Tästä suurimmille fanaatikoille 50min pätkä siitä, miten Kempower on kehittänyt tuotteiden kasausta ja mitä kehitetään seuravaaksi.
Vaikka kyseessä onkin Palkkataidon promo, niin itselle oli erittäin mielenkiintoinen ja syvällinen katsaus Kempowerin toimintaan! Mukava huomata, että työtä kehitetään “excelin” lisäksi siellä työn parissa työntekijöitä kuunnellen. Videolla useampi case esimerkki miten tuotannon tehoa on tutkittu ja parannettu.
Tuotannon kehityksen yhteenveto
1. Käsityöstä massatuotantoon Alkuaikoina Kempowerin tuotanto oli joustavaa “verstasmeininkiä”, jossa jokainen työntekijä oli monitaituri. Kun tilauskannat räjähtivät ja asennettu kanta ylitti 33 000 pistettä, oli pakko siirtyä tiukkaan menetelmäkehitykseen. Skaalautuminen ei onnistu ilman, että jokainen liike on mietitty sekunnilleen.
2. “Hukan” metsästys Kempower on keskittynyt poistamaan prosessista kaiken arvoa tuottamattoman tekemisen (hukka). Videolla käydään läpi, miten latauskaappien kasausta on optimoitu:
- Ergonomia edellä: Kun turha kurottelu ja osien etsiminen poistetaan, tehokkuus nousee “kaupan päälle”.
- Vakiointi: Tavoitteena on, että jokainen laite kootaan täsmälleen samalla tavalla, oli tehdas Lahdessa tai Pohjois-Carolinassa.
3. Henkilöstö osana muutosta Yksi videon tärkeimmistä viesteistä on, ettei kehitystä tehdä “norsunluutornista”. Menetelmäkehittäjät jalkautuvat linjastolle ja muutoksia kokeillaan yhdessä työntekijöiden kanssa. Tämä on avain muutosvastarinnan murtamiseen – kun työ helpottuu, työntekijät sitoutuvat uusiin tapoihin.
4. Miksi tämä on sijoittajalle/seuraajalle tärkeää?
- Marginaalien parannus: Pienetkin sekuntisäästöt tuhansissa komponenteissa tarkoittavat suoraa parannusta katteeseen.
- Nopeampi ylösajo: Vakioidut prosessit mahdollistavat uusien tehtaiden ja työntekijöiden perehdyttämisen huomattavasti aiempaa nopeammin.
- Laadunvarmistus: Kun menetelmät ovat vakioituja, inhimillisten virheiden määrä laskee, mikä vähentää takuukustannuksia.
Tiivistettynä: Videon perusteella Kempower on siirtynyt kasvukivuista kohti “teollista kypsyyttä”, jossa kasvu ei perustu pelkkään työntekijämäärän lisäämiseen, vaan prosessien älykkyyteen.