Omaa osallistumista ja sijoitussalkun altistumista voi varmasti alentaa, mutta voiko “kyydistä poistua” kokonaan jos muu yhteiskunta menee eri suuntaan? Vaikka itse ei aikanaan olisi ottanut sähköliittymää kotiinsa kun sellainen tuli tarjolle, niin ympäröivä maailma silti sähköistyi vauhdilla.
2 tykkäystä
Joo, älä ymmärrä väärin. Kirjoitan sijoittajana sijoitusfoorumille. Minulle ”kyyti” = sijoitussalkku. Altistukseni AI:n aikaansaamille temaattisille nousutrendeille on vahva ja laaja-alainen sisältäen siruteollisuutta, testausteknologiaa, sähköistystä, energiaa, robotiikkaa, mineraaleja ja ohjelmistoja.
Ohjelmistot kyykkäsivät jo, ja näkemykseni mukaan täysin pelon ohjaamina samaan aikaan, kun näiden yhtiöiden liikevoitot kasvavat kaksinumeroisilla prosenteilla.
En ole taipuvainen äkkiliikkeisiin. Siksi tämä meno nyt hieman hirvittää.
2 tykkäystä
Onko nyt valveutuneen kuluttajan tullut aika laittaa OpenAi ChatGPT boikottiin ja siirtyä Anthropic Clauden käyttäjäksi
OpenAI on kyllä ollut muutenkin häviämässä pelin. Sen Codex on erittäin hyvä koodaamaan, mutta kuluttajien pikku käyttö ei tuo tarpeeksi rahaa ja firma on tuhlannut liikaa mallien rakentamiseen. Tämähän on hyvä meille eurooppalaisille koska olemme saaneet erittäin pienellä kustannuksella tekoälyn kyvyt ilman omia pääomauhrauksia.
Anthropic on ollut jumalallisessa nosteessa viimeisen puoli vuotta. Sen työkalut ovat erittäin toimivia, varsinkin Claude Cowork ja Claude in Excel ovat minusta erittäin erittäin hyviä.
Eettisellä puolella, vaikea sanoa, mutta Amodei>>Altman. Onko tällä nyt sitten niin väliä. Kuhan ei kiinalaiset anna venäläisille pahimpia tappoalgoritmeja ja ukrainalaiset taas saavat ne. Se kiinnostaa minua eniten tällä hetkellä. Eihän tämä kivaa ole ihmiskunnan tasolla mutta tekoäly on sotapuolellakin osoittamassa että se osaa ajattelutyön meitä tehokkaammin.
14 tykkäystä
Tekoäly lienee ydinaseiden kanssa se keksintö, jota meidän ei olisi ikinä pitänyt tehdä. On jotenkin todella uskomatonta, että. Ihmiskunta on tehnyt näin mullistavan innovaation, mutta sen vaikutukset ovat käytännössä kaikkien mielestä yksinomaan dystooppisia ja yhteiskunnan kannalta vaarallisia ja haitallisia. Tätä keskustelua olisi toki pitänyt jo käydä aiemmin, jotta tekoäly olisi voitu saada edes demokraattisesti valittujen poliitikkojen käsiin pois liikemiehiltä, sijoittajilta ja insinööreiltä, joiden ei ikinä pitäisi yhteiskuntaa luotsata.
9 tykkäystä
Haastattelin Juhani Mykkästä juuri tästä. Tulee ulos ensi viikolla. Käytimme esimerkkinä Max Tegmarkin marmorikuulan nosto kulhosta -vertausta (teknologinen kehitys on sattumanvaraista poimintaa kulhosta). Tekoäly on minusta harmaa kuula, ei valkoinen, mutta ei vielä varmasti musta kuula ei ydinpommin kaltainen yksinomaan tuhoisa keksintö.
Mutta pointti on: ei tälle voi moralisoimalla tehdä mitään. Peliteoria on peliteoriaa. Ei sitä moraalilla muuteta. Ikävä kyllä. Politiikot eivät myöskään itse luo mitään, he eivät ole markkinatalous. Suunnitelmatalous voi toki jossain vaiheessa perverssisti toteutua tekoälyn dominanssin kautta.
7 tykkäystä
Kyllä maailman kauheudet aiheutetaan pääasiassa demokraattisesti ja vähemmän demokraattisesti valittujen poliitikkojen toimesta. Utopistisessa maailmassa poliitikkojen valtaa pitäisi globaalisti minimoida ja antaa ihmisten (markkinat) suoraa päättää haluamistaan asioista. Markkina kun äänestää joka sekuntti. Tämä ei tietenkään ole mahdollista, kun suurvalloille valtiojohtoinen(/keskeinen) maailma takaa aseman ihmiskunnan vallan keskiössä. On se sitten talousjärjestelmältään kommunismia tai valtiokapitalismia.
3 tykkäystä
Laitan tämän kahvihuoneelle, enkä tekoälyketjuun, koska hienon keskustelun sivuteemana oli @Verneri_Pulkkinen älyllisen vuorovaikutuksen epäorgaanisuuden lisääminen.
AI teki hienon videon mallisalkun virheistä ja löysi yhtiöitä, jotka ovat toimittaneet paremmin. AI ei kuitenkaan aloita kysymällä mikä Inderesin mallisalkku on. Riippumatta sen mahdollisista määritelmäloruista se on sidosryhmiä palveleva demo siitä mitä Inderes on. Tämä rajaa esimerkiksi realististen defensiivisten yhtiöiden vaihtoehtoja ja ennenkaikkea nostaa yhtiöriskiä tehokkaasti sektoriin sijoittamisen tuomiin etuihin verrattuna. Vielä olennaisempana se rajaa sidosryhmille tuotua lisäarvoa (ja mainosta). Jos olisi hodlattu viimeiset 5 vuotta Sampoa, Nordeaa ja Cargotecia se toki tuottokäyrissä olisi tehnyt inderesistä todella mahtavan ja tuottoisaksi mitatun sijoitusyhteisön nykyhetkestä tarkasteltuna. @_neuvottelija_Sami_M on kuitenkin fiksu kaveri, johon verrattuna tekoäly missaa muitakin nyansseja kuin hetkittäin sardonisen kuuloisen ulosannin ja sen reaktiiviset vaikutukset somekeskustelussa. 
Nimenomaan Vernerin työn kohdalla toivottavasti orgaanisen tietoisen (AI-termein lihasäkki?) vuorovaikutuksen ja keskustelun määrä painottuu, koska tekoäly voi ylivertaisuudessaan kustannustehokkaasti korvata kenet muunkin vain. Mutta tässä kohti toivottavasti jätetään ihmisreppanoille vielä vähän töitä tehtäväksi näin Vartin fanin vilpittömänä toiveena.
Hieno demo kuitenkin miten helppoa osa ihmisten työkseen tekemästä on delegoida koneelle nyt tekoälymurroksen kynnyksellä. Tekoäly kuitenkin missaa älyttömän paljon juttuja ja se jättää liikkumavaraa lihasäkeillekin. Viime kädessähän meidän arjessa on paljon enemmän kyse näkökulmista kuin faktoista ja se kasvavana kudoksena ruokkii itseään sitä enemmän mitä enemmän löydämme faktoja.
Silti jää kieltämättä miettimään olisiko AI esimerkiksi nähnyt verkkokauppa. comin defensiivisyyden silloin kun lihasäkit eivät siihen kyenneet. Vaikkei voisikaan sitä käsittää.
8 tykkäystä
silloin kun lihasäkit eivät siihen kyenneet.
Siis mähän oon pro-lihasäkki!
Go lihasäkki go! Mut ikävä kyllä jos me lihasäkit ei doupata tekoälytyöllä me ollaan työttömiä lihasäkkejä.
Toki se on sit oma valinta 
4 tykkäystä
Oma viissenttinen tekoälykeskusteluun: tekoäly vie ison osan koodareiden töistä seuraavan muutaman vuoden aikana. Olen itsekin ollut väsynyt jatkuvaan työkalujen muutostulvaan ja skeptinen saaduista hyödyistä, mutta Claude Code skilleineen on muuttanut pelin täysin. Työskentelen jenkkiyksisarvisessa, jossa on kovat tulostavoitteet, ja teen kokonaisia työpäiviä sohvalla istuen lähinnä telkkaria tuijottaen Clauden tehdessä työni. Olen silti tuottavampi kuin aiemmin. Tämä ei ole kestävä tilanne, vaan ennemmin tai myöhemmin fuduja alkaa satamaan. Nautin murrosvaiheen helppoudesta ja kerään sotakassaa uranvaihtoa varten.
48 tykkäystä
Tuo kuulostaa kyllä enemmän dystopialta ja oikeastaan myös oksymoronilta, koska markkinoita ei ole ilman demokratiaa tai valtiota.
1 tykkäys
Hyvää Kalevalan päivää! 
Elias Lönnrot teki useita matkoja 1820-luvun lopulta aina 1830-luvun puoliväliin saakka keräten talteen kansanrunoutta ja vanhoja lauluja sankareista, tietäjistä ja maailman synnystä. Runonlaulajat lauloivat hänelle perimätietona siirtyneitä tarinoita joiden Lönnrot ajatteli perustuvan elettyyn historiaan. Mistä Vienanrunot olivat oikeastaan peräisin? On esitetty yllättäviäkin teorioita siitä mistä laulut ovat alkujansa tulleet. Tässä jaksossa puhumme Kalevalan historiasta.
Tässä on sitten vielä kalevalametallia
14 tykkäystä
Kyllä markkinat on aina olemassa, jos ihmisiä on yhtä pesuetta enemmän, sillä vaihdantaa tapahtuu muodossa tai toisessa. Kiinassa ja Venäjälläkin on markkinat, vaikka demokratiaksi hankala kutsua. Osakemarkkinat tai meidän tuntemat nykyiset ns. vapaat maailmanmarkkinat sitten tietysti erikseen ja vaativat toki omat pelisääntönsä.
3 tykkäystä
Myyjä ei tiedä mitä myy eikä ostaja tiedä mitä ostaa. Mitä merkittävämpi projekti on niin sitä korkeammat tahot yrityksissä on niistä neuvottelemassa ja tuon seurauksena niiden mielipiteet, jotka käytännössä hyödyntävät tai käyttävät järjestelmää, sivuutetaan tai niille annetaan pieni painoarvo päätöksiä tehtäessä.
12 tykkäystä
En tarkoita kysymyksiä henkilökohtaisena, vaikka saattaa siltä tuntua ja ymmärrän, jos et halua vastata mutta kysyn silti. Omissa hommissa tekoäly on vasta kokeiluasteella ja siitä on ollut toistaiseksi enemmän harmia kuin iloa. Nähtävissä kuitenkin on, että jossain vaiheessa minäkin pääsen seuraamaan sohvalta tekoälyn tehokkuutta.
Miltä murros Sinusta tuntuu? Tunnetko osallisuutta tekoälykaverisi urotöistä vai iskeekö sohvalla pötköttäessä huijarisyndrooma ja pelottaa milloin jäät kiinni, vai tiedätkö jo jääneesi kiinni ja odotat vain kiinniottoa? Pidätkö mahdollisena, että pystyisit työskentelemään edelleen tehokkaammin ohjaamalla tekoälyä paremmaksi vai onko vaan parempi pysyä poissa jaloista? Pystyisikö organisaationne tai markkina mukautumaan niin kovaan tuottavuuden nousuun, että työntekijöille riittäisi edelleen töitä?
10 tykkäystä
Hyviä kysymyksiä, joita olen itsekin pohdiskellut jo pidemmän aikaa. Tässä omia mietteitäni:
Olen kokenut pientä huijarisyndroomaa tekoälyn käyttämisestä, sillä se nakertaa ylpeyttä omasta ammattiosaamisestani; on kurjaa “hävitä” koneelle. Pidän aidosti koodaamisesta ja ongelmanratkaisun tuomasta tyydytyksestä – vähän kuin sudokujen ratkomisesta – joten en saa työstäni enää iloa samalla tavalla kuin ennen.
Luddiittius on kuitenkin perusteetonta, sillä tekoälyn tuomat hyödyt ovat kiistattomat. Koen terveeksi ajattelutavaksi verrata omaa outputiani verrokkeihini ja yrittää löytää työstä muita ilonaiheita kuin pelkän käsityömäisen koodaamisen. Toistaiseksi koen pysyneeni muiden sennujen tahdissa ihan hyvin, joten en ole erityisen huolissani siitä, että olisin takamatkalla tai että “jäisin kiinni”. Päinvastoin, organisaatiossani kannustetaan vahvasti tekoälytyökalujen hyödyntämiseen, eikä lopulta muulla kuin tuloksella (ja tietoturvalla) ole juuri merkitystä.
Tekoäly tarvitsee (ainakin toistaiseksi) domain-osaavan ihmisen paimentajakseen, mutta lähtökohtaisesti koodi on jo niin laadukasta, ettei huomautettavaa löydy paljoakaan. Oman käsitykseni mukaan insinöörikunta on omaksunut tekoälyn varsin vaihtelevasti: toiset käyttävät sitä edelleen lähinnä turboahdettuna autocompletena, toiset promptaavat perusagentteja, ja nyt olen itse tässä skills-vaiheessa. En ole erityisen intohimoisesti seurannut aallonharjaa, joskin aiheeseen perehtyneet varmasti näkevät jo mitä seuraavassa "sukupolvessa” tai parissa on tulossa. Luulen tämän perehtyneisyyden näkyvän tällä hetkellä valtavana tasoerona insinöörien välillä, joskin se varmasti tasoittuu jahka kehitys hidastuu ja työskentelytavat standardisoituvat.
Pystyisikö organisaationne tai markkina mukautumaan niin kovaan tuottavuuden nousuun, että työntekijöille riittäisi edelleen töitä?
Tämä on ydinkysymys. Itse näen, että ohjelmistokehityksen pullonkaula siirtyy ylemmälle tasolle: enää ei voita se firma, joka koodaa nopeiten, vaan se, joka osaa parhaiten määritellä mitä kannattaa rakentaa / mikä on hyödyllistä / mitä asiakkaat haluavat ostaa / mikä nyt ikinä tekeekään bisneksestä hyvän. Asiakasymmärrys, priorisointi ja strateginen ajattelu korostuvat.
Näen tuossa tarvittavan vähän laatikon ulkopuolelta ajattelua, joten founder instinctiä tekoäly tuskin tulee disruptoimaan samalla tavalla kuin ohjelmointia; tekoäly ei siis mielestäni tehosta tuottavuutta läpi organisaation samalla intensiteetillä. Siksi uskon nimenomaan ohjelmistoinsinöörien kissanpäivien olevan loppumaan päin. Domain-osaamisen merkitys kasvaa valtavasti, sillä se on insinöörille jatkossa erottava tekijä kilpailijoihinsa.
26 tykkäystä
Taas Trump tarjoilee markkinoille liikkeitä. Tällä kertaa hyökkäyksellä Iraniin. Saa nähdä reagoiko minun microcap firma Eltek positiivisesti ja koska markkinat osaa aina yllättää, en ihmettelisi vaikka se laskisikin. Onhan tässä kaikkeen totuttu, mutta voisi luulla että konflikti olisi Eltek:lle positiivinen kaikessa kauheudessaan. Ilmapuolustusjärjestelmät on taas käytössä ja niillä säästetään ihmishenkiä Eltek:n teknologialla. Eikä tämä mikään vinkki ole kenellekään ostaa mitään. Riskiä Eltekissä on ja se ei isolla painolla minulla ole. Lähinnä konfliktista voi löytyä erilaisia hyötyjiä ja sitä on hyvä sijoittajan pohtia.
Geminin yhteenveto alla (voi sisältää virheitä ja varmasti sisältääkin)
Israelilainen Eltek Ltd. on yksi maailman johtavista korkean teknologian piirilevyjen (PCB) valmistajista, jonka tuotannosta merkittävä osa menee suoraan puolustus- ja ilmailuteollisuuteen. Yhtiö on erikoistunut erityisesti Flex-Rigid-levyihin (yhdistelmä joustavaa ja kovaa piirilevyä), jotka ovat kriittisiä ahtaissa ja äärimmäisissä olosuhteissa toimivissa sotilaslaitteissa.
Hebreankielisten lähteiden (kuten Techtime Israel) ja yhtiön sijoittajatiedotteiden perusteella Eltekin piirilevyjä käytetään seuraavissa tarkoisissa kohteissa:
1. Ohjusjärjestelmät ja täsmäaseet
Eltekin piirilevyt ovat keskeisessä roolissa Israelin tunnetuissa puolustusjärjestelmissä.
Hakupäät ja ohjausyksiköt: Piirilevyjen on kestettävä valtavia g-voimia ja tärinää laukaisun aikana.
Iron Dome (Rautakupoli) & Arrow: Eltek toimittaa komponentteja Israelin ilmapuolustusjärjestelmiin, joissa vaaditaan äärimmäistä luotettavuutta ja nopeaa signaalinkäsittelyä.
2. Miehittämättömät ilma-alukset (UAV) ja droonit
Koska sotilasdrooneissa tila on kortilla ja paino on ratkaiseva tekijä, Eltekin HDI (High Density Interconnect) -teknologia on tässä avainasemassa.
Lennonjohtojärjestelmät: Monikerroslevyt, jotka mahdollistavat monimutkaisen elektroniikan mahduttamiseen pieneen tilaan.
Valvontakamerat ja sensorit: Joustavat piirilevyt (Flex-Rigid) mahdollistavat sensorien liikkumisen (esim. kääntyvät kamerat) ilman rikkoutuvia johtoja.
3. Sotilasilmailu ja avaruusteknologia
Yhtiöllä on AS9100- ja NADCAP-sertifioinnit, jotka ovat välttämättömiä hävittäjien ja satelliittien osatoimittajille.
Hävittäjien avioniikka: Ohjaamojen näyttöjärjestelmät, tutkatekniikka ja elektronisen sodankäynnin (EW) laitteistot.
Satelliitit: Piirilevyt, jotka sietävät avaruuden tyhjiötä ja radikaaleja lämpötilavaihteluita.
4. Viestintä ja elektroninen sodankäynti
Salattu viestintä: Piirilevyt, jotka on suojattu sähkömagneettisilta häiriöiltä (EMI) ja kuuntelulta.
Tutkajärjestelmät: Korkeataajuuslevyt (RF/Microwave), joita käytetään vihollisen havaitsemiseen ja signaalien häirintään.
5. Kenttävarusteet ja sensorit
Yönäkölaitteet ja tähtäimet: Pienikokoiset, joustavat levyt, jotka on integroitu sotilaiden kypäriin tai aseiden optiikkaan.
Älykkäät ammukset: Pienikokoiset piirilevyt, jotka selviävät tykistön laukaisun aiheuttamasta iskusta.
Tuoreimmat tiedot (2025–2026)
Suuret tilaukset: Helmikuussa 2026 Eltek ilmoitti saaneensa 12,2 miljoonan dollarin tilauksen yhdysvaltalaiselta puolustusalan asiakkaalta. Tuotteet toimitetaan vuosina 2026–2027 ja ne integroidaan suuriin puolustusprojekteihin.
Kotimainen kysyntä: Lokakuun 2023 konfliktin alkamisen jälkeen Eltek on raportoinut merkittävästä kysynnän kasvusta Israelin omalta puolustusministeriöltä ja paikallisilta jättiläisiltä (kuten IAI, Rafael ja Elbit Systems). Toimitusjohtaja Eli Yaffe on korostanut, että valtion tilaukset menevät tuotannossa muiden edelle “kiireellisinä toimituksina”.
Yhteenveto teknisestä edusta: Eltekin vahvuus on kyky valmistaa levyjä, joissa on jopa yli 30 kerrosta ja joissa yhdistyvät kovat ja pehmeät materiaalit. Tämä tekee niistä käytännössä ainoan vaihtoehdon moderneihin “älykkäisiin” sotilasjärjestelmiin, joissa perinteinen johdotus ei ole mahdollista.
Kypsää pohdintaa ja linjassa oman kokemukseni kanssa. Minun mielestäni vain yli 100€/kk inferenssiä vuonna 2026 käyttävät johtajat oikeasti ymmärtävät mikä tuottavuusvaikutus moderneilla työkaluilla saadaan. 2025 olitiin todella primitiivisellä tasolla ja OpenAI:n surkea liitto Microsoftin kanssa toi erittäin raakilemaiset työkalut suurelle massalle, joka tuskin muutenkaan viitsii muuta kuin naputella sekavia ChatGPT-ikkunaan.
Johtoryhmä/omistajataso joka puskee luottokortti punaisena intentiota siitä miten yritys haluaa menestyä tulevaisuudessa eli älyohjaa strategiaa on se joka nappaa nyt markkinaosuutta tavalla joka pistää luddiittien housut nilkkoihin.
Minusta tätä ei yksinkertaisesti voi käsittää ellei kokeile itse. YLE:n ja HS:n kolumneilla koulutetut hallusinoivat ihmisaivot eivät ainakaaan jos sallitte huonon vitsin tähän
4 tykkäystä
Tässä vielä vähän lisää Kalevalaa tai no tarkemmin sanottuna Sammosta, ei siis @Mirko_Sampo_IR:n ja @Antti_Jarvenpaa:n Sammosta .
Elias Lönnrötin keräämässä suomalaisessa kansalliseepoksessa, Kalevalassa Sampo esiintyy seppä Ilmarisen takomana varautta tuottavana koneena. Sammosta on kuitenkin erilaisikin tulkintoja kun menemme syvemmälle kansanuskoon. Metäsuomalainen Kaisa Vilhunen kertoo Sammon olevan pilari joka kannattelee maailmankantta. Siis eräänlainen maailmanpuuhun vertautuva patsas. Vastaavia tunnetaan myös muinaisten saamelaisten uskomuksissa. Tässä They Talk Suomen jaksossa katsomme tarkemmin siihen mitä Sampo voi todellisuudessa olla.
5 tykkäystä
Vernerin Vartti jos venyy yli varttiin, menee piensijoittajan aikataulut uusiksi 
Tosin voi olla, että Vv:n keskimääräinen aika on sen vartin 
3 tykkäystä
Tässä on SalkunRakentajan juttu Ken Griffistä.
Citadelin perustanut Ken Griffin on 57-vuotias floridalainen, jonka henkilökohtainen varallisuus on noin 51 miljardia dollaria. Hänen tarinassaan on paljon elementtejä, jotka toistuvat hedgerahastoalan menestyskertomuksissa: varhainen matemaattinen lahjakkuus, Harvard, kvantitatiiviset menetelmät.
Griffin erottuu joukosta kuitenkin yhdellä ratkaisevalla tavalla. Hän rakensi Citadelin alusta asti monistrategia-alustaksi, joka ei ole riippuvainen yhdestäkään yksittäisestä markkinanäkemyksestä tai kaupankäyntistrategiasta.
Alaotsikot:
- Vaihtovelkakirjoja ja satelliittiantenni
- Neljä ja puoli miljoonaa ja heti liikkeelle
- Finanssikriisin tulikoe
- Kurinalaisuutta yhtenäisellä prosessilla
- Sääennustajia ja varastoitua maakaasua
- Tuoreimmat tuottoluvut
- Markkinatakaajan kiistanalainen rooli
- Monistrategiamallin tulevaisuus
6 tykkäystä