkinaosuutta taloudellisesti erittäin vaikeana ajankohtana.
Autokaupan puoli Keskolla sujuu hyvin. Raksapuoli elää suhdanteiden mukaan, joten myynnin kehitystä enemmän itseäni kiinnostaa markkinaosuuksien kehitys, mikä näyttää suuressa kuvassa hyvältä. PT-puolella olen huolissani siitä, että ties monettako vuotta markkinaosuudet kehittyy kuin kirkon jäsenmäärä eikä näkyvästi lanseeratulla “halpuutuksella” onnistuttu tälläkään kertaa sen enempää kohtentamaan hintamielikuvaa kuin lisäämään asiakasvirtaa.
Keskeinen haaste on tietenkin se, että päivittäistavarakaupassa asiointi keskittyy entistä enemmän suuriin kauppoihin. Siinä missä S-ryhmä on kohtuulllisen aktiivisesti avannut super- ja hypermarketteja, on Keskon tekeminen ollut laiskelmaa. Viime vuonna saatiin sentään Citymarkettien määrää nostettua yhdellä, mutta K-Supermarkettien määrä polki paikallaan. Tänä vuonna onneksi uusien kauppojen suhteen on enemmän tekemisen meininkiä. Toivottavasti se näkyy myös myyntiluvuissa.
Näistä kaikista (syklin vaikutus pt-markkinaosuuteen, myymäläkokojen vaikutus, uusperustannan vähäisyys) ajattelen pitkälti samalla tavalla. Dramaattista markkinaosuuden muutosta en minäkään Keskolle ennusta, mutta sen sijaan uskon että ebit-% nousee lähivuosina.
Näissä kauppapaikkainvestoinneissa on hyvä huomioida, etteivät markkinat toimi staattisessa tilassa. Lidl on aukaissut useita uusia myymälöitä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla viime aikoina ja Prismoja uudistetaan kovalla kädellä ja uusiakin on valmistumassa.
Saturaatioaste saavutettu hyvä tovi sitten. Kävijämäärät maakunnissa vähenevät ja uusinvestoinnit saattavat joissakin tapauksissa kannibalisoida lähistöllä olevien saman ketjun myymälöiden myyntiä. Eivät nämä muutamat uudet hypermarketit hirveästi neulaa liikuta
Iso osa ihmisistä panostaa laatuun hankinnoissaan kun kyse on autoista, työkaluista, kodinkoneista jne. Miksei samat ihmiset panostaisi laatuun myös PT-ostoksissa.
Keskon PT-kaupassa laatutietoiset asiakkaat muodotavat luultavasti merkittävän perusasiakaskunnan ja olenkin sitä mieltä, että laatumielikuvan ylläpitäminen tai parantaminen on Keskon ainoa mahdollisuus tasapainotella katteiden ja markkinaosuuden kanssa.
Olen pieni pelko persiissä seurannu Keskon hintainvestointia,
toivottavasti jää lyhytkestoiseksi kokeiluksi.
Pahinta Keskon tarinassa olisi, että muutaman posentin PT-kaupan markkinaosuuden lisäys raavitaan katteita kutistamalla. Pahimmillaan ollaan tilanteessa, että marginaalit kutistuu, laatuvaikutelma heikkenee, mutta markkinaosuus kasvaa vain murusia. Silloin ollaan pahassa kierteessä, jolloin laadusta ja asiakastyytyväisyydestä voi olla vaikea pitää kiinni.
Toki kasvua tarvitaan, mutta sitä varten on Keskon R&T.
Ilokseni olen seurannut Keskon epäorgaanista kasvua myös heikossa markkinassa. Toivottavasti siltä puolelta saadaan lisää uutisia.
Olen kyllä samaa mieltä. Lähtökohtaisesti ruokaostoksilla kuitenkin kaupataan samaa geneeristä tuotetta, joten mikäli tuotevalikoima on vastaava niin hinta jää ainoaksi erottavaksi tekijäksi ja siinä kisassa pärjäävät parhaiten kustannustehokkaimmat toimijat
Kyllähän K-kaupat ovat perinteisesti olleet hieman nopeampia tuomaan uusia palvelukonsepteja kuluttajien tarjolle. S-ryhmä aika hyvä ollut kopioimaan näitä nopealla aikataululla, joten kovaa on kisa asiakaskokemuksen optimoinnissa
On varmasti eroa. Se maksukykyinen joukko, joka on valmis maksamaan preemiota ei vain ole kovin suurehko Suomessa. Tarpeeksi hyvä riittää suurimmalle osalle ja ainakin oman kokemuksen mukaan vaikkapa Prismat ovat parantaneet laatuvaikutelmaa viime vuosien aikana ja ovat huomattavasti lähestyneet Citymarketteja. Tässä vaiheessa voi jo kriittisesti alkaa pohdiskelemaan kilpailuasetelmaa
Muutenhan tekeminen vaikuttaa ihan hyvältä, mutta en ole erityisen innostunut ruokapuolesta, joka on valitettavan suuri osa yhtiön bisneksestä
Prismat ovat parantaneet joo, joten markkinan lipsuminen S-ketjulle tuskin johtuu pelkästä halpuutuksesta. Olisiko tässä Keskolla skarpin paikka.
Kehitettävää laatupuolella varmasti aina löytyy.
Suomessa ruokapuolen kilpailutilanne ei kaiketi ole ollut menneinä vuosina erityisen tiukkaa ja se voi johtaa kehityksen hidastumiseen. Hinnalla kilpailu on laiska ja huono ratkaisu jos muitakin mahdollisuuksia on löydettävissä.
Mielestäni meille on syntynyt pieni harha kilpailun puutteesta sen vuoksi, että pienille markkinoille mahtuu yleensä vain pari-kolme suurta toimijaa. Vuosikymmenten varrella meillä on pudonnut todella kovia pelureita kilpailusta ulos. Tukolla oli parhaimmillaan suurempi markkinaosuus kuin S-ryhmällä nykyään.
Mieletäni pt-kaupan keskeisiä kilpailuvaltteja ovat hinta, saavutettavuus ja valikoima. Jokaisella näillä sektorilla on pärjättävä vähintään kohtuullisen hyvin, jos aikoo puolustaa Keskon suuruista markkinaosuutta.
En osaa sanoa kilpailun puutteen harhasta. Keskolla ruokakauppa on ollut yksi maailman kannattavimmista. Aiheesta löytyy lisää monesta eri uutislähteestä.
Maksumuuri:
Tämän päivän Aamulehdessä on tarinaa syksyllä Lempäälän Ideaparkiin avattavan Cittarin kauppiaalta:
Vahvuuksia haetaan:
-Myymaläkalusteiden valitaan wow-elementtien kautta.
-Liikeessä itse savustettua lihaa ja kalaa.
-Panostetaan itse tehtyyn ruokaan.
-Huomioidaan asiakkaiden tarpeet, tarjolle esimerkiksi sushia, mitä Lempäälästä ei saa muualta.
-Vieressä Prisma, mutta kauppiaan mielestä molemmille kaupoille löytyy omat vahvuutensa ja sitäkautta asiakaskunta.
Oma mielipide: Edellämainitut ehkä pieniä asioita, mutta mielestäni oikean suuntaisia verrattuna siihen, että lähdetään hintakamppanja edellä veriseen kilpailuun painamaan katteita alas. Toki sisäänheittotarjouksiakin pitää olla.
Ainakin itse valitsisin tässä tapauksessa lähtökohtaisesti Cittarin viereisen Prisman sijasta.
Laatueroja on mahdollista löytää ja niillä on merkitystä.
En ole koskaan nähnyt sellaisia tilastoja, mielenkiintoista olisi. Mitä saa sinut sitten ajattelemaan, että nuoriso kävisi vähemmän K-kaupoissa kuin vanhemmat ihmiset?
Paljon tekijöitä vaikuttaa kyllä ihmisten valintoihin ja tottumuksiin. Ehkä ikä on yksi niistä, mutta tuskin se tärkein.
Toisaalta minusta tuntuu, että K-kaupat ovat suosittuja nuorten keskuudessa mm. syystä, että K:lla on laaja valikoima, paljon erikoistuotteita ja aina niitä uutuuksia, joista nuoret ovat kiinnostuneita.
Täysin samaa mieltä mm. kasvisten ja hedelmien laatu, valmisruoat, kala-, liha, juustotiskit jne.
Aina on ihmetyttänyt kun täällä palstallakin usein ja suomalaisten kesken aina pitäisi olla se halvin…Laatu ja kannattavuus edellä ja riittävä kilpailukyky, siinä Kesko pärjää mielestäni ihan kohtalaisesti pt-kaupan puolellakin.
On paljon sen tulotason ihmisiä, jotka oikeasti joutuvat hakemaan aina halvinta, se on aina syytä pitää mielessä. Tosin köyhät eivät ole niitä pihimpiä vaan usein antavat viimeisistään, mutta nyt jo lipsuu kauas aiheesta.
Uskon vahvasti, että jos Kesko lanseeraisi S-korttia vastaavan bonusjärjestelmän, niin melkoisen moni vaihtaisi sinne K-ryhmän palveluihin, mutta he pelaavat nyt niillä alennuksilla, joita moni ei jaksa bongata.
Onneksi on kuitenkin jokaiselle muutama vaihtoehto ja itse saa niistä valita .
PS. Me ollaan tänä vuonna käyty lähinnä Mercadonassa , mutta kohta sekin “korjaantuu”…
Tästä tuli mieleeni, että omalla kohdallani ideaali tilanteessa Cittari ja Prisma olisi vierekkäin.
Monesti ostan Kahvi, liha ja Jäätelö yms erikoistarjoukset Cittarista ja muut Prismasta. Omalla kohdalla 5% Bonukset tulee täyteen joka kuukausi joka ohjaa käynnit Prismaan. Toisaalta bonukset jatkaa kasvuaan S-Pankin rahastoissa, joihin ne menee automaattisesti.
Jotta ei aivan offtopic niin jäin pohtimaan kuinka paljon minunlaisia on ja onko Cittarin kuponkitarjoukset ja mammuttimarkkina erikoishinta politiikka näissä tilanteissa etu vai haitta?
Kannattaisiko mieluummin yrittää luoda uniikkia tarjontaa ja pitää yllä tuttuja laatukriteerejä, kuten selkeästi Ideaparkissa yritetään sen sijaan, että lähdetään hinnalla vähän kokeilemaan ilman tarkoitusta pystyä kokonaisvaltaisesti vastaamaan S-Ryhmälle.
Keskon osakkeen trendi oli vielä tovi sitten kaikilla mittareilla nouseva
“KESKOB daily/weekly/monthly up trend”
Helmikuun korkeat kotimaan työttömyysluvut saattoivatkin kääntää trendin toistaiseksi laskevaksi. Keskon maaliskuun myyntiluvut tulevat määrittelemään osakkeen lyhyen aikavälin suunnan. Jos työttömyysluvut ovat vaikuttaneet suoraan negatiivisesti kulutukseen, niin nyt voi olla huono aika ostaa Keskon osaketta.
Kohta kelien parannuttua rakennetaan lupavapaasti ja luulisi tämän siirtyvän keskon rautakaupan tulokseen. Suattaapi olla, että tulee lisäiltyä tässä kevään mittaan, kun vielä halvalla saa…
S-ryhmän osuus päivittäistavarakaupassa kasvoi viime vuonna jo 48,8 %:iin, jossa nousua edellisvuoteen 0,6 %. Keskon markkinaosuus laski vastaavan määrän ja oli nyt 33,7 %. Helppoa ei ole Lidlilläkään, sille sen markkinaosuus laski 0,2 % ja oli nyt 9,4 %.
.
, mutta kohta sekin “korjaantuu”…