Olen tietyllä tavalla samaa mieltä. Keskustelu OST vai AOT osoitti jo, että liian monimutkaista.
Pienestä sitä tulee hyvälle tuulelle: Keskustelin Geminin kanssa lempiaiheestani eli ravintolaruoan katteesta ja se käytti lähteenä minun firman kotisivuja. Ihmekkös, että oli tavallista enemmän samaa mieltä kanssani.
Hmm… peräänkuulutin poliisin ryhtiliikettä ja sitten tämä… Mitä hittoa jeparit duunaa?
“Painu vittuun siitä” ja virka-ase kohti vaaratonta jamppaa. Suomen poliisissa on jotain pahasti pielessä. Ammentavatko nämä oppinsa jostain amerikkalaisista TV-sarjoista?
Nyt pitäisi poliisin johto laittaa vastuuseen näistä toistuvista ylilyönneistä. “Poliisi on ystävä”, eiks vaan?
Kuinkahan paljon tämä nousee huomenna
: Alisa Pankki Oyj 0,1440
Aina noita sankareita on joukkoon mahtunu. Nytkin on jo ennen rikosilmoituksen tekoa (tärkeämpi oli saada kontentti ensin someen) kommentoitu että tämäkin keissi tutkitaan.
Tämä aikakausi on kyllä yhtä isoa pöyristymisen aikakautta. ![]()
Minun mielestä poliisiautoon tunkeutujaan on syytä aina reagoida mahdollisena uhkana. Jos poliisi oli tutkaamassa taaksepäin, “vaaraton jamppa” oli poliisin takapuolella.
Väitän vaarattoman hepun myös varmasti tienneen mitä on tekemässä. Aidosti huolestuneet kansalaiset eivät ota kameraa esiin pitääkseen siihen hassunhauskan ja ihmettelevän esipuheen ennen vieraiden autojen ovien aukomista.
On käynyt muutaman kerran mielessä, miksi tehdään ja levitetään juttuja, jotka ovat omiaan murentamaan kansalaisten luottamusta poliisiin. Sopii ainakin hyvin itänaapurimme pelikirjaan. Kansalaiskeskustelun suojissa voi puuhailla aika paljon yleistä yhteiskuntajärjestystä vastaan.
Tuotaki se on joo, facen kommenttiketjut on selvää hybridivaikuttamista täynnä jokaisessa Ukraina-uutisessa.
Moni haluaa muutoin yksinkertaisesti ihan vain huomiota kokien olevansa joukossa mukana. Ja vakkariaiheilla “fuck the police” “fuck the society” ja “ahneet firmat” sitä huomiota saa vaikka valehdellenkin.
Ei sillä, hyvä että epäkohtia tuodaan esille. Vähän vähemmälle kun vain jättäisivät sen tarkoituksellisen huomiolietsomisen.
Muistuu mieleen tämä Fingerporin klassikko ![]()
Teet tälläisiä yhteenvetoja kahden täysin erillisen yksittäistapauksen perusteella? Mitä ihmettä?
Kannattaisiko hiukan miettiä. Ajatteletko että sinun peräänkuuluttelusi nyt vaikuttaa mihinkään? Tai miten ajattelit voivasi vaikuttaa tälläisiin typeriin/valitettaviin/ikäviin tapauksiin?
Shit happens…
Pitääkin pahuuttaan seurata huomenna ![]()
Ja vielä Alisasta! ![]()
Kilpailun, sen jälkeisten mediavelvollisuuksien ja dopingtestin jälkeen Euroopan mestaria odotti hotellilla perinteinen mitalikahvitus ennen alkuillan palkintojenjakoa.
Paikalle tulivat Vainion läheiset ja lähes kaikki vielä Birminghamissa olevat joukkueen jäsenet. Kunniavieraaksi ilmestyi itse nelinkertainen olympiavoittaja Lasse Virén.
Isoveli Anssi Vainio muisteli, miten 17-vuotias pikkusisko Porin Kalevan kisoissa 2015 murtautui sensaatiomaisilla juoksuillaan kansakunnan tietoisuuteen. Isoin palkinto tuli vasta 11 vuotta myöhemmin, eikä jokainen vuosi ollut helppo.
– Siitä tuli Alisalle tavallaan myös taakka, koska odotukset nousivat saman tien niin tappiin. Kun huippu-urheilijan elämää läheltä näkee, niin ei siinä arjessa ole kadehtimista.
Ei taida Danskella mennä enää vakuutuskuoret kaupaksi (kiitos osakesäästötilin), joten haluavat tuhota osakesäästötilin verotuksella. Mitään muuta syytä tuohon lausuntoon en keksi kuin, että se häiritsee heidän omaa ansaintaansa. ![]()
Ei tainnut olla tunnuksia poliisiautossa. Erässä itsemurhatapauksen yhteydessä, jossa mies veti pakoputkesta kaasut sisälle autoon ja kuoli, Poliisi kehotti ihmisiä käymään tarkistamassa jos näkevät auton yksinään käynnissä ilman näkyvää syytä. Voi olla myös sairaskohtaus jolloin myös on sivullisen velvollisuus tarkistaa asia. Tarpeeton auton tyhjäkäynnillä pitäminen on muuten laissa kielletty, poliisit on siitä sakottaneetkin.
Toki siihen auton ikkunaan voisi vaikka koputtaa eikä vaan suoraan avata ovea.
Poliisit tulee olemaan yhä enemmän tällaisissa uutisissa. Heilläkin työ muuttuu kiireisemmäksi ja vaarallisemmaksi kokoajan, kun kansa köyhtyy ja peukku maistuu alamailmassa eikä poliisien määrä ole varaa lisätä. Tällaisessa tilanteessa on ihmisellä äkkiä lyhyet piuhat, sitä ei jaksa mitään ylimääräistä, haluaa vaan tehdä työnsä. Sitten joku pöhlö tulee kuikkimaan ovelle kamera ojossa. Poliisi siinä tilanteessa puki sanoiksi monien ajatukset.
Nykyään kaikki kuvataan videolle. Yhtään virhettä ei saisi koskaan tulla. Ihmiset kuitenkin tekee työelämässä virheitä. Silloin kun oli se kiilauskeissi, niin mietin kaikkia mokia, mitä olen työelämässä nähnyt. Jos ala olisi poliisi, joku niistä mokista olisi hyvin voinut olla tuo kiilaus. Ei ole, joten mokat ovat jääneet ainoastaan työmaiden tietoon. Ei koskaan lehteen, ei sosiaaliseen mediaan. Sittemmin työntekijät ovat vaihtuneet, pomot ovat vaihtuneet, uusia mokia on tullut, kokemuksia, muistoja. Se 5 vuotta sitten tapahtunut emämoka on haihtunut pois. Ei ole enää ketään, joka sitä muistelisi. Siitä ei ole jälkiä internetin muistissa. Poliisin työ on aika raadollista nykyään julkisuuden vuoksi ja koska julkisuus tungettelee milloin minkäkin pölhökustaan asussa ovesta sisälle. Eikä internet unohda koskaan.
Henri Huovinen on kirjoitellut teknojättien investointiaallosta ja siihen liittyvistä asioista. ![]()
Yhdysvaltain 30-vuotisen inflaatiosuojatun valtionlainan reaalituotto liikkuu noin kolmessa prosentissa, lähellä korkeinta tasoa 18 vuoteen. Myös Britannian ja Saksan pitkät reaalikorot ovat kohonneet tasoille, joita ei ole nähty yli kymmeneen vuoteen.
Nousun taustalla ei ole inflaatio. Markkinoiden pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat pysyneet verrattain vakaina. Nimelliskorkojen viimeaikainen nousu selittyy enemmän sillä, että sijoittajat vaativat korkeampaa reaalista korvausta pääomansa sitomisesta pitkäksi aikaa.
Yksi keskeinen ajuri on tekoälybuumi. Suuret teknologiayhtiöt rakentavat datakeskuksia, hankkivat laskentakapasiteettia ja investoivat sähkö- ja verkkoinfrastruktuuriin ennennäkemättömässä mittakaavassa. Kun oma kassavirta ei enää riitä rahoittamaan investointivauhtia, yhtiöt ovat tulleet voimalla joukkolainamarkkinoille.
Alaotsikot:
- Tekoälyinvestoinnit muuttavat teknologiajättien rahoitusta
- Valtiot lisäävät kilpailua samasta rahasta
- Reaalikorko on osakkeille tärkeämpi kuin pelkkä nimelliskorko
- Kuinka korkealle reaalikorot voivat nousta?
Suunnitelmatalouden suuri heikkous kilpailussa kapitalistista markkinatalousjärjestelmää (vahvalla julkisella sektorilla höystettynä) 1900-luvulla oli ironisesti se, että suunnitelmataloudessa on vähemmän suunnittelua kuin markkinataloudessa. Suunnitelmataloudessa talouden resurssit kohdennetaan ylhäältä alaspäin keskitetysti, kun taas markkinataloudessa jokainen kotitalous, yritys ja organisaatio tekee omia suunnitelmia ja näiden suunnitelmien yhteissumma toimii lopulta suhteellisen tehokkaasti.
Suunnitelmatalouden tehokkuus kärsii suunnattomasti informaation puutteesta, mitä markkinat tuottavat joka päivä.
Mutta jos tekoäly tekee kohta kaiken paremmin ja ennakoi tarpeemme loistavasti, kenties Anthropic näkee uuden tilaisuuden suunnitelmataloudelle missä on vain tosiaan Anthropic uutena “gosplanina” ja valtiot. ![]()
Lisäys. On muuten viestinnällisesti hyvää fomon rakentamista IPOn alla. Ei mitään lässähtäneitä “tähtäämme markkinajohtajaksi”, “X miljardin liikevaihtoon” ja muuta hömppää vaan suoraan “Aiomme olla ainoa yritys jäljellä, ja menetätte rahanne kaikissa muissa sijoituksissa futaalissa kilpailussa meitä vastaan”.
Nämä uuden jumalteknologian johtajien kannanotot on kyllä silkkaa priimaa.
Takaavat että meemivirta proteiinipiikki/pizzagate/Killary hengessä jatkuu vahvana ![]()
What’s not to love
Opponoisin hieman, että suunnitelmatalouden ongelma ei ole niinkään suunnittelun vähäisempi määrä, vaan kannustinrakenteet, mikä on toistaiseksi ratkaisematon ongelma, vaikka tekoäly auttaisikin suunnittelupuolessa ja informaationkeruussa. Ohessa usein käyttämäni nelikenttä:
Julkisella työskennellessä harvoin on mitään bonarirakenteita ja pelataan vahvasti tuolla “Muiden rahat” -sarakkeessa, joten päädytään yleensä maksamaan joko ylihintaa tai sitten hankitaan jotain mikä ei aidosti palvele käyttäjiä.
Tuli juuri lueskeltua Neuvostoliiton päätöksistä liittyen yksityislentokoneisiin maan johdon tarpeisiin. Siinä missä Länkkärit tekivät markkinaehtoisesti edullisen ja silti toimivan ratkaisun, päättivät itänaapurin herrat aluksi, että paras ratkaisu olisi yrittää rakentaa omat bisneskoneensa MiG-25-alustalle ![]()


