Inderesin kahvihuone (Osa 11)

Täällä kahvihuoneella oli näemmä myös pantu merkille asia, jonka suhteen allekirjoittanut lupaa ryhdistäytyä! :sweat_smile:

19 tykkäystä

Ja tässä olisi uusin Heikkilä & Vilén -jakso :cowboy_hat_face:

Aiheet:

00:00 Aloitus
00:53 Pienyhtiöt
09:20 Epäsuosio
14:00 Mitä muutos vaatisi?

22 tykkäystä

Ja ilmaisia lounaitako ei ole:

Osakkeella hintaa vajaa 8€ ja yhtkokouksessa annetaan 75€:n LOUNASkuponki(+lounas tietysti) :upside_down_face:

23 tykkäystä

Noh, tuota. En tiedä, kuinka viimeisten joukossa Suomi oli talouden vapauttamisessa. Mutta sen verran vielä muisti pelaa, että vielä jossain kasarin alussa oli Euroopassa koko lailla yleistä, että sun siellä ja täällä oli valtionyhtiöitä ja valuutansiirtorajoituksia ja ulkomaisen omistuksen rajoituksia pörssiyhtiöissä. Ja vähän joka valtio suojasi itseään tulleilla.

8 tykkäystä

SalkunRakentaja on kirjoittanut keskiviikkona menehtyneestä sijoituslegendasta Mark Mobiuksesta.

Käännekohta oli vuosi 1987. Arvosijoittamisen legenda Sir John Templeton pyysi Mobiusta vetämään yhtä maailman ensimmäisistä kehittyvien markkinoiden rahastoista Franklin Templeton Investmentsissä. Hoidettavaa varallisuutta oli tuolloin noin sata miljoonaa dollaria ja sijoitusmaita vain kuusi.

Reilun kolmen vuosikymmenen kuluttua Templeton Emerging Markets Group hallinnoi yli 40 miljardia dollaria noin 70 maassa, ja Franklin Templetonin globaali tutkimusverkosto ulottui 18 kehittyvän markkinan toimistoon.

Kasvun mittakaava havainnollistaa, kuinka perusteellisesti omaisuusluokka nousi eksoottisesta kuriositeetista institutionaalisten sijoittajien vakiosalkkuun.

Myös tuotot puhuivat puolestaan. Morningstar Directin datan mukaan Templetonin lippulaivarahasto tuotti vuodesta 1989 Mobiuksen eläköitymiseen asti keskimäärin 13,4 prosenttia vuodessa. Vuodesta 2001 alkaen, jolloin MSCI Emerging Markets -vertailuindeksi lanseerattiin, rahasto ylitti sen noin 1,9 prosenttiyksiköllä vuositasolla.

11 tykkäystä

Ihanpa virkistävä suositusmuutos Ronilta kun markkinalta tulee viestiä pehmeydestä Terveystalon osalta:

Tuntuu että Inderes on ollut viime aikoina aiempaa herkempi markkinan viesteille yms. ja reagoi aiempaa ketterämmin. Tämä on oikein hyvä suuntaus, ettei vaan odotella siihen tulospettymykseen. Hienoa Roni ja muut!

23 tykkäystä

@Roni_Peuranheimo ansaitsisi jo yhden arvokkaimmista mitaleista, Medal of Reduce rohkeudesta kääntää yhtiöitä negatiiviselle suositukselle vaikka kurssikehitys olisi ollut pehmeää jo kotvan aikaa.

Takinkääntö on hyve, mikä kertoo ammattitaidosta, nöyryydestä ja sopivasta itseluottamuksesta.

40 tykkäystä

Sois perrrjantai, onnittelut kaikille jotka selvisivät tänne asti! :flexed_biceps:

Kielikylvyn aika

:clap:

33 tykkäystä

Ulkopuolisena elämän haluan tässä kohtaa kiinnittää huomion siihen (imo) omituisuuteen tai oikeastaan epäkohtaan, että Inderesiltä puuttuu kokonaan pidä-suositus ja kysynkin, jos joku tohtii perustella, syytä siihen. Oma ja varmaan jonkun muunkin pienen sijoittajan mielessä välähtelee Nordnet, johon käsittääkseni teillä on läheinen suhde ja jos oletukseni on väärä läheisestä suhteesta niin korjatkaa/kivittäkää minut, kiitos.

2 tykkäystä

Päätämme Tecnotreen seurannan yhtiön irtisanottua yhtiöseurantasopimuksen. Seurannan päättymisen vuoksi emme anna osakkeelle enää suositusta (aik. pidä) tai tavoitehintaa (aik. 5,70 EUR).

Ei se puutu, mutta käytetää vaa yritysostotilanteissa. Pidä suositus on muutenkin vähä tylsä ja antaa analyytikolle mahdollisuuden olla olematta mitään mieltä yhtiöstä.

4 tykkäystä

Pidempään sijoitelleet tietävät, että tylsyys on usein varmin tapa tuottoihin tai ainakaan pääoman menetykseen eli allekirjoittanut on menettänyt paljon rahaa hötkyilemällä ja yritykset vaan ovat aika ajoin tilanteessa, johon pidä-suositus voisi olla sopivin vaihtoehto mutta nuorille janttereille tekemättä mitään lienee sama kuin pystyyn kuoleminen.

2 tykkäystä

Oletko kuullut First North -indeksistä? :smiley:

Minäkin ruokin tätä läppää…

Mutta, lyhyellä aikavälillä (~12kk) karkeasti puolet yrityksistä tuottaa käteistä paremmin, puolet heikommin. Mitä pidemmäksi aikajännettä venytetään, sitä suurempi osa yhtiöitä häviää käteiselle. Vuosikymmenien aikavälillä koko osakemarkkinan arvonluonti (tuotto yli käteisen) perustuu johonkin prosenttiin firmoista! :smiley:

Näitä tilastollisia raameja miettien, n. 50 % negatiivisten suositusten määrä 12kk säteellä olisi sellainen perustilanne. Ja negatiivisia suosituksia pitäisi viljellä vuosien säteellä todella avokätisesti 99 %:lle yhtiöistä.

Pidä-suosituksen puuttuminen pakottaa analyytikon ottamaan kantaa. Mutta jälleen kerran, suositukset ovat vain suosituksia. En kaiva tähän vuosia vanhaa kirjoitustani, mitä todellisia suosituksia Inderesiltä löytyy neljän virallisen suositusmuodon takana.

Hötkyily ei kannata, se on totta! Mutta omistamisratkaisut ovat eri asia, kuin analyytikon suositukset. Ja useissa yhtiöissä omistaminen ei kannata pitkässä juoksussa. :wink:

12 tykkäystä

Toinen länsinaapurin klassikko :grin:

32 tykkäystä

Kyllä tämä ansaitsee tulla nostetuksi esiin ihan joka kerta :grin:

17 tykkäystä

Juha Variksen tviitti ruotsalaisten pienyhtiörahastojen “ulosvirtauksista” :slight_smile:

https://x.com/JuhaVaris/status/2045016313605558292


17 tykkäystä

Osataan meillä Suomessakin tämä

42 tykkäystä

MIstä tietää, että kahvi alkaa olla kallista.

33 tykkäystä

Tuo taitaa valitettavasti enemmän liittyä johonkin kyseisen kaupan kävijäkunnan segmenttiin ja sen aiheuttamiin lieveilmiöihin, ei niinkään kahvin hintaan itsessään.

Ts. väittäisin, että tuo on merkki huumeongelmien lisääntymisestä alueella.

Aloin ihan miettimään, että mikähän on kauppiaille tai marketpäälliköille se kipupiste näpistysten määrässä, jolloin ne kahvi/liha/kalapakkaukset päätetään kääriä tuollaisiin hälyttimiin.:thinking:

10 tykkäystä

Tulee mieleen vanha koululaisvitsi:

Suomalaiset ja ruotsalaiset kisasivat kumman kieli on kaunein. Asia päätettiin ratkaista puolueettomalla kansainvälisellä raadilla: englantilaiset tekisivät pienen runon, joka käännettäisiin suomeksi ja ruotsiksi, ja raati päättäisi kumpi käännös kuulostaa kauniimmalta. Englanninkielinen runo kuului näin:

Island, island,
grassy island,
grassy island’s maiden

Suomalaisten käännös oli seuraavanlainen:

Saari, saari,
heinäsaari,
heinäsaaren neito

Ruotsalaisten versio oli:

Ö, ö,
hö ö,
hö ös mö.

Voittaja ei ole ratkennut, sillä raati ei ole vieläkään lakannut nauramasta.

43 tykkäystä

Etelänaapurin versio on minusta kaikkein miehekkäin.

“Nahkhiirmees”

27 tykkäystä