Jos nämä asiat ovat ihmisille aidosti tärkeitä, niin sehän on argumentti sen puolesta että tukia niihin ei tarvita. Tärkeisiin asioihin ollaan aina valmiita laittamaan rahaa - sen vaan pitäisi olla omaa rahaa, eikä valtion. Silloin jokainen saa päättää, mikä on itselle tärkeää ja mikä ei.
Kompromissina voidaan vaikka sopia, että äidinmaidonkorvikkeeseen voidaan antaa tukia jatkossakin, siihen tuskin kovin montaa sataa miljoonaa vuodessa menee. Aikuisten maidonlitkimiseen sen sijaan ei tarvitsisi ohjata senttiäkään.
Ei yllätä että tälläistä löytyisi (tutkimukset toki vasta alkaa), toivottavasti esimerkiksi Nordea pysyisi tälläisen farssin ulkopuolella tällä kertaa.
Kyllähän se on ehdottomasti Röko, jolla on edellytykset jauhaa korkoa korolle seuraavat vuosikymmenet ja samalla moninkertaistaa arvonsa. Ainiin se ei saanut olla tylsä osake😄
Saattaa olla, että kuulijat katoaa linjoilta, kun pitkäjänteisen sarjayhdistelijän arvonluonnin logiikkaa alkaa kertailemaan. Ehkä se pitää olla joku ryysyistä rikkauksiin lottolappu lottokansalle, jotta live kiinnostaa? Vielä kerkeää kuumimman foorumiketjun perusteella sellaisen hankkimaan, jos ei löydy salkusta:grinning_face_with_smiling_eyes:
Liittoumat, kahdenvälinen apu jne. ovat poliittisia päätöksiä ja elävät ajassa. Kyllä minä voin kuvitella maailman, jossa NATO on hajonnut ja Euroopan maat epäyhtenäisiä, jotkut jopa Venäjän puolella. Ukrainan sodan jälkeen haavansa nuolleen Venäjän painostamassa Suomea. Lähinnä Ruotsi tukena. Uhkaamassa meriliikennettä Itämeren pohjois-osissa juuri sen verran, etteivät siellä suostu kauppa-alukset kulkemaan.
Vähintään jos ajetaankin omavaraisuutta alas, tulisi varautua oman tuotannon nostamiseen uudelleen pystyyn. Kuten varaudutaankin jo eri teollisuudenaloilla tuottamaan sotavarusteita ja muita palveluja Puolustusvoimille. Miten nopeasti tai helposti tämä ruoantuotannon osalta onnistuu?
Puhuin Omahassa Berkshiren yhtiökokouksessa keväällä 2023 kaikille Berner Industrierista (silloin vielä nimeltään Christian Berner Tech Trade Ab). Jostain syystä ympärilläni oli sellainen 2-5 metrin tyhjä tila huolimatta ihmispaljoudesta. Yritin kyllä kertoa mm. raitiovaunujen kiskojen tärinänvaimentemista mahdollisimman mielenkiintoisesti.
Vaikeaahan se on joillekin ymmärtää mistä juusto tehdään,samoin hapantuotteet,viili,jogurtt.Luulempa että kun vertaillaan alkutuotteen puhtautta ja tuotantotapaa niin moni jättäisi syömättä jos vertailun vuoksi pääsisi tutkimaan Suomen ja ulkomaiden alkutuotantoa,toki kaikki menee alas kun laittaa tarpeeksi mausteita.Oikein ei näytä ymmärrettävän moniko saa elantonsa maatalouden johdannaisena.Hetken voisi niitä aivonystyröitä jumpata ja miettiä moneenko työpaikkaan mahtaa vaikuttaa jos maatalous ajetaan alas,miettimisen jätän jokaisen omille harteille kun ei jaksa rautalangasta vääntää.
Jos yhtiö ei kiinnosta ketään edes Berkshiren yhtiökokouksessa sijoitusnörttien ympäroimänä, voi olettaa sen olevan sijoituskohteena tylsyyden ääripäässä
Mielenkiintoista kylläkin, että Buffet toimi tismalleen samalla pelikirjalla listaamattomien sijoitustensa kanssa kuin vaikkapa “puhdasveriset” Ruotsalaiset sarjayhdistelijät hajautetuilla toimintamalleillaan. Tosin Buffetin korkoa korolle -kone oli turboahdettu vakuutusbisnesten floatin ansiosta, jonka takia tuototkin olivat lopulta eri sfääreissä
Liekö olisi moni kirja jäänyt kirjoittamatta, jos myös Buffet olisinkin tylsästi vain sijoitellut kassavirrat ilman floattia takaisin listaamattomiin yhtiöihin ja pääoma olisi tuplaantunut “vain” viiden vuoden välein (15% CAGR)
Huoltovarmuus on ehdottomasti säilyttämisen arvoinen asia, mutta kyllä tässä Suomen maataloustukipolitiikassa on jo pitkään ollut paljon mätää. Sanon tämän maatalon poikana, kepun sydänmaiden kasvattina ja 11-vuotiaana maitotilalla työuransa aloittaneena.
Ei ihme että kannattavuus laahaa kun meillä edelleen pyöritellään tukieuroilla jotain 40 lehmän maitotiloja, Australiassa puhutaan 40 000 naudan tiloista tänä päivänä. Ongelma on se että tukiaisilla on jarrutettu teknologian kehityksen mahdollistamaa normaaliin markkinatalouteen kuuluvaa luovan tuhon syntyä. Tukipolitiikalla on haluttu varmistaa että joka isäntä voi jatkaa harrastustaan ja jokaisella kylällä pysyy maitotila. Vääjäämätön fakta on vaan se että nykymaailmassa tehotuotanto ja suuret skaalaedut ovat välttämättömyys, tätä on vain haluttu jarruttaa sen sijaan että sitä olisi kiihdytetty. Nyt ei sitten pärjätä kilpailussa edes muita eu-maita vastaan ja ainoaksi oljenkorreksi jää elintärkeiden kauppasopimusten vastustaminen ettei nyt vaan tulis muualta halpaa lihaa. Joo, sääolosuhteet ei ole täällä suotuisimmat mutta kuka uskaltaa kirkkain silmin väittää että täällä olisi panostettu kunnolla tehokkaaseen ruoantuotantoon?
Nyt kun naudanlihapula on todellinen ja ainakin lihapuolella kannattavuus on parantumassa, olisi ehdottomasti aika tilojen investoida todelliseen suurtuotantoon ja tukipolitiikalla varmistaa että tuottavuus alalla oikeasti lähtee ylös. Se tarkoittaa toki sitä että emäntä ei tunne enää jokaista mansikkia nimeltä, mutta jos niihin aikoihin oikeasti halutaan palata niin sitten on myös pettuleivän kansalle maistuttava.
Eikös Suomenkin suurtiloilla pyyhi ihan kohtuullisesti? Niit’ vain ei vielä ole hirveän paljoa. Realiteetti se tosiaan on että suurtilat ovat maatalouden tulevaisuus. Näin se on ollut jo vähintään 90-luvun lamasta asti. Tukipolitiikalla on valittu hidas muutos pienistä isoihin tiloihin. 2000-luvulla tilojen keskimääräinen koko on jo kaksinkertaistunut ja niiden määrä on puolittunut. Sama kehitys jatkuu varmasti vielä tulevaisuudessakin. Koko asiaa käsitellään ymmärrettävästi paljon noiden kuolevien pientilojen näkökulmasta. Tässä kun ollaan aika sentimentaalisen asian äärellä: Suomen kulttuuri on ollut aina hyvin maatalouskeskeinen ja sotien jälkeiset rintamamiestilat tuovat hommaan vielä oman mausteensa. Ei sitä muutosta silti oikeasti taida kukaan edes yrittää estää, vaikka Keskusta ehkä vähän toisin viestiikin.
Niitä ei ole hirveän paljoa ja nekin on suurtiloiksi liian pieniä.
Yksi iso ongelma on varmasti ollut rahoitus, maatalous on ollut useille pankeille punainen lippu, toki syystäkin kun kannattavuus on ollut heikkoa. Toivottavasti tähän tulee nyt helpotusta kun finnvera saa alkaa rahoittamaan myös maataloutta.
Lisäksi nyt kun toivottavasti tiloille alkaa naudanlihan hintojen nousun myötä jäämään sukanvarteenkin jotain, niin voisi investointimahdollisuudet parantua.
Tuomariston mielestä Mika Ihamuotilan toiminta Marimekossa erottautuu edukseen. Hän onnistui esimerkillisesti seuraajavalinnassaan siirtyessään toimitusjohtajan paikalta hallituksen puheenjohtajaksi. Viime aikoina Marimekko on Ihamuotilan luotsauksessa uudistanut strategiansa ja kansainvälistynyt onnistuneesti.
Onnea @Hanna (Alokas haastattelee -ketjustakin tuttu )
Wärtsilässä työskentelevä Hanna-Maria Heikkinen sai Sijoittajasuhdejohtaja-palkinnon jo toistamiseen. Tuomaristo arvioi, että Heikkinen hoitaa sijoittajasuhteita rohkeasti, aktiivisesti ja toimintatapoja uudistaen, mikä tekee myös Wärtsilän sijoittajaviestinnästä ensiluokkaista ja tasapuolista kaikille sijoittajille.
Kun puhutaan maatalouteen valuvista tukirahoista niin voi kyllä kysyä että montako muuta alaa suomesta löytyy jota tuetaan/tuettu taloudellisesti,taitaa olla että lähes kaikkea mitä voi keksiä.Viimeisimpänä tulee mieleen tämä datakeskusbuumi.Eikös näille suunniteltu pientä veronkorotusta sähkön käyttöön että Suomeenkin jäisi jotain ja perään jotain valtion tukihimmeliä kompensoimaan korotusta.Taitaa tämä datahommeli kyllä näkyä suomalaisten sähkölaskuissa vielä karulla tavalla kun sähkön tuotantoa katsoo tällä hetkellä,uupelo tulee kohta sähköstä jos ydinvoima sakkaa jollain tavalla.Harvinaisen pitkä jakso kyllä menossa että tuulivoimaa ei tule juuri mitään.
Vielä kerkeää kuumimman foorumiketjun perusteella sellaisen hankkimaan, jos ei löydy salkusta:grinning_face_with_smiling_eyes:
(Alokas haastattelee -ketjustakin tuttu 
)