Tässä on hyvä kirjoitus Warranteista, joista olen tiennyt hyvin vähän. 
Warrantit ovat joustavia sijoitustuotteita, jotka tarjoavat mahdollisuuden hyödyntää vipuvaikutusta ja ottaa näkemystä markkinoiden kehityksestä ilman monimutkaisia johdannaissopimuksia. Ne ovat suosittuja yksityissijoittajien parissa, sillä niillä käydään kauppaa pörssissä kuten osakkeilla.
Pari huomiota
Yhtiön shorttaustason vilkaisui saattaa olla hyödyllistä, ainakin joskus. Toki yhtälössä on muitakin tekijöitä.
Johdannaiskauppa ml. warrantit on hauskaa touhua mutta sanoisinko monella tapaa haastavaa.. Kuitenkin 80-90% sijoittajista (väitetään jopa 90%) häviävät näillä rahaa pidemmällä ajalla.
Jep!
Tällaiset “tuotteet” eivät ole mua varten ollenkaan, ihan normisijoittajimenkin on tarpeeksi hankalaa. 
Piensijoittajien pitkän aikavälin tuotot ovat varsin maltilliset
Esim.
1996-2015 ja Average Investor 2.1 %
(ja monet tekevät alle tuon, jopa turskaa )
Ketjusta:
YTD:t
Norrhydro + 2,5 prosenttia
Lemonsoft - 18,30 prosenttia
Tamtron – 31,08 prosenttia
Huonomminkin olisi voinut mennä arvaukset, ja lisäks vielähän on vuotta jäljellä. 
No ehkä hyvä huomata virheensä jossain vaiheessa.
Viestini liputettu pois järjestään kun 2v ajan kun inderesin näkemystä Mandatiumissa kritisoin.
Enitän harmittaa ketkä jäi laiturille alussa kun oltiin alta 4€ menossa.Itsellä hyvin vakaa usko ollut firmaan. 60k sijoituslainaa kesällä joista Mantaan 55k päästiin 29400 lappuun.Ollaan pokertermein all in.
Ainakin myyntiä sait tällä postauksella edistettyä kun Prismassa osui silmiin, niin tuli lauantaiolueksi tämä valittua. Omaan makuun maistuva olut 
Muutenkin on Nokian Panimo alkanut kiinnostamaan, mutta vielä sivusta seurataan.
C’mon. Mistä Sami Pajari tuli? Aina kun on kypärä päässä, suomalaiset pärjäävät, mutta mitä ihmettä. Ajattelin, että Rovanperän lähtö olisi katastrofi rallille, mutta ei todellakaan.
No, tämäkin kisa voi vieläkin kääntyä miten tahansa, mutta Sami Pajari rulaa. On kyllä kova nuori mies. Nostan hattua.
Suomalainen ralli on erittäin hyvissä käsissä. Pajarin nousu isoon sarjaan on ollut suhteellisen nopea, voitti WRC2:n mestaruuden muutama vuosi sitten ja nyt aika nopeasti on alkanut tulemaan podiumeja tällä kaudella ja lopulta voittoja tänä kesänä.
Itse suomalaisena rallifanina olen kuitenkin eniten innoissani en vain Pajarista, mutta hänestä ja Oliver Solbergista yhdessä. Ajoivat toisiaan vastaan pienemmissä kategorioissa, ensin Pajari voitti WRC2-mestaruuden ja Solberg voitti saman pokaalin seuraavana vuonna. Nyt molemmat istuu hyvissä penkeissä Toyotalla, ajavat voitoista, ovat molemmat vain 24-vuotiaita ja ennenkaikkea toinen edustaa Suomea ja toinen Ruotsia. Tuossa on aivan loistava taistelupari seuraavaksi vuosikymmeneksi vähintään.
Pajari ei ole ihan niin ilmiö kuin Kalle Rovanperä, mutta ei tässä voi valittaakkaan. Itse veikkaan että Rovanperäkin tullaan vielä näkemään taas rallin huipulla. Ei oo meinaan Kallekaan kuin vuoden Pajaria ja Solbergia vanhempi. Vanhat mestarit kuten Grönholm, Mäkinen tai Loeb ei voittanut ensimmäisiä maailmanmestaruuksiaan kun vasta kolmekymppisinä, että hyvin on aikaa vielä.
Ajattelin, että Rovanperän lähtö olisi katastrofi rallille, mutta ei todellakaan.
Sen verta vankkaa on rallikansa Suomessa että aika paljon pitäisi tapahtua että innostus täällä loppuisi. Yksi lajin legendaarisimmista kisoista kuitenkin Keski-Suomessa, Toyotan WRC-tallin päämaja ja tehdas on Jyväskylässä, paljon alan osaajia täällä, pienempiä huipputalleja kuten Printsport, paljon laadukkaita kotimaisia kuskeja maailmanmestaruussarjoissa ja niiden ulkopuolella, jne. Rovanperä on nyt jo 25-vuotiaana legenda, mutta ei kaikki hänestä kiinni ollut.
Otin idean tähän konseptiin ja nimeenkin @_TeemuHinkula innoittamana. Laskin ekaan tekstiin paljonko maksaa olla pörssissä.
Suomen sääntötehtailu on saanut aikaan mielenkiintoisen tilanteen. Mikäli Suomen Lupa- ja valvontaviraston aikoma linjaus menee läpi nykyisessä muodossa, voi se tappaa sähköautot Suomesta, ainakin sellaisilta henkilöiltä, joilla ei ole varaa ostaa uutta akustoa ongelmatilanteen ilmetessä yhdessä akkumoduulissa. Ja pahimmillaan käytetyn sähköauton myynnistä voi tulla käytännössä mahdotonta.
Alla pari hyvää koostetta asiaa tuntevilta tahoilta. Jälkimmäinen video on autokorjaamosta, joka tekee akkujen korjauksia. Muttei välttämättä enää kauaa.
Jännä nähdä, miten käy. Veikkaan, ettei säädös mene nykymuodossa läpi.
Suomessa oli 128 edistettävää datakeskushanketta kesäkuun lopulla, selviää Elinkeinoelämän keskusliiton ylläpitämistä tiedoista.
Investointipäätös on tehty 28 hankkeelle, ja käynnissä olevia hankkeita on 14 kappaletta 11 eri paikkakunnalla.
Mitä nämä siis aiheuttavat sähkönkulutukselle valtakunnassa?
Millaisiin pommeihin saamme sähkönkulutuksen nousun myötä varautua? Tietääkö joku? Vai muuttuuko mikään?
Näin tavan tallaajana..minusta 128 on aika paljon. Se että toteutuuko ne on toki eri asia, mutta…
Tulee vaikuttamaan sähkön hintaan nostavasti ja todennäköisesti varsin paljon.
Yksityiset kuluttajat maksavat nämä lopulta omissa sähkölaskuissaan.
Sähkön tuotantoa meillä ei ole tarpeeksi, jos nämä hankkeet suurimmalta osin
toteutuvat.
Otan esimerkin:
Yksi "puisto"muuntaja palvelee yleensä kokonaista pientaloaluetta.
Muuntajia on tietysti eri kokoisia, mutta jos otetaan vaikka 200kVA muuntaja,
Se palvelee noin 40 pientaloa.
Yhdessä rakenteilla olevassa datakeskuksessa, (joka ei välttämättä ole edes sieltä isoimmasta päästä) muuntajat ovat 20 kertaa isompia, eli 4000kVA.
Tästä laskemalla tuo yksi 4000kVA muuntaja voisi siis teoriassa palvella 800 taloa.
Noita muuntamoita ko. datakeskukseen menee yli 30kpl.
Tästä ehken saa käsityksen siitä millaisia sähkösyöppöjä nuo keskukset ovat.
Toki tässä puhutaan huipputehoista jne, mutta nämä eivät voi olla vaikuttamatta
tavallisen kuluttajan sähkönhintoihin tulevaisuudessa, ja se on fakta!
Tuotantoa pitäisi saada pikaisesti lisää, ei nämä suunnitteilla olevat voi muuten edes toteutua.
Sijoittaja-Alokas nosti hyvän pointin Berkshire-ketjussa:
Itsellänikään ei leikkaa pää likimainkaan Buffetin tasoisesti. Pidemmälle ajateltuna, itse tyytyisin hyvin pieneen murto-osan murto-osaan Buffetin varallisuudesta, jos pääsisin tilanteeseen, että a) eläisin ylipäänsä 96-vuotiaaksi ja b) olisin silloin vielä hyvin skarppina.
(No, joka tapauksessa joudun tyytymään aika pieneen varallisuuteen Buffettiin verrattuna.)
Jep, jotkut tuudittautuvat lisääntyvän sähköntarpeen osalta tuulisähkön rakentamiseen.
Ongelma vaan on siinä, että datakeskukset tarvitsevat sähköä isosti ja tasaisesti, mihin ei “silloin tällöin” tuottava tuulisähkö ole millään muotoa ratkaisu.
Toivottavasti innovoivat riittävän isot sähkövarastot tuulettomiin hetkiin, niin ei tarvitse hinnoittelulla ohjata kotimaisia kuluttajia minimoimaan sähkönkäyttöään…
Ehkäpä tämäkin postaus kuuluisi johonkin kirjaketjuun, mutta en tosiaan osannut määritellä kumpaan, joten laitoin tänne.
Lueskelin kesän aikana erittäin mielenkiintoisen kirjan. Kirjaketjuissa Marko Junkkarin Vallan linnakkeen viimeinen taisto on nostettu sekä sijoituskirjallisuuden joukkoon että muun kuin sijoituskirjallisuuden joukkoon. Jossain risteyskohdassa tämä kirja liikkuikin kertoessaan paitsi Pohjolan tarinaa, myös ajankuvaa 90-&2000-luvun alusta. Vietävän mielenkiintoista tarinaa suomalaisesta vuorineuvos- ja kaverikapitalismista sekä kivuliaahkosta siirtymästästä omistaja-arvoa arvostavampaan suuntaan 90-luvun vaihtuessa 2000-lukuun.
Mielenkiintoista lukea myös sivujuonteina suomalaisen vakuutusaatteen synnystä ja kehityksestä sekä mm. työeläkevakuuttajien kietoutumisesta omistajarakenteisiin. Ja toki taustoitusta tiettyjen yritysvaikuttajien ajatusmaailmoihin. Itselleni hieman vieras ajatus, mutta niin vaan kaikki tuolla huipulla kietoutuu politiikkaan tavalla tai toisella. Oli kyse sitten puoluekytköksistä, valtio-omistuksista, lainsäädännöstä tai mistä ikinä. Vaikka taustalla paljon omaan pussiin pelaamista, ilahduin myös kuinka moni talousvallankin huipulla on halunnut ajatella yhteistä hyvää. Toki riippuu aina ihmisestä, että mitä tämä yhteinen hyvä on, mutta pidän ajatusta silti lohdullisena. Silti, onhan tuo yritysjohdon omaan pussiin pelaaminen ollut aikojen saatossa aikamoista. Olisinko täysin neutraali sille itsekään, jos olisin sattunut vallan huipulle tieni raivaamaan? Tuskin.
Tälle kirjalle vastaparina pitää varmaan lukea Nallen tarinoita. Niitäkin kun sivutaan tässä. Antaisi myös laajempaa perspektiiviä tiettyihin kirjassa sivuttuihin taapahtumakulkuihin.
Mutta taas tuli huomattua, että lukeminen kannattaa. Tämä vuosittainen noin 3-5 kirjan vauhti on aika verkkainen, mutta selkeästi parempi kuin ei mitään. Elämänkertoja, dystopioita, perinteisiä 84.2 osaston tuotoksia, mikä milloinkin sattuu kiinnostamaan.
Kiitos @Raksii aivan erinomaisesta kirjoituksestasi Pörssien suunta -ketjussa! Eroottista hipovan hurmion vallassa luin tämän pohdinnan ja huhhuh mikä katsaus, absolute cinema. En voisi uskaliaimmissa fantasioissaniikaan kuvitella että esim. Kauppalehdessä voisi olla artikkeli, joka saavuttaisi pohdinnan syvyydessään ja taustoituksissaan edes mitättömimmän murto-osan siitä mitä tämä yksi foorumiviesti täällä. Upea päivä olla lukutaitoinen.
Suomessa on eri suunnitteluvaiheissa käynnissä yli 700 teollisen kokoluokan sähköntuotantohanketta.
Jos me puhutaan vain hankkeista ilman watteja, niin 128 on paljon vähemmän kuin 700. Joten sähkön hinta tulee selvästi laskemaan.
Tenniksen US Open alkanut pilvisissä olosuhteissa ja jotkut puhuvatkin, että ruohokausi ei vastoin yleistä käsitystä loppunutkaan Wimbledonin finaaleihin. Miesten kaksinpelissä mukana yksi suomalainen eli Otto Virtanen, joka 3. karsintakierroksella joutui luovuttamaan mutta tästä huolimatta pääsi mukaan varsinaiseen turnaukseen ns. “Lucky Loserina” (kaaviopelaaja jäi pois).
Pilven poltto US Openissa (The Guardian)
US Open kaavio (ATP)
US Open Winner (Kalshi)
Kainuun Sanomat 30.5. - “Ei muuta kuin Superiin”, sanoo Juha Kinnunen kajaanilaisesta naispesäpallosta.
KS 30.8. - Kajaanin Pallokerho yllätti kaikki ja nousi Superpesikseen
Onnea KPK ja @Juha_Kinnunen
Asiaa on tutkittu maailmalla, ja lyhyt yhteenveto on: lyhyellä aikavälillä sähkön hinta yleensä nousee hankkeiden takia, mutta pitkällä aikavälillä sähkön hinta laskee näiden myötä. Samoin käy siirron hinnalle.
Syy on varsin looginen: kysyntä ja tarjonta ja vapaa markkinatalous. Mitä enemmän datakeskuksia, sitä enemmän tasaista sähkönkulutusta. Mitä enemmän tasaista sähkönkulutusta, sitä enemmän sähköntuotantohankkeita.
Tuuli- ja aurinkovoiman osuus aiheuttaa voimakasta heiluntaa hinnalle nyt ja jatkossa. Mutta mitä voimakkaampaa heilunta on, sitä kannattavammaksi muodostuvat erilaiset varastointiratkaisut - bisnes, jossa sähköä ostetaan halpaan aikaan ja myydään kalliiseen aikaan. Todennäköisesti voimakas heilunta on kuitenkin tullut jäädäkseen, ja keskimääräiselle kuluttajalle kiinteä soppari on hyvä valinta.
