Joskus kun on lomia tai jostain muusta syystä paljon normaalia enemmän vapaa-aikaa, niin ihmisille saattaa iskeä kauhea tylsyyden tunne. Tätä tylsyyttä taklaamaan on youtubessa verrattain paljon äärimmäisen mielenkiintoisia Super Mario 64-aiheisia videoita, kuten miten eri kenttiä läpäistään mahdollisimman vähän hyppynappulaa käyttämällä, josta onkin vuosien saatossa muodostunut verrattain kompleksi tieteenala, eri ulottuvuuksien sun muiden mukana.
Mm. Bismuthilla on muiden videoiden lisäksi sopivan kompaktiksi paketiksi ahdettu ‘The Complete History of the A Button Challenge’-video, joka tosin kestää reilu 5 tuntia, mutta kerran sen aloitettua on vaikea lopettaa katsomista:
Jos haluaa alkuun vähän lyhyempiä videoita, niitä yksi alan legendoista - Pannenkoek2012 - tarjoaa varsin runsain määrin, ja SM64 - Watch for Rolling Rocks - 0.5x A Presses (Commentated) [OUTDATED] - videota voisi pitää hyvänä alan perusteoksena, mutta löytyy häneltäkin 4 tunnin paneutumista pelin näkymättömiin seiniin sun muuta.
Hauskaa Joulua kaikille, sattui kyseiset videot sitten kiinnostamaan tai ei.
Tätä selittää suurelta osin tarjottimella eteentyönnetty vihjaus sijoittajien lyhytnäköisyydestä, mutta on hyvä huomioida, että osansa on myös yhtiöiden kehittyneillä kyvyillä skaalata toimintaansa uusien liiketoimintamallien, rahoituksen saatavuuden ja alihankkijaverkostojen avulla sekä hinnanmuodostumisen (oletettu) tehostuminen, kaupankäyntikulujen madaltuminen, suurempi määrä retail-sijoittajia, listattujen yhtiöiden määrän räjähtäminen ja kaupankäynnin helppous.
50-luvulla tehtaat muurattiin paikalleen punaisista tiilistä ja uuden tehtaan käyttöönottoon kului vuosikymmen ja ne piti rakentaa jokaiselle mantereelle erikseen. Rahoituksena oli ennen kaikkea operatiivinen kassavirta. Ei siinä paljoa ehtinyt kvartaalissa tai vuodessa disruptiota tapahtua, että osakkeen tuotto-odotus olisi heilahdellut yhtä nopeasti kuin nykyään.
Tässä on juttu Renny Harlinin elokuvista, kaikki elokuvat oli listattu pienen tiivistelmän kera. Kaikki elokuvat eivät ollutkaan minulle entuudestaan tuttuja, siksikin juttu oli ihan mielenkiintoinen.
Tämä kyllä ravistaa ytimiä myöten,koko nuoruuden yksi suurista.Popeda ja Pate,aina mentiin keikalle kun tilaisuus, kuppia otettiin ja oli hauskaa.80-luku oli kulta-aikaa Popedan keikoilla täällä pohjanmaalla,iso käsi ja hyvästi,surettaa.
Nyt on löydetty keksintö, joka taatusti löytäisi tiensä jokaiseen Suomalaiseen kotitalouteen. Tämä saa nurkkapatrioottisimmankin rokoteskeptikon harkitsemaan uudelleen. Kaupallistamista odotellessa.
A beer-based vaccine has been developed in the United States — virologist Chris Buck brewed beer capable of protecting against diseases
He managed to integrate virus-like particles into yeast, helping the body fight infections.
He and his family tasted the “foamy shot,” and the results were striking: after drinking five liters of the beer, their bodies really did produce antibodies that could help fight illness.
Now he’s considering how to make beer-vaccines for other diseases as well.
Vasta nyt Juurikki ymmärtää, että halu auttaa vähävaraisia tarjoamalla heille edes hanttihommia voi tulla näin ihanan kalliiksi.
IS: “Vuonna 2024 Wolt Suomen liikevaihto oli 139,9 miljoonaa euroa, mutta liiketulos painui 640,8 miljoonaa euroa tappiolle. Tilikauden tappio oli 625,3 miljoonaa euroa.”
Alla olevasta VIX:iin liittyvästä tviitistä voisi kai ajatella, että markkinat ovat nyt poikkeuksellisen tyynet ja itsevarmat. Mut pnkohan jo liiallista itsevarmuutta ilmassa?
Kepeät mullat Patelle/Paulille ja voimia omaisille sekä ystäville suruun.
Meillä oli nuoruudessa tapana juhannusjuhlilla veivata Tapparan miestä vapaamuotoisesti karaokessa.
Kerran sitten juhlien isännälle sattuikin juhannukselle yövuoro oululaiseen hotelliin ja päätimme parin kaverin kanssa pitää perinteitä yllä.
Painelimme valomerkin tienoolla hotellin aulaan piristämään kaveria ja veivaamaan ilmakitaroin Mää ja Tapparan miestä. Kertosäkeen volyymien noustessa hotellin hissistä tuleekin ulos itse Pate Mustajärvi.
Vedettiin antaumuksella kertsi loppuun, Pate antoi nopeat kehut pienten aplodien kera. Jatkettiin omiin suuntiimme kohti seuraavia elämyksiä varsin hyvillä mielin.
Woltin tapauksessa absoluuttiset luvut ovat ihan järjettömiä. Parin vuoden tappiot vastaavat länsiradan (tunnin juna) ensimmäisen vaiheen kustannuksia. Parissa vuodessa poltettu ruokalähetteihin rahaa summa, johon valtiolla ja kunnilla ei tunnu olevan varaa.
Kun nyt parissa vuodessa on tullut yli miljardi tappiota niin tuntuu, että asian mittakaavaa ei oikein ymmärretä. Missä ovat muut suomalaiset yritykset, jotka tekevät satoja miljoonia tappiota vuodesta toiseen. Älytöntä touhua mutta kai se sitten on tätä “alustataloutta” tai jotain muuta uutta taloutta, jota en ymmärrä.
Onko tässä joku juju jossa rahaa valuu maasta ulos emoyhtiölle (DoorDash) ja näin tehdään kotosuomessa tappiota (korkea yritysverotus) samalla kun jossain muualla alemman veroasteen maassa tehdään voitto? Vai onko tämä vain tällainen moderni firma jossa sijoittajien rahat poltetaan käyttäjä- ja ruokalähettiporukan määrää kasvattaen?
Lisäksi jäänyt avoimeksi miten tämä voi ikinä tehdä rahaa. Valtaosa käyttäjistä on äärimmäisen hintasensitiivisiä. Jos 15 euron safka-annokseen tulee päälle viisi euroa toimituskuluja, ollaan jo sillä rajalla että suostuuko porukka tuon maksamaan. Enkä oikein tajua miten tuo viisi euroa kattaa kulut, puhumattakaan voitosta. Eikä ole mitään toivon kipinääkään että tuota voisi vaikkapa tuplata, ei kukaan maksa kymppiä 15 euron safkan rahtaamisesta.
Itse olen jonkin verran “abusoinut” tätä wolt+n kautta kun kelit ovat olleet sellaiset ettei viitsi nokkaa aina ulos laittaa ja tämä tekee hommasta vielä omituisemman matemaattisesti. 8 euroa kuussa tekee toimituksista ilmaista olettaen että haluamasi safkapaikka on mukana ohjelmassa ja tarpeeksi lähellä. 8 euroa maksaa korkeintaan kahden toimituksen kulut. Ymmärrän kuukausimaksusysteemien juonen - toivotaan että hirveä määrä jengiä tilaa ja sitten unohtaa tilauksen juoksemaan vaikkei palvelua käytä, mutta jos palvelua oikeasti käyttää - sanotaan vaikka tilaa 2-3 kertaa viikossa niin kuukaudessa tulee 8-12 toimitusta joista firmalle jää alle euro per toimitus. Joo, Wolt ottaa myös siivun itse safka-annoksen hinnasta ravintolalta, mutta ei sieltäkään hirveästi ole otettavissa jos puhutaan jostain 15-20 euron safka-annoksesta.
Ehkä tämä kaikki on jotain uutta matematiikkaa.
Ymmärrän systeemin paljon paremmin toimivaksi silloin kun Wolt kantaa ostoksia esim. Verkkokauppa.comista. Näissä toimituskulu on kympin, joka todennäköisesti jo tarjoaa hieman voittoa per toimitus, varsinkin jos Wolt vielä saa itse ostoksesta jonkun provikan Verkkokaupalta ja kun tilaat useamman sadan euron kilkkeen, kymppi on täysin irrelevanttia ja usein halvempi kuin vastaava postitus. Tosin näissä toimitusmatka on usein myös pidempi, joka syönee katetta kun lähetille ymmärtääkseni maksetaan matkan pituuden mukaan.
No, homma pyörii toistaiseksi. Jos kioski on konkassa muutaman vuoden päästä niin tiedetään että matematiikka ei toiminut ja sijoittajien rahat on loppu. Jos matka jatkuu niin sitten emme vain osanneet laskea miten tämä bisnes toimii
Kuvaajassa siis ei vielä tätä vuotta mutta Q1-Q3 tulosta on syntynyt yht. $722 miljoonaa. Liikevaihto kasvanee tänä vuonna n. 25%.
Edit: Käsitykseni mukaan tuossa Wolt Enterprises Oy:n liikevaihdossa ei ole koko Woltin kansainvälistä liikevaihtoa joka on noiden DoorDashin numeroiden sisällä. Woltilla on Suomessa konsernijohtoa, globaaleja tukitoimintoja jne. eli paljon kuluja mutta suurin osa liikevaihdosta tulee muista maista.
Verovelvollisuusjako isäntäyrityksen ja eri maissa sijaitsevien tytäryritysten välillä on aina mielenkiintoista. Taisipa joku amerikkalainen omppufirma jonkin vuoden ajan kokonaan välttyä veronmaksulta, kun eri maiden verolakia hyödyntäen loivat double-irish-dutch-sandwichin.
Ei vaan tavan Juurikki älyä, miten Suomen nykylainsäädännön mukaan tämä systeemi voisi globaalisti pelittää. Vai pitikö vaan näyttää tulosta jossain, jotta jatkorahoitus toimii, tai jotain?
Tviitissä todetaan, että vuoden lopun voittojen kotiutus näkyy selvästi, eli osakkeista virtaa rahaa ulos - etenkin tietyistä yksittäisistä osakkeista.
Erityisesti instikat ja piensijoittajat myyvät, sitten taas hedge-rahastot palaavat varovasti ostolaidalle.
