Monella ihmiselle on vahva assosiaatio: muutto tarvitsen pakun. Ehkä 10 muuton kokemuksella sanon että peräkärryllä menee pienet ja isommatkin muutot. Pitkän matkan XL muutot tyyliin 4 henkeä ja toiseen maahaan vaatii sitten pakettiauton ja ison peräkärryn ja todella huolellisen pakkauksen. Tai sen muuttofirman. Mutta esim Niemen muuttotarjous Ruotsiin oli jo sen hintainen että kiinnostus katkesi kuin seinää, koska piti itse maksaa.
XL kokoinen peräkärry tarjoaa 13 kuutiometriä tilaa eli enemmän kuin normipaku. Tollasella 20€ päivä kärryllä onnistuu yhden hengen lyhyt muutto myös. Noita isojakin kärryjä saa tyhjänä työntämällä uitettua aika hankaliinkin paikkoihin. Täynnä olevan kärryn kanssa sitten on hiukan haastavampaa.
Moni pelkää kärryn kanssa peruuttamista. Niin minäkin. Käytännössä en osaa juuri peruuttaa. Eli kärry nopsaan aina tyhjäksi ja käsityönnöllä kaikki hankalat manööverit.
Onko näistä vapaakauppasopimuksista, Mercosur ja Intia lähinnä, ollut jotain omistettua keskustelualuetta?
Hieman itseäni kylmää kun “matalien tullien” alueeseen EU:ssa liitetään nyt Mercosur maat ~300 miljoonaa ihmistä ja Intia 1400 miljoonaa ihmistä. EU väkiluku 450 miljoonaa, ja EU:n erikoisuus jo nyt on ollut korkea työttömyys.
Kun Yhdysvallat solmi NAFTA sopimuksen mm. Meksikon ja Kanadan kanssa 90-luvulla, ja sitä valmisteltiin jo aiemminkin. Niin lopputulos oli kuuluisa “ruostevyö” missä mm. jenkeille aiemmin tärkeä autoteollisuus karkasi rajojen ulkopuolelle. Autot valmistetaan juuri siinä määrin Meksikossa, mikä täyttää minimit sopimuksessa ja viimeistely USA-rajojen sisäpuolella. Auton osia jopa valmistetaan osittain ulkopuolella, tuodaan USA:han, viedään takaisin ulos ja sitten auto tuodaan USA:han.
Näen tässä vähän semmoista riskiä nyt, että Intia-vapaakauppasopimus ja Mercosur on isojen EU-maiden valmistajien lobbaama juttu. Jossa tehdään sama temppu että EU-työpaikat katoavat, ja työ tehdään tullivapaasti siellä missä on yli 3x meidän koko EU:n populaatio epätoivoisena.
Ja Suomi erityisesti on vaarassa, kun meillä ei edes ole niitä hyötyjiä. Vaan kilpailu työvoimasta avataan tullivapaasti köyhiin maihin, ja meillä on vieläpä erittäin korkea lattia palkoissa sossuilun ja TESien takia (verrattuna Intialaiseen ja Brasialaiseen siis).
Mikä nimenomaan Suomen hyöty on tässä? Ranska lobbasi erinäiset maanviljelytuotteet toistaiseksi pois sopimuksen piiristä. Saksan motivaatio Intian 100% auto-tullien poistoon on selvä… Mitä Suomi lobbasi?
Niin meinasitko että kaikki työpaikat ulkoistetaan halvempiin maihin ja sitten meidän työttömät ostavat tuotteet ja palvelut ulkomailta vai miten tuon homman oikein ajattelit? Miten tämä eroaa halpamaista Bulgaria ja Romania, jotka ovat kuljetuskustannuksien osalta lähempänä ja EUn sisällä? Miksei kaikkia työpaikkoja ole ulkoistettu EUn köyhimpiin maihin?
Vapaakauppa tekee pääsääntöisesti molemmista osapuolista keskimäärin vauraampia. Siksi se kannattaa. Myös Yhdysvallat oli Nafran suurimpia voittajia, vaikka esität asian toisin. Kaikkea ei kannata yrittää valmistaa kotimaassa. Esimerkiksi suomalaiset vaatetehtaat kannattaa ulkoistaa Intiaan ja me taas voimme myydä heille vaikkapa Suomessa suunniteltuja älysormuksia. Outokumpu, Finnair ja Stockmannin tavaratalo kannattaisi myös heivata sinne omistaja-arvoa tuhoamasta, mutta noita tuskin suostuvat ottamaan edes ilmaiseksi.
Missä sinun mielestä on parempi elintaso nykyään? Puolassa, Bulgariassa, vai Intiassa 3x EU populaationsa kanssa?
Mikä sinun teoriasi on siihen miksi Yhdysvalloissa autoteollisuus karkasi juuri vapaakauppasopimuksen optimaalisimpaan sijaintiin Yhdysvaltain rajojen ulkopuolelle? Asia on erittäin hyvin katsottavissa historiasta.
Jos luulet että Bulgarian elintaso ja palkkavaatimukset ovat riittävällä tasolla että ulkoistusta Intiaan ei tarvitse, niin se jää nähtäväksi toki. Oma veikkaus, perustuen vastaavan sopimuksen tekoon jenkeissä, on että autofirmat perustavat tehtaat juurikin Intiaan kunhan sopimus näyttää vakinaiselta. Intiassa keski-kuukausipalkka on 300-400€, veikkaatko että Suomi hyötyy tästä kun meillä hetken oli autotehdas myös joka sai käsittämättömän määrän työhakemuksiakin…
Ongelma toki että suuntaan tai toiseen, tämmöisen sopimuksen hyödyt ja haitat (varmaankin hyväksyt että myös haittoja on?) havaitaan vasta vuosikymmenen päästä. Ainoa esimerkki on USA ja NAFTA ja se ei mennyt hyvin ruostevyölle, vaikkakin oli hetken aikaa mainio autonvalmistajille.
Tosin itse myönnän että tämä on enemmänkin kamikaze USA-kiusaamista vastaan. Ja olen tavallaan sen puolesta että me EU:na tehdään edes jotain kiusaajan vastustamista. Pelkään vaan että Suomi ei edes neuvotellut tässä, ja pelkään sitä miltä sossu-yhteiskunta näyttää kun ei edes ole mitään 400€/kk yli tarjoavaa duunia ja töissä käyvien pitäisi maksaa “ihmisarvoinen elämä” 80%:lle kansasta jotka valitsee vapaaherrauden.
Ei 1900-luvun teknologiaa kuten autoja kannata länsimaissa valmistaa ollenkaan, ellei kyse ole kalliista premium-mallista ja nykyinen tuotantokin on pitkälti olemassa vain kaupan esteiden vuoksi. Meksiko, Korea, Kiina, Intia ja muut vähemmän kehittyneet maat saavat hoitaa bulkkituotannon sillä aikaa kun me keskitymme korkean lisäarvon tuotteisin. Näin sen kuuluukin mennä, että kun kaikki 2000-luvulla tuotettu lisäarvo on softasta ja palvelutaloudesta, niin turhista tehtaista päästään eroon, jotta työntekijät saadaan ohjattua pois tehtaista tuottaviin työpaikkoihin. Vai pitäisikö tehtaat tuoda takaisin ulkomailta ja siirtää kovapalkkaiset diplomi-insinöörit toimistoista liukuhihnahommiin jotain auton osia kasailemaan matalalla palkalla? Kaikissa muutoksissa on tietysti voittajia ja häviäjiä. Jos elämä pyörii pienen kuolevan kylän ainoan bulkkitehtaan ympärillä, niin sori siitä. Sit pitää varmaan muuttaa kaupunkiin ja uudelleenkouluttautua.
Mikäli onni löytyy vapaan kaupan esteistä, niin miksi rajoittaa niitä keinotekoisiin valtioiden rajoihin? Pystytetään kunnon tullimuurit Kehä I ja Kehä III, josko siitä maakuntien Suomi lähtisi uuteen kukoistukseen, kun Helsingissä pitäisi palata korporaatiohommista takaisin maanviljelyyn, jotta kaupunki saadaan ruokittua
Mutta nyt sie unohdat sen ettei kaikista ole syystä tai toisesta korkean tuottavuuden it-hommiin. Tiedän vaikka kuinka paljon ihmisiä, jotka ovat jo nyt pudonneet kelkasta. Matalan tuottavuuden /matalan koulutustason töitä tarvitaan myös, jotta kaikilla ihmisillä on mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan. Ja valtiontalouden kannaltakin kestävämpää, että tuollaiset ihmiset tekee jotain vs on tekemättä mitään kotona.
Sanot että 1900-luvun teknologiaa kuten autoja ei kannata valmistaa EU:ssa korkeine minimipalkkoineen?
Sinällään olisin samaa mieltä, että itseasiassa 400 miljoonan henkilön EU:n kannattaisi valmistaa kaikki asiat muualla sen 7 miljardin EU:n ulkopuolisen ihmisen toimesta. Olisihan se kiva vaan että koko EU tekisi vaan byrokratiaa vientituotteena.
Se olisi myös erittäin ekologista valmistaa asiat muualla. Se vaan mietityttää että mitäs muut 449/450 miljoonaa ihmistä EU:ssa tekee tässä kuviossa? Kun AI-jutut on jo luovutettu USA:lle ja Kiinalle. Mitä erityisesti Suomi tekee raskaan sossujärjestelmänsä kanssa?
Se vasta kalliiksi tuleekin pyörittää syrjäkylillä kannattamatonta maataloustoimintaa, paperikoneita, terästehtaita ynnä muita matalan lisäarvon tuottamattomia hommia muiden rahoilla ihan vain jotta ihmisillä olisi tekemistä. Pelkästään maatalousharrastajien harrastuksen kulut ovat Suomessa miljardipuuhaa, kun eivät suostu hankkimaan ammattia jolla kykenisivät elättämään itsensä ammattilaisena. Kyllä palvelualoilla on aina hommia löytyy myös matalan tuottavuuden yksilöillekin, eivätkä työt koskaan tule loppumaan, koska ihminen on valmis maksamaan siitä, että häntä palvelee toinen ihminen. Sinne se suuri massa suomalaisista on työllistynyt aiemminkin ja tulee työllistymään myös jatkossa.
En ota kantaan millään lailla eu/intia sopimukseen, mutta tästä tuli mieleen asian on vähän kääntymässä tietyltä osin toisinpäin. Kaupoissa asiakkaat(myös itse) ovat alkaneet tekemään kassojen työt käyttämällä pikakassoja ja sitä viivakoodin lukijan kanssa lastaamalla(en tiedä oikeaa nimeä) ostokset kärryihin.
En ole varma onko tätä jaettu täällä, mutta kävin hiljattain Futucastissa Isakin vieraana. Aihelista oli laaja ja päädyttiin puhumaan etenkin Euroopan näkymistä sekä syistä miksi ollaan jääty telineisiin, kun USA on porskuttanut eteenpäin.
Sivuhuomiona pikakassassa ihmisen tavoitteena ei usein ole luopua palvelusta, vaan päästä eroon palvelun odottamisesta. Lopputulema on itselle vähemmän vaivaa. Lisäksi moni välttää yhden melkein sosiaalisen tilanteen per kauppareissu.
Pelkästään maatalousharrastajien harrastuksen kulut ovat Suomessa miljardipuuhaa, kun eivät suostu hankkimaan ammattia jolla kykenisivät elättämään itsensä ammattilaisena.
Ei kaiken työn tarvitse olla mahdollisimman tuottavaa ollakseen järkevää etenkään tässä alati muuttuvassa maailmanjärjestyksessä. Vaikkapa mainitsemasi maatalous”harrastelu”. Totta, Suomessa ei todellakaan ole kustannustehokkainta kasvattaa viljaa ja karjaa, mutta sitä nyt kannattaa tehdä täälläkin ihan vain huoltovarmuuden takia. Halvinta olisi varmasti täyttää lihatiskit eteläamerikkalaisella naudalla ja viljasiilot ukrainalaisella vehnällä, mutta omavaraisuuden arvoa on vaikea mitata rahassa — ehkä me suomalaiset saamme nukuttua yömme paremmin tietäessämme että ruokaa tuotetaan myös rajojemme sisäpuolella.
Itselläni on adhd ihmisenä ongelma juurikin tuo odottaminen, ostoslista on tehtävälista joista pitää suoriutua mahdollisimman nopeasti
Jos joudun jonottamaan, olen kehitellyt itselleni keinon olla turhautumatta: kyyläys.
Se on yllättävän viihdyttävää hommaa kun näkee sen ärsytyksen mikä itsellä on ollut muiden ihmisten ilmeistä ja eleistä .
