Kaitpa siihen vaikuttaa paljon mihin on tottunut. Itselläni on satunnaiseen Android-kehitykseen käytössä Pixel 10a (Googlen halpispuhelin), ja on kyllä monelta osin todella kankea verrattuna normaalisti käyttämääni iPhoneen — ihan siis käyttötuntuma. Toki näihin vaikuttaa myös ekosysteemit: jos on älykello, kuulokkeet, läppärit, puhelimet yms. samalta firmalta, käyttökokemuksesta tulee oletettavasti saumattomampaa, ja yksittäisten palikoiden vaihtaminen laitearsenaalistaan muille alustoille tuntuu entistä kankeammalta.
Mutta vastauksena kysymykseesi: ei, et jää mistään tärkeästä paitsi.
Datakeskukset ovat uusi ydinvoima. Se keskustelu oli täysin laadutonta ja kansalaismielipide esti kymmeniksi vuosiksi uuden lisävoiman rakentamisen järkevällä tavalla, kun jokaisesta reaktorista tuli valtava poliittinen taisto eduskunnasta, että saako yksityinen yritys investoida miljardeja Suomeen ja kuinka vaikeilla lupaehdoilla. Nyt samat vuosikymmeniä sähköntuotantoa jarruttaneet tahot itkevät toreilla ja turuilla, että sähköä ei tuoteta riittävästi ja että Euroopan halvin sähkö on liian kallista, kun ei viitsitä ottaa käyttöön pörssisähköä
Tuo kolmanneksi alhaisin sähkönhinta kotitalouksille ei todennäköisesti tule olemaan pysyvä ilmiö. Meillä on suhteellisen korkea prosentti joka sähköstä menee lämmittämiseen joka on joidenkin mielestä perustarve. Helppoa on yleensä huudella sähkönhinnasta kaukolämmöllä lämpiävästä kerrostaloasunnosta.
Pidän noita investointeja järkevinä ja hyvinä asioina verotulojen ja kansantalouden kannalta mutta kun asuu jo valmiiksi suomen kalleimman siirtoyhtiön alueella omakotitalossa haja-asutusalueella en ota riemusta kiljuen vastaa korotuksia sähkön+siirron hinnassa koska ne tuppaavat nousevat paljon nopeammin kuin palkkatulot. Vuonna -22 kalliin pörssisähkön talvena meni 40% nettotuloista lämmityssähköön ja siihen kun nakattiin vielä se että bensan hinta huiteli silloinkin reilusti yli kahdessa eurossa niin alkoi mietityttää että miksi käydä töissä.
Joten talvella kun on tyventä ja paneelit on lumen alla niin millä turvataan se sähkön saanti kaikille. Uudet ydinvoimalat ovat vuosien päässä ja akkuvarastot tyhjenevät muutamassa tunnissa. Nämä asiat pitäisi oikeasti miettiä etukäteen…
Anteeksi tilitykseni mutta olen hieman huolissani tästä ja haluaisin tietää miten tämä hintojen yletön nousu estetään koska kallistunut sähkönhinta nostaa sitten kaikkea muutakin. Tervetuloa inflaatio…
Tälläisissa tilanteissa sen sijaan että vaipuu epätoivoon kannattaa miettiä mitä voi tehdä itse asialle. Esimerkiksi maalämpöön ja omiin aurinkopaneeleihin investointi ei ole välttämättä mikään typerin ajatus, jos tuo on vain mahdollista toteuttaa.
Nimimerkillä haja-asutusalueelta omakotitaloa ostamassa Carunan sähköverkon alueelta.
Paneelit löytyy jo. Joulu- helmikuu välillä ne ei vaan paljoa lämmitä. Maalämpöön ei enää viitsi uhrata samaa rahaa kuin on koko torpan todennäköinen myyntiarvo on muuttotappioalueella…
Riippuu toki että mikä on ajateltu aikahorisontti asumiselle, mutta toinen näkökulma on jos meinaat pitkään torpassa asua että lasket paljonko sähköä on kulunut viime vuosina ja paljonko säästäisit sähkönkulutuksessa maalämpöön investoimalla vuodessa nykyisellä sähkönhinnalla, sekä sillä hinnalla mihin oletat sähkönhinnan nousevan tulevaisuudessa. Sitten hankit tarjouksen maalämpöön asentamista varten ja lasket sekä nykyhinnalla ja oletetulla tulevalla sähkön hinnalla takaisinmaksuajan investoinnille.
Jos talo lämpiää valmiiksi polttoöljyllä niin maalämpöön siirtyminen on käsittääkseni huokeampaa kun maalämmön voi kytkeä suoraan tuohon patteristoon. Toki jos talo lämpiää sähköllä ja mahdollisesti puulla niin sitten esimerkiksi ilmalämpöpumppu ja pieneen metsäpalstaan investointi lähialueelta voi olla ihan järkevä veto tulevaisuuden suojaksi jne.
Pointti oli nyt lähinnä siinä että ainakin omassa elämässäni olen huomannut että elämässä pärjää paljon paremmin kun sen sijaan että ikäviä asioita tapahtuessa vaipuisi epätoivoon, hyväksyy sen että asioita tapahtuu ja maailma muuttuu ja miettii mitä itse voi tehdä asialle tai miten siihen valmistautua.
Elämä on kuitenkin valintojen maailma. Haja-asutusalueelta muuttotappiopaikkakunnalta hankittu talo on (toivottavasti) ollut oma valinta ja sen valinnan seuraamukset pitää hyväksyä ja niihin tulee varautua niinkuin kaikkeen muuhunkin elämässä. Kaukolämmöllä lämpiävällä kerrostaloasunnossa asujalla on sitten eri murheet, kuten korkotaso, naapurit, miten taloyhtiötä hoidetaan, jne.
Tekniikkaniilot ovat aina rummuttamassa näitä lämpöpumppuja yms. härpäkkeitä ratkaisuksi milloin ilmaston lämpiämiseen, milloin energian hintaan, kontti- ja öljyliikenteen haasteisiin…
Totuus on että keskimääräinen suomalainen omakotitaloasuja asuu niin vanhassa ja harvassa mökissä ettei noilla pumpuilla tee yhtään mitään. Kiertävän veden täytyy olla riittävän kuumaa jotta nämä harakanpesät lämpiävät, ja sähkönkulutus on tästä syystä tähtitieteellistä pumpuista yms. huolimatta.
Oma torppani on lisäksi niin käyttöikänsä päässä ettei siihen enää kannata tehdä kymmenien tuhansien investointeja vaikka tontti ns. piikkipaikalla onkin. Siispä lämpö tehdään mahdollisimman helposti ja vähällä vaivalla olemassaolevilla systeemeillä. Eikä sähköä kulu lämmityksessä kuin kiertovesipumpun pyörittämiseen.
Mielenkiintoinen ilmiö, että kun puhutaan investoinneista Suomeen niin siihen pitää reagoida vain positiivisesti ja mieluiten jopa investoida itse 10 000 - 20 000 euroa, jotta mahdollinen sähkönhinnan korotus ei tuntuisi yhtä pahalta. Samaan aikaan verot kirotaan alimpaan helvettiin. Omassa päässä se, että sähkönhinta nousee on ihan sama asia kuin verot nousisivat. Ainut ero verotukseen on siinä, että poliitikot voivat sitten jossain vaiheessa sanoa, että ei me silloin tiedetty että sähkönhinta näin paljon nousee kun tätä päätöstä tehtiin.
Jos sähkönhinta nousee esimerkiksi 4,5 snt/kWh:lta niin se tarkoittaa, että suomalainen asukas maksaisi noin miljardin enemmän sähkölaskussa vuosittain. Siitä voi sitten jokainen laskea, että kuinka monessa vuodessa mikäkin investointi on syöty ja verrata sitä esimerkiksi siihen, että samaan aikaan Googlella 22 vuoden sopimus sähkönhinnasta.
Ja keksimällä hatusta näitä lukuja ja unohtamalla täysin sen, että sähkön hinnan nousu lisää kannustimen tuottaa sitä sähköä ja kannustmisen vähentää kulutusta, voi päästä tällaisiin lennokkaisiin päätelmiin jossa mitään ei kannata investoida koska “sähkön hinta nousee liikaa”. Luojan kiitos päättäjät eivät ajattele näin.
Kulutus ei lisäänny tyhjiössä, vaan jatkuvasti vaikuttaa sekä muihin kulutuksen ja investoinnin päätöksiin.
Tässä kuva Fortumin slidestä, jossa aika selkeästi kyllä ilmaistaan, että jos esimerkiksi lisää ydinvoimaa Suomeen rakennetaan niin sen tuotantokustannus liikkuisi 15-20 snt/kWh alueella. Eli iso harppaus ylöspäin nykyisestä.
Fortum teki hienon diilin itselleen, ja kykenee jatkossa samaan - inderesin arvioiden mukaan - Loviisan tuotannon puolikkaasta n 70% korkeampaa hintaa kuin ennen.
Varmasti sille toiselle vakaalle puolikkaalle on kysyntää paremmin kuin ennen, joten hintanäkymät sillekin lienevät paremmat kuin ennen.
No eihän se väärin ole, Fortumin, raksafirnojen ja vuokratyöfirmojen omistajien kannalta. Nm +7% / 2pv koko salkkuun, ja vuosikymmenen nousut kyllä kuitattu moneen kertaan.
Jollain toisella voi olla toinen näkemys kuin että torille…
ILP nyt joka torppaan olisi neutralisoiva, jos ei jo ole.
Alla Inden näkemys:
Koska sopimus kattaa vuodet 2030–2049, käsityksemme mukaan oikea indikaatio on Fortumin pitkän aikavälin hintaoletus: yhtiön nykyiset suojaukset ovat 40–41 EUR/MWh ja Suomen vuoden 2030 futuuri noin 50 EUR/MWh. Vertailuhinnalla 40–50 EUR/MWh sopimushinnaksi muodostuu noin 70–85 EUR/MWh. Arvioimme alustavasti sopimushinnan asettuvan noin 75–80 EUR/MWh:iin, mutta korostamme, että laskelma on suuntaa-antava.
Muistutuksena että Suomen sähkönkulutus ei ole kasvanut 20 vuoteen. Aiemmin oli normaali ja jatkuva tilanne että sähkönkulutus kasvoi koko ajan kun metsäteollisuus, metalliteollisuus ja kemianteollisuus ym. kasvoivat. Nyt ihmiset kauhistelevat sitä mahdollisuutta että tulee vaikka 10-15% luokkaa sähkön kysynnän kasvua muutamassa vuodessa. Kertoo jotain ajoista. Tämä ei ole puhtaasti Suomen erikoisuus vaan useimmissa muissakin länsimaissa sähkönkulutuksen kasvu on lakannut samoihin aikoihin.
Me voidaan Suomessa istua pimeässä kiroilemassa datakeskuksia ja korkeaa sähkön hintaa tai me voidaan tehdä niin kuin Kanada.
As part of this agreement, the federal government will provide$10 billion in federal financing to:
Upgrade and expand the Churchill Falls Generating Station.
Develop the massive Gull Island hydroelectricity project.
Unlock co-investment opportunities with the Innu of Labrador in a major new Labrador onshore wind project.
Build associated transmission lines.
Together, these projects represent the largest clean energy investment in North American history, at nearly $70 billion. They will generate 14,000 megawatts of clean, renewable power – nearly tripling the current generating capacity of Churchill Falls. That is enough power to light, heat, and cool all the homes in Toronto, Montréal, and Vancouver combined. These projects will support 23,000 jobs – from the skilled trades to engineering – and contribute $31 billion to Canada’s GDP through the early 2040s.
Laitan oma lisäni keskusteluun. Suomessa mainittu edellä olevan suuri tarve lämmittämiseen ja datakeskuksilla puolestaaan jäähdyttämiseen. Jo nykyisellään datakeskusten hukkalämpöä käytetään lämmittämiseen. Nyt ongelma on sähkönhinnan mahdollinen nousu ja harva huomioi, että lämmityskapasiteettia saadaan datakeskuksista ja uskon Fortumin olevan siitä kiinnostunut hyötymään. Edelleen en usko datakeskuksten jäättäävän mahdollisuutta tilanteelle sähkö niille loppuu. Tämä tarkoittaa, että verkko on kattavampi ja varavoimaa on rakennetaan tai on tarjolla. Yleensä se tarkoittaa smalalla sitä, että siirtoyhteydet paranevat ja siirto halvemmilta markkinoilta ei ole enää siirtokapasiteetti riippuvaista.
Kauppalehdessä oli hyvä juttu turvallisuudesta. Googlen megainvestointi lähelle itärajaa tarkoittaa, että se luottaa rajan takaa ei ole tulossa sen tärkeää infraa tuhoavaa väkeä. Meillä on ollut tapetilla erään puolueen puolesta puolustusvero. Minusta tämä on puolustus investointi. Mikäli Itänaapuri on uhkaavan oloinen niin oranssilla miehellä on omat intressinsä lähettää delgaationsa Moskovaan. Pidän datakeskusinvestointia suurena huoltovarmuusinvestointina. Ihan näppärää ettei sille tarvitse olla veronmaksajien pussilla kuten varmaan usea invesointia voimakkaasti vastustavan puolue olisi.
Datakeksuksen sähköntarve on tasaista ja sillä on intressi pitää hinta matalana. Tämä on sama intressi kuin mitä kulttaja haluaa. Suuret investoinnit tuovat varmasti työkaluja tasata hinnan vaihtelua ja datakeskusten osalta ne tarjoavat lämpöä suomelle tyypillisissä kylmien jakosjen hinta piikeissä, joissa tarvitaan sähköä. En ole asiantuntija, mutta voi olla mahdollista, että sähköntarve voi olla jopa vähäisempi kylmällä ilmalla, kun jäähdytysilma kylmempää ja lämpötilaerot suurempi, jonka seurauksena lämmönsiirto tehokkaampaa ja nopeampaa.
Kyllä mun mielestä tämäkin pitää kyetä käätämään negatiiviseksi. Eli nyt, kun meille tulee tällainen rajojemme sisäpuolelle, niin rakennusvaiheessa se houkuttelee paikalle venäläisiä ja kiinalaisia sabotöörejä, jotka paskovat samalla muutakin infraa. Ja jos laitos siitä huolimatta saadaan, vaikka viivästyneenä, käyntiin, niin tuo ja samalla koko Suomi on Venäläisten aloittaman kolmannen maailmansodan ensi-iskun potentiaalisia kohteita.
Tärkeisiin datakeskuksiin rakennetaan kyllä omat varavoimalat jotka toimivat tyypillisesti polttoöljyllä tai maakaasulla. Mikään luonnonvoimahan ei estä käyttämästä tällaisia hätätapauksien lisäksi myös vaikka niinä harvoina hintapiikkipakkaspäivänä vaikka eivät olekaan jatkuvaan käyttöön tarkoitettuja.
Kertoo jotain ajoista. Tämä ei ole puhtaasti Suomen erikoisuus vaan useimmissa muissakin länsimaissa sähkönkulutuksen kasvu on lakannut samoihin aikoihin.
