Näin minä ainakin omissa hommissani teen. Mutta julkisella on ollut tapana ylittää kaikki budut ja aikataulut, mihin tuo allianssimalli on ollut hyvä ratkaisu.
Tuo Hexatronic ei ainakaan ansaitse joutua unohduksiin, viime aikoina kurssi on nouusut mukavasti.
En edes tiedä miksi rupesin harrastamaan näitä tägäyksiä, vähän tällainen ekstrovertti harrastus. Mutta on tässä sellainen puoli, että tämä foorumin ketjujen sekavuus aiheuttaa sen, että ketjut yksinkertaisesti “katoavat” ja kun niiden määrä kasvaa, monet hienot postaukset jäävät algoritmeilta poimimatta. Minusta tämä on sääli, sillä olen löytänyt todella hyvin tehtyjä analyyseja mielenkiintoisista osakkeista, joihin on täytynyt mennä kirjoittajilta tuntikausia aikaa. Olen aidosti sitä mieltä, että tämä foorumi uhkaa tukehtua omaan sekavuuteensa ja äänekkäimmät ja heikkotasoiset suomi24-tyyliset keskustelut peittävät alleen korkeatasoisia analyyseja unohdetuista helmistä.
6 tykkäystä
Onkohan tiukka solidaarisuus iskeytynyt First Northiin vai minkähän takia nämä toteuttavat juuri tuota Oxfamin filosofiaa. Omistaja-arvoa tuhotaan ennennäkemättömällä vauhdilla.
Tässä on oiva keino pienentää eriarvoisuutta, itseasiassa juuri siksi olen sijoittanut pohjolan pienyhtiöihin, en niinkään vaurastumisen takia.
13 tykkäystä
Hyvää Ahvenanmaan itsehallintopäivää!
Ok samma på svenska.
6 tykkäystä
40 tykkäystä
Se todellinen kupla lienee kuitenkin olevan Vernerin tekemien videoiden pituus:
Melkein minuutissa → Vernerin Vartti → Vernerin Tuplavartti
Vuonna 2030 ollaan tätä menoa katsomassa “Vernerin kyselytuntia”
41 tykkäystä
Mietin tässä kaiken tekoäly- yms. hälinän keskellä semmoista fundamentaalista juttua, että onko toimialalla oikeasti väliä yhtiön arvostuksen ja tuottojen kannalta. Eli jos on kaksi hyvin kannattavaa ja samaa tahtia kasvavaa firmaa eri toimialoilta niin onko perusteltua että niiden arvostuksissa olisi eroa? (Jos oletetaan yhtiöiden kasvuvauhti samaksi.) Aikoinaanhan neljännesvuosisata sitten sijoittajat olivat valmiita maksamaan it-toimialan osakkeista kovia hintoja, jopa kroonisesti tappiollisista, toimialan takia. Sittemmin markkina korjasi asian tunnetuin seurauksin.
Tämä vaan tuli mieleeni Charlie Mungerin viisaudesta, jossa hän totesi että sijoittaja ei pitkässä juoksussa saa juurikaan enempää tuottoa kuin mitä yhtiön liiketoiminta tuottaa. Jos yhtiö tekee 6% tuottoa sijoitetulle pääomalle 40 vuotta niin sijoittajan tuotto ei hirveästi poikkea tuosta 6% tuolla ajanjaksolla, vaikka olisi saanut osakkeet “halvalla”. Vastaavasti jos yhtiö tekee 18% tuottoa vaikkapa 20-30 vuotta lopputuloksena on “one hell of a result”, vaikka osakkeesta olisi maksanut “kalliimman” hinnan.
Toki toimialoilla on eroja, kuinka helppoa tai vaikeaa tuoton tekeminen on mutta jotenkin minustakin viime kädessä yksittäisen yhtiön menestyminen ratkaisee sen tuotot omistajalle, ei toimiala tai (mega-)trendit. Saman toimialan sisällä voi olla hyvinkin erilaisia yhtiöitä.
No, tämä on tämmöistä pohdintaa ja ajatuksenvirtaa, mutta tunnelma markkinoilla alkaa olla samantyyppinen kuin vuosituhannen vaihteessa, minkä takia tulee nostalginen fiilis. 
Edit. Warren Buffett sanoi saman asian hiukan eri tavoin:
“Time is the friend of the wonderful business. It’s the enemy of the lousy business. If you’re in a lousy business for a long time, you’re going to get a lousy result, even if you buy it cheap. If you’re in a wonderful business for a long time, even if you pay a little too much going in, you’re going to get a wonderful result if you stay in a long time.” ~ Warren Buffett
22 tykkäystä
Hyvä kirjoitus. Hyvä koska olen samaa mieltä 
Kilpailu ajaa tekoälyn arkipäiväksi ja huonommille provikoille ennen pitkää.. tai siis korjaan niitä hyviä provikoita ei ehdi edes tulla. Sen lisäksi arvostuskertoimet ovat nyt alan lafkoille niin sikakorkeat että siksi ajellaan äkkiä kenttään Megaipoja vielä, kun löysää rahaa on tarjolla.
Tämä on helppo. Google ja Amazon. 
4 tykkäystä
Myös minä käytin iltani arvostuskertoimien pohtimiseen. 
Näen ihan perusteltuna, että eri toimialoilla kertoimet asettuvat eri tasoille, juurikin koska vastaukset kysymyksiin ”mitä tuloksen tekeminen on vaatinut?” ja ”kuinka helposti se on toistettavissa?” Vaihtelevat toimialoittain.
Esimerkiksi pääomakevyillä toimialoilla korkeampi pääomantuotto tuotto perustelee korkeammat arvostukertoimet, vaikka tulos ja tuloskehitys menisi käsi kädessä hyvin toisenlaisen firman kanssa.
1M€ tuloksen voi tehdä 6M€ liikevaihdolla tai 100M€ liikevaihdolla. Varmaan meistä jokainen tekisi sen mielummin 6M€:lla..
2 tykkäystä
Mielenkiintoista pohdintaa. Mietin asiaa enemmän pääoman tuoton kuin liikevaihdon kautta, mutta liikevaihdonkin kautta asiaa voi miettiä tietty.
Jatkan vielä hiukan eteenpäin:
Mitä tapahtuu, kun ennen pääomakevyt toimiala alkaa investoimaan hurjia summia ja muuttuu pääomavaltaisemmaksi… Nythän “tekoälysidonnaiset” yhtiöt ovat alkaneet investoimaan isoja summia esim. datakeskuksiin? Isoilla pääomilla tulee isoja korvausinvestointitarpeita tulevaisuudessa ja sitäkin kautta pääoman tuotto voi laskea. Toki velkavivulla voi asiaa säätää mutta se lisää samalla riskejä.
Minulle tämä pääomakeveys / pääomavaltaisuus on yksi asia, mitä en täysin ymmärrä käytännön tasolla, siksi ihmettelen asiaa.
9 tykkäystä
Kysymyksesi on hyvä, mutta jotta siihen voisi oikeasti vastata täytynee halkoa hiuksia. Mitä täsmälleen tarkoitetaan kannattavuudella, ja mistä se kasvu syntyy?
Kirjanpidollinen tulos kun usein on lähinnä viitteellinen merkki kannattavuudesta, mutta vaikka sitten pelkistettäisiin asetelma niin pitkälle, että meillä olisi erilaisia yhtiöitä, jotka jokainen tuottavat tänä vuonna 100 yksikköä hyvää omistajilleen ja summa kasvaa 10% vuodessa - voi olla täysin perusteltua arvottaa yhtiö ihan erilailla riippuen siitä mistä tuo tulos syntyy.
Koska rahat tulevat kuitenkin asiakkailta niin tuon suhteen luonteella voi olla paljonkin väliä. Onko asiakkaita paljon vai vähän? Onko myynti toistuvaa? Jos kyllä niin kuinka usein? Onko se perätä sopimusperusteista?
Kasvullahan on aina hintansa, ja tavallaan se mitä yhtiön taseessa lukee on se hinta mikä on maksettu, jotta on voitu myydä se liikevaihtovolyymi, joka kyseisenä vuonna on tehty.
Siten tietysti päädytään siihen pääomantuotto kysymykseen, mutta silloinkin on hyvä pitää mielessä, että kirjanpitojärjestelmämme ei kohtele kaikkia tuotantotekijöitä tasa-arvoisesti. Käytetään nyt esimerkkinä vaikka lääkeyhtiöiden tuotekehityskuluja. Nehän perinteisesti muodostavat merkittävän osan kaikista kustannuksista, mutta ovat luonteeltaan pitkävaikutuksellista työtä, jolla on taloudellista arvo yhtiölle (oikeastaan lähes kaikki lääkeyhtiön taloudellinen arvohan syntyy siitä), mutta siitä huolimatta niitä usein kohdellaan vain puhtaana kuluna (verotuksellisesti se on tietysti kätevämpää). Samalla yhtiön tase pysyy kevyenä ja pääoman tuotot ovat alalla poikkeuksellisen korkeita. Realistisemman kuvan liiketoiminnan luonteesta saisi kuitenkin mikäli nuo tuotekehityskulut aktivoitaisiin taseesen. Tällaisen oikaisun jälkeen lääkealan pääomantuotot eivät enää olekkaan niin poikkeuksellisia muihin toimialoihin nähden. Kirjanpidollinen tulos toki paranee - taseen paisumisesta huolimatta, tai ehkä pikemminkin juuri sen takia. Yhtään rahaa enemmän tai vähemmän yhtiöön ei silti tule.
Ohjelmistoliiketoiminta on toinen ala, jossa dynamiikka on hyvin vastaavan kaltainen.
Mutta pääoman nimellisen tuoton lisäksi väliä on myös sen rakenteella ja kiertonopeudella.
Pääomapanosten rakenne luonnollisesti vaikuttaa sen hintaan. Kenen pääomaa se oikeastaan on. Sykliset yhtiöt maksavat usein pääomastaan suurempaa hintaa oli se sitten luotottajan korkeampi korkomarginaali tai sijoittajan laskennallinen riskipreemio verrattuna tasaiseen liiketoimintaan. Varainhoitaja tai vakuutusyhtiö voi tehdä tuloksensa asiakkaiden pääomalla - se voi usein olla käytännössä negatiivisen hintaista. Joistain tuotteista tai palveluista voi asiakas maksaa ennakkoon - jos se on sääntö alalla niin yhtiön käyttöpääoma voi hyvinkin olla negatiivinen.
En olisi yhtään niin varma. Jos 6 MEUR vaihtava yhtiömme onkin esim. vesilaitos ja tuon miljoonan tuloksen tekemiseen on pitänyt investoida 100 miljoonaa vesijohtoverkkoon ja puhdistuslaitoksiin?
100 miljoonan liikevaihtoa tekevä yhtiömme voisi taas hyvin esim. verkkokauppa, jolla ei ole välivarastoa vaan kaikki sidottu pääoma on vain toimituksessa olevat asiakastilaukset. Jos keskimääräinen toimitusaika on esim. 2 viikkoa niin eihän siihen silloin olisi sidottuna kuin n. miljoona euroa. Ei minusta kuulosta ollenkaan huonommalta.
Ei pääomakeveyskään tietysti mikään hopealuoti ole, ja mielestäni sen houkuttelevuutta, jopa liiaksi sijoituskeskustelussa korostetaan. Usein se kertoo joko A) siitä ettei tase-erittely oikeasti kuvaa pääomapanosten laatua tai B) yhtiö ei voi kasvaa investoimalla. B-kaltaisessa tapauksesta usein seuraa lähes koko tuloksen jakaminen osinkoina, jolloin korkea pääomantuotto ei enää olekkaan lupas hyvistä sijoitustuotoista kun se pääoman määrä ei kasva tai jopa vähenee.
Haluaisin kaikille Buffet-faneille korostaa, että hänhän nimenomaan sanoo hyvän sijoituskohteen olevan se yhtiö, joka tekee hyvää tuotto pääomalleen ja jolla on paljon hyviä investointimahdollisuuksia. Hänen unelmayhtiönsä ei siten ole suinkaan pääomakevyt.
“The best business to own is one that over an extended period can employ large amounts of incremental capital at very high rates of return.”
- Annual Letter, 1997
“A truly great business must have an enduring moat that protects excellent returns on invested capital. The key is that such businesses can deploy additional capital at those same high returns.”
- Annual Letter 2007
“Arvostuskertoimet” ovat pohjimmiltaan vain tietynlainen lyhenne näillä kaikille liiketoiminnan dynamiikkaan vaikuttaville asioille. Rahavirran määrän lisäksi myös sen laatu ja hinta ratkaisevat kokonaisuuden.
Tässä AI-supersyklissähän on huudettu valtavia summia niiden yhtiöiden osakkeista, joille kasvun hinta on ollut negatiivinen. Eihän esim. NVIDIA:n liiketoiminta ole reaalisesti kasvanut niin valtavasti 2023 he myivät 4 miljoonaa näytönohjainta datakeskuksille. Viime vuonna se oli n. 6 miljoonaa eikä määrä tänä vuonna tule olemaan valtavasti suurempi. Yhtiön työntekijöiden määrä on kasvanut kolmessa vuodessa suurinpiirtein saman vähän yli 50%.
Liikevaihto sen sijaan on viisinkertaistunut. Tulos taas on ampunut jonnekin ulkoavaruuteen kuin yksittäisen piirikortin hinta on yli kymmenkertaistunut. Inkrementaalinen pääomantuotto on ollut lähes ääretön. Täydellinen esimerkki siitä kuinka joku muu maksaa yhtiön kasvun, sekä siitä että toimialalla voi olla hirmuisesti väliä. Taloudellisen hyödyn on kuitenkin saanut ulosmitata NVIDIAN osakkeenomistajat - kyllä sille oli ihan hyvä syy miksi lapuista maksettiin pahimmillaan P/E 150.
38 tykkäystä
Kiitos kaikille hyvästä keskustelusta, kansanvalistustyöni pääoman tuotosta ja roolista liiketoiminnassa alkaa olemaan valmis. 
Tuohon oivallisen havainnollistuksen heitti itse Charlie Munger joka vitsaili maanviljelijästä, joka osoitti kalliita traktoreita ja puimureitaan ja totesi että voittoni ovat noissa koneissa.
Toisin sanoen, pääomaraskaus herkästi tarkoittaa sitä, että voitot pitää investoida takaisin liiketoimintaan. Ei osinkoja, vaan uusia koneita ja laitteita vanhojen kuluneiden tilalle.
Sen sijaan pääomakeveys tarkoittaa, ettei kasvu sido pääomia.
Moni makselee sitten osinkoja, mikä on ok.
Ruotsalaiset sarjayhdistelijät ovat oiva esimerkki, miten pääomakeveyden mahdollistama vapaa kassavirta voidaan investoida tuottavasti. Ne ostavat pääsääntöisesti bisneksiä, joilla on matalat investointitarpeet. Siten ne bisnekset tilittävät rahansa emoyhtiölle joka investoi kassavirran ostamalla lisää tällaisia bisneksiä.
Tutkitusti pääomakeveymmät bisnekset ovat tuottaneet paremmin. Puhuin tästä aiemmin mm. tässä Vartissa.
Kun Buffett hekumoi pääomaraskaita bisneksiä, kuten energia-alaa ja rautateitä, hän hekumoi aloja missä on myös korkea alalletulon kynnys ja sääntely. Sen sijaan esim. lentoliikenne ja terästeollisuus ovat aloja, missä kilpailu on raakaa ja tuotot sen mukaisesti heikkoja.
30 tykkäystä
Mukavaa keskustelua! Tällä videolla itse mestarit Buffett ja Munger vastaavat kysymykseen samasta aiheesta
Käytännössä tuon voisi tiivistää jotenkin tämän suuntaisesti:
Loistava bisnes = erinomainen pääomantuotto ja pienet ylläpitoinvestoinnit, paljon mahdollisuuksia uudelleensijoittaa kassavirtaa kasvuun samalla erinomaisella tuotolla. Nämä ovat harvassa, varsinkin sellaiset, jotka toimivat vuosikymmeniä.
Hyvä bisnes = hyvä pääomantuotto ja pienet ylläpitoinvestoinnit, mutta yhtiöllä ei ole juurikaan mahdollisuuksia uudelleensijoittaa kassavirtaa kasvuun tällä hyvällä tuotolla. Tällainen bisnes toimii loistavasti osana esim Berkshireä tai sarjayhdistelijää, koska vuolas kassavirta voidaan uudelleensijoittaa muualle parempien tuottojen perässä. Näitä bisneksiä maailmassa riittää.
Huono bisnes = pääomantuotto voi olla hyvä, mutta kaikki kassavirta menee ylläpitoinvestointeihin. Tästä Munger juuri vitsailee videoilla, kuinka hänen ystävänsä pääomaraskaan konebisneksen vuotuiset voitot seisovat pihalla, kun kaikki kassavirta pitää investoida takaisin pysyäkseen vaan paikallaan
30 tykkäystä
Kuuluu kahvihuoneelle.. pyörittelen satunnaisesti Duolingoa, niin kyllä näin boomer-sukupolven edustajlle aina herättää hymähtelyä tämä “gamification” kaikessa nykyään.
Kun Duolingossa vetää yhden MISSIONIN (oppitehtävän tjms) läpi niin tulee keskimäärin joku 7 eri fanfaaria ja kolme “aarrearkkua”.
“klikkaa tästä”, “eiku klikkaa nopeammin”, BOOM -gems, BOOM -lisäexpaa (mikä hitto tämä expa ees on kun eikö expa ole se että OPIT ITSE JOTAIN), BOOM -jokin patsas (?) tjms joka rakentuu, CHALLENGE FRIEND?!
“jeejee.. pääsisinkö nyt jo takaisin siihen alkuruutuun” 
Ihmettelin samaa olikohan joku 15 vuotta sitten R6 siegessä missä kohtasin ekaa kertaa jotain tällaista..
“PYÖRITÄ RULETTIA”.. jes..
“AVAA MINIGRIP-PUSSI HIIRTÄ KÄYTTÄMÄLLÄ”.. mmhm..
“SAIT TÄMÄN TOKENIN”.. jaahas..
“VOIT VAIHTAA TOKENIN TÄSSÄ KAUPASSA NYT KELTAISEEN AVAIMENPERÄÄN JOKA ROIKKUU ASEESSASSI”.. mmhm.
Just give me the ff*n avaimenperä heti .
Kaukana Kynäri ja Day of defeat -ajat jossa 15 sekunnin fanfaari ja taas mennään.
19 tykkäystä
Tapasin tuossa pitkästä aikaa vanhan ystäväni. Mentiin Shell simpukkaan istumaan ja tarinoimaan. Ok, nimet on muuttuneet mutta se on Shell siitä huolimatta.
Juotiin kahvia ja syötiin berliininmunkkeja sokeriseen humalatilaan saakka.
Kaverin tarina pisti miettimään tätä varallisuusteemaa, jota täällä varsin usein käsitellään.
Kaverin mummo oli tullut ikään, jossa on mietittävä elämän loppupuolen asioita. Oli menty pienehkön itäsuomalaisen paikkakunnan hoivakodin johtajattaren puheille. Johtajatar oli ollut kovasti iloinen saadessaan uuden asukkaan. Kaffet oli juotu ja pullat syöty. Oli johdatellut puhetta mummon asuntoon. Tuonut esiin että eikös se olisi nyt aika myydä. Mummo siihen että ‘kun minä asun vuokralla’ . Sama oli toistunut pariinkin otteeseen. Johtajatar oli inttänyt asiaa. Lopulta tytär oli tuonut paikalle todisteen vuokralla asumisesta. Kappas, mitä tapahtui…johtajatar oli noussut seisomaan ja poistunut. Myöhemmin tytär oli saanut puhelun, jossa johtajatar ilmoitti; ‘niin kun meillä juuri nyt on aivan täyttä…’
Pikkupaikkakunnilla ihmisten asiat usein tiedetään, jopa liiankin hyvin, mutta kun ahneus paistaa läpi noinkin selkeästi, niin onhan tuo törkeää.
Keräile tässä sitten omaisuutta.
50 tykkäystä
Kyllähän jotkut alat ovat vaikka superdefensiivisiä (pohjoismainen vahinkovakuutusala) tai alalle tulon kynnykset ovat isoja (lentokoneiden moottorit tai puolijohdevalmistus) niin kai näiden alojen huippuyhtiöille pitää vähän isompi kerroin antaa?
2 tykkäystä
Ylläolevaan pääomakeveyskeskusteluun liittyen tuli mieleen kysymys, että löytyyköhän jonkinlaisia ETF-rahastoja joissa olisi valikoitu osakkeita jollain tavalla mekaanisesti oman pääoman tuoton yms tunnuslukujen perusteella? Jos löytyy tällaisista esimerkkejä niin olisi mielenkiintoista vertailla tuottohistoriaa yleisindeksiin.
1 tykkäys
Näyttää että Bitcoin palautuu hiljalleen lähelle omaa arvoaan, eli NOLLAAN! Bitcoin on taloushistorian suurimpia kuplia.
15 tykkäystä
Dotcom-kupla kesti 30 kk, 1929 “suuri lama” kupla 34 kk. Keskimäärin kuplat kestävät 17-34 kk. Jos Bitcoin on kupla, niin sitten se on sitä täysin poikkeuksellisesti kestoltaan, koska Bitcoinin syntymähetkenä pidetään päivämäärää 3.1.2009, jolloin Satoshi Nakamoto louhi ns. genesis-blockin.
Bitcoin ei mene nollaan, mutta lähiaikoina voi vajota esimerkiksi 50.000 dollarin alle. Odotan sitä innolla, jotta pääsen taas omistajaksi.
6 tykkäystä
Miten kuplan kesto mitataan? Voisitko selittää, mistä nuo esittämäsi ajat lasketaan.
5 tykkäystä