Kiitos. Taitaa sopivasti laitettu aloitusvuosi selittää kullan menestyksen. 2000 aloitus on kohdassa jolloin osakkeet olivat teknokuplassa josta toipumiseen tuohon 100 viivaan meni reaalisesti reilusti yli 10 vuotta.
Uuh. Mielestäni turhan ilkeämielinen heitto. No jatketaan samalla linjalla. Pitääkö sijoituspalstalla aina laittaa maininta “historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta”? Tänne pitäisi tehdä “SijoitusAlokkaan FAQ” missä nämä asiat selitetään
Tässä ei ole mitään ristiriitaa. Lopputulemasta ei voi päätellä, oliko lähtöoletus hyvä vai huono. Kullalla ei ole mitään sellaista ominaisuutta, jonka mukaan sen tulisi tuottaa osakkeita paremmin. Pelkkää spekulaatiota.
Vetoomus nuorten kanssa työskenteleville aikuisille:
Maailma on mennyt sellaiseksi, että hyvääkin tarkoittavat ja vilpittömän avun tarjoaminen voidaan tulkita väärin, joten:
Nuoren päästessä 2. asteen jatko-opiskeluihin eri paikkakunnalle, onnittelusähköposti tästä huoltajalle on tietysti hyväksyttävää, mutta:
Älä opettajana jaa henkilökohtaisia yhteystietojasi nuoren yksinhuoltajalle ja tarjoudu yleisesti auttamaan nuorta ja huoltajaansa uudella paikkakunnalla. Nuori kyllä saa apua uudelta koulultaan ja tukea sieltä. Sinun matkasi opettajan roolissa oppilaan tukemisessa loppuu siihen päivään, kun nuori valmistuu. Noudatathan opettajan eettisiä ohjeita.
(Tämä ohjeena yleisimmässä tilanteessa, jossa opettaja ja oppilas eivät tunne toisiaan entuudestaan), enkä kaipaa keskustelua poikkeustilanteisiin, kuten perhetuttuuteen.
Lukijalle huomio, että kirjoittaja tietää tarkemminkin asiasta, ja tietää miten toimia jatkossa.
Helsingin pörssin toimitusjohtajina ja hallituslaisina työskentelee valitettavan usein ihmisiä, joiden rahat menevät kaikkeen muuhun paitsi oman yhtiön osakkeisiin, ellei niitä nyt satu ilmaiseksi palkkioina saamaan.
Tässä taitaa olla kyse vapaaehtoisesta kasko- tms. vakuutuksesta, ei liikennevakuutuksesta. Liikennevakuutuksen maksu hyvitetään ajasta riippumatta, vapaaehtoisen autovakuutuksen osalta käytäntö vaihtelee yhtiöiden välillä.
Mietin yhtä juttua tässä, rahoitusalan ammattilaiset ovat jo pidemmän aikaa ennustaneet asuntojen hintakehityksen taittumista, tänään viimeksi Kauppalehdessä OP Pohjolan pääjohtaja Timo Ritakallio:
”Pohjat alkavat olla hinnoissa nähty”, Ritakallio sanoo.
”On hyvin suuri todennäköisyys, että viiden vuoden päästä näyttää, että olivatpa asunnot halpoja silloin.”
En nyt lähde sen enempää ennustelemaan tulevaa asuntomarkkinakehitystä (ei ole tämän ketjun aihe) mutta heitän ilmoille kysymyksen:
Jos henkilöllä on vahva näkemys asiasta niin miksei hän ota omalla rahalla kantaa asiaan?
Samasta pankista löytyy käsittääkseni asuntorahastokin, jolla voisi ottaa vaivattomasti kantaa asiaan, ei tarvitse ostaa fyysisesti asuntoja. Pääjohtajan tuloilla sijoittaminen olisi varmasti mahdollista. Jos hän sijoittaisi se aika varmasti mainittaisiin jutussa.
Ennustajia maailmassa riittää ja tarpeeksi kauan kun ennustaa niin joskus vääjäämättä osuu oikeaan. Mutta arvostaisin tämmöisissä “hehkutuksissa” että kantaa otettaisiin paitsi suullisesti niin myös oikealla rahalla.
Tähänkin sopii vanha totuus: “Kenen leipää syöt sen lauluja laulat”.
Pankkikonserni johon kuuluu oma LKV-toimisto ei liene se kaikkein neutraalein markkinakommentaattori.
Samaa ovat “asiantuntijat” hokeneet jo muutaman vuoden ajan mutta käänne antaa edelleen odottaa itseään. En pidä noita “ennustuksia” kuin yrityksenä rohkaista kuluttajia ratkaisuihin. Eli toisin sanoen markkinointia, ei mitään muuta.
Oletan Ritakallion käyttämän datan olevan myös rakennusyhtiöiden käytössä joten asuntorakentamisen pitäisi olla käynnissä täyttä häkää, jotta tähän lähes varmaan nousumarkkinaan on rutkasti myytävää?
Ei siltä näytä. Tämän päivän Kauppalehdessä todetaan, että rakennusyhtiö “YIT ei aloittanut yhdenkään uuden asunnon rakentamista Suomeen huhti–kesäkuun aikana”. Tuntuu siltä että OP ja YIT pelaisivat aivan eri pallokentillä.
En epäile, etteikö se jonnekin tulvavallin taakse patoutunut kysyntä voisi purskahtaa liikkeelle, mutta siihen tarvitaan työmarkkinoiden vetoapua. Yleensä perheissä enemmän tienaavien miesten työttömyysprosentti huitelee 13% nurkilla ja isoissa kaupungeissa pitäisi olla kaksi työllistä laina- ja elinkulujen makseluun.
Tuskin OP:kaan löysää asuntoluottopuolella lainahanojaan, vaikka johtajan suulla käänne olisi kuinka varma tahansa ja lainan vakuutena olevan asunnon arvo siten kohoamassa kymmeniä prosentteja.
Rehellisyyden nimissä, jos First Northiin listattuna olevan yrityksen hallituksen jäsen ostaa firman osakkeita, niin totean, että kaveri ei selkeästi ole täyspäinen, eikä tajua talousasioiden perään mitään. Eli mitä se kertoo firmasta, jos sellaisia otetaan hallitukseen?
Juuri tämä. Vähän väliä mediassa näkee muitakin esimerkkejä tästä ilmiöistä, joissa juttuun on haastateltu jotain edunvaltontajärjestöä ja lukijalle jää hämäräksi, mikä hattu sillä asiantuntijana esiintyvällä henkilöllä onkaan todellisuudessa päässään. Tämä jää hämäräksi monesti myös katsojalle/lukijalle, jos ei satu tietämään, kenen etua se haastateltava ajaa ja mistä tämä jokapäiväisen leipänsä saa. Hyvä esimerkki tästä oli nyt ainakin tällä viikolla ollut juttu MaRa ry:ltä tilatusta laskelmasta siitä, kuinka paljon ravintolayrittäjälle jää tuopillisesta keskaria viivan alle. Sitä ihan hyvin täälläkin kritisoitiin.
Toinen esimerkki oli tässä alkukesästä tai loppukeväästä se, kun Uudellemaalle tuli uhka droneista ja käytiin debattia siitä, kuuluuko työntekijän lain mukaan saada palkka tilanteissa, joissa viranomainen kehottaa (tai kieltää, kummin se nyt oli) jäämään kotiin eikä saisi liikkua ulkona. Ja sitten A-studiossa asiasta olivat keskustelemassa Akavan Maria Löfgren ja EK:n Mikael Pentikäinen, jotka yllätys yllätys, molemmat sanoivat lain olevan asian suhteen päivänselvä juuri omien edunvalvottaviensa etujen näkökulmasta!
Juuri näin. Tässä kohtaa toivoisi toimittajilta kriittisyyttä ja kykyä kysyä myös epämukavampia kysymyksiä. Nykyään tuntuu, että toimittajat menevät siitä missä aita on matalin, kirjoittavat ilman kritiikkiä haastateltavien kommentit ja lukijalle jää sitten vastuu lähdekritiikistä.
