https://news.alertir.com/kempower/fi/press/release/2178036
“Yhtiöllä on sen omien osakkeiden suunnatulle hankkimiselle painava taloudellinen syy, koska osakkeet hankitaan yhtiön johdon ja sen työntekijöiden kannustinohjelmien toteuttamiseksi.”
2 tykkäystä
Systeemin kokonaisvirta toki puolittuu kun jännite tuplaantuu ja selvitään ohuemmilla kaapeleilla ja pienemmillä jännitehäviöillä. Mutta akusto vanhenee kennojen tasolla. Yksittäinen kenno ei tiedä systeemin kokonaisvirtaa tai jännitettä. Vakioteholla ladattaessa saman verran virtaa samalla kennon napajännitteellä kulkee yksittäisen kennon läpi samankokoisissa akuissa riippumatta siitä onko latausjännite 400 vai 800 volttia. Toisessa vaan on kytketty kennoja enemmän sarjaan ja toisessa rinnan.
6 tykkäystä
Eikös tämä Kempowerin systeemi virtaa erilaisilla tehoilla tilanteen mukaan ja tämän pitäisi periaatteessa säästää akkuakin?
Minulla ei ole sähköosaamista, en tiedä olenko oikein ymmärtänyt tiedotteista lukemaani.
1 tykkäys
Kempowerilta tiedote:
Kempowerin DC-pikalatausratkaisut otetaan käyttöön Elisabeth Quayn bussiasemalla Perthissä Länsi-Australiassa. Kempowerin paikallinen kumppani JET Charge toimittaa sähköbussien latausinfran asemalle. Hanke on osa 250 miljoonan dollarin investointia bussiaseman muuttamiseksi ja uusien sähköbussien käyttöönoton tukemiseksi.
Elizabeth Quayn bussiaseman latausinfra koostuu kolmesta Kempower Power Unit -tehoyksiköstä ja 18:sta Kempower Single-Output Satellite -lataussatelliitista. Kempowerin latausratkaisut tukevat 18 sähköbussin liikennöintiä Perthin keskustan alueella sekä mahdollistavat bussien pikalatauksen taukojen aikana.
Asennustöiden bussiasemalla odotetaan alkavan vuoden 2024 alussa, ja uusien sähköbussien odotetaan aloittavan liikennöinnin vuoden toisella puoliskolla.
35 tykkäystä
Kyllä, mutta niin toimivat myös muiden valmistajien laturit. Viime kädessä auto, akuston ohjausyksikkö BMS:n johdolla, “päättää” kuinka suurta lataustehoa se ottaa vastaan.
4 tykkäystä
Tälläiset ovat aika loistavia ”päänavauksia”. 18 laturia, ensimmäiselle 18 sähköbussille. Perthissä julkista liikennettä liikennöi noin 1500-1600 bussia, antaa hieman perspektiiviä kuinka massiivisten mahdollisuuksien äärellä tässä ollaan. Tietenkään 1500-1600 bussia ei tarkota, että niin montaa pikalaturia tarvitaan, mutta joka tapauksessa niitä tarvitaan valtavasti, mikäli suurempi osa fleetistä halutaan sähköistää. Ja tämä vain yksi suurkaupunki muiden joukossa.
17 tykkäystä
Talouselämä vieraili Durhamin tehtaalla.
Artikkeli maksumuurin takana. Kuvakaappaukset LinkedIn:stä.
34 tykkäystä
Tota noin. Eihän Kempowerillakaan tilauskanta ole juuri kasvanut vaan pysynyt euromääräisesti aika samana, eikös se näin ollunna?
14 tykkäystä
Lyhyt yhteenveto maksumuurin takana olevasta uutisesta: Kemppien osakemyyntien myötä Kempower-omistustaan ovat kotimaisista instikoista kasvattaneet erityisen paljon Ilmarinen (318 000 osaketta) sekä Nordean rahastot (349 000 osaketta). Suurin osa myydyistä osakkeista näyttää kuitenkin päätyneen ulkomaiseen omistukseen.
21 tykkäystä
15 tykkäystä
kannattaisiko kempowerin siirtyä pörssin päälistalle? Mitä etuja tai haittoja siitä voisi seurata?
5 tykkäystä
Tätä asiaa on pohdiskeltu aiemmin ketjussa mm. noin 30 pv sitten kun Kemppien suku myi suuren määrän osakkeitaan ns. blokkikaupalla, kannattaa silmäillä sieltä
5 tykkäystä
Tunnistaako joku, minkä valmistajan latauslaitteita ruotsalainen Nima Energy on asentamassa Pohjolaan?
Firman ensimmäiset latausasemat avataan vasta nyt joulukuussa Ruotsissa, mutta suunnitelmissa häämöttää 1 250 latauspisteen pohjoismainen verkosto vuoden 2026 loppuun mennessä.
Uuden latausverkoston rakentaminen alkaa heti 300 ja 400 kW:n pömpeleillä. Hinnaksi luvataan n. 0,40 €/kWh. Sivustolta löytyy muutamia kuvia laitteista.
3 tykkäystä
Ainakin kuvissa näyttää olevan Alpitronic Hypercharger.
3 tykkäystä
Kova on palkkaustahti jenkkitehtaalla, ja ensimmäiset paikallisesti valmistetut laturit lähtevät tuon postauksen perusteella asiakkaille päivien sisällä. Lausunnot ja palkkaustahti lienee myös jonkinlainen positiivinen indikaatio kysynnän kehittymisestä.
27 tykkäystä
Tämä on se pointti miksi en myöskään ole kovin optimistinen raskasliikenteen siirtymisestä sähköön ihan lähitulevaisuudessa. Henkilöautolla 100km hinnaksi tulee kesällä n.8€ ja talvikelillä n.12€, rekoissa varmasti hintaero dieselin hyväksi vieläkin isompi. Rekkoja kun ei pysty siellä kotona lataamaan halvemmalla sähköllä.
2 tykkäystä
Eiköhän rekkojen lataukset tulla suorittamaan pitkälti jakelukeskuksissa, varikoilla ja määränpäissä lastauksen / purkamisen / taukojen aikana, jolloin hinnat ovat paljon kohtuullisemmat. Pitkän matkan liikenteessä (jota on paljon vähemmän kuin lyhyttä ajoa) kuljetusliikkeet varmasti kilpailuttavat latausoperaattorit ja saavat paremman hinnan kuin satunnaiset henkilöautolataajat. Eipä tuo 0,40 €/kWh hintakaan kyllä mikään ylitsepääsemätön olisi.
3 tykkäystä
Vaikea uskoa tosiaan että tuollaista hintaa paljon sähköä käyttävä rekkaliikenne joutuisi maksamaan tulevaisuudessa. Kun huomioi kuinka “vähäinen” sähköhinta keskimäärin on markkinalla + pienet katteet nykyisissäkin polttoaineenhinnoissa on, niin kyllä tuo hinta on jotain aivan muuta tulevaisuudessa rekkaliikenteelläkin.
Tuskin kukaan henkilöautollakaan lataa tuommoisilla hinnoilla kuin harvoin. Sähkön markkinahintaan kun henkilöautoakin lataa niin nykyinen kustannus on murto-osan diesel- ja bensa-autojen kustannuksiin nähden. Polttoaineen hinnoissa jatkossakin enemmän nousupainetta kuin laskupainetta, sähköllä taas ei niinkään.
Lisäksi tähän vielä ESG-aspekti mukaan niin minusta on aika helppokin nähdä siirtymä pois nykyisistä polttoaineista.
12 tykkäystä
Onneksi meillä on maailman paras verotuskoneisto tasoittamaan myös tällaiset halvan liikkumisen hetkittäiset epätasapainotilat markkinalla.
Kunhan kriittinen massa sähköllä eteenpäin nytkytteleviä on saavutettu eli vaihtoehtoja ei ole, pääsemme toivottavasti (ja todennäköisesti) nautiskelemaan maksimaalisista kilometri-, lataus-, liikkumis-, -kuljetus-, matkustus-, yms. -veroista.
Olen luottavaisella mielellä.
25 tykkäystä
10 viestiä yhdistettiin ketjuun: Liikenteen voimalinjaratkaisut: sähkö, vety, polttokennot