Black Friday on huijausta!
Tarina viattomasta kuluttajasta, joka tuli huijatuksi, eikä omaa enää edes keskinkertaista arvostelukykyä. Nykyinen telkkarini on jo n. 13 vuotta vanha. Sinänsä vielä toimiva, mutta jo parhaat päivänsä nähnyt LCD TV, jonka katsominen ei ole enää niin miellyttävää, kuin joskus aikaisemmin. Jos lapseni tulisi minulle sanomaan, että TV on tylsä, niin sanoisin hänelle, että ulkoilma parantaa, mars pihalle. Olisinpa seurannut neuvoa itse. 
Niinpä reilun vuosikymmenen tauon jälkeen, kun silmiini osui Black Fridayn mainoksia, mielessäni alkoi itää ajatus. Pitäisikö vaihtaa? Se ajatus nousee usein keski-ikäisten mielessä, kun vanhaan on vaikka vain alitajuisesti hieman kyllästynyt, vaikka se tuttu ja turvallinen muoto olohuoneessa ja joskus makuuhuoneessakin on käynyt turvalliseksi ja siihen on oppinut luottamaan. Nämä ajatusten idut harvoin nousevat siitä pidemmälle, ellei silmiin satu osumaan sopivaa tarjokasta. Ja näin nettiaikana viestimet ovat niitä pullollaan, minne päänsä vain kääntää.
Työpaikalla silmiin siis kävi tietokoneella töitä tehdessäni viehkeitä mustaikonisia Black Week- ja Black Friday- ilmoituksia ja joissakin mainoksissa jopa viehkeitä Pink Week -logoja, jotka lupasivat seikkailua. Jokin parempi olisi vain klikkauksen päässä.
Itseäni tuntematta siis avasin selaimella eteeni tulevan houkutuksen ja maailmani täytti syvät sieluun katsovat värit toinen toistaan kauniimmat mallit mitä erilaisimmissa asennoissa. Siellä oli kulmikkaita saksalaisia, eksoottisen kaarevia korealaisia, upeita japanilaisia ja söpöjä kiinalaisia. Kaikilla oli toinen toistaan viehkeämpiä nimiä, kuten Oled, Qled, NanoCell, Quantum dot ja monet muut. Insinöörinä en voinut vastustaa haastetta, vaan syvennyin tutkimaan näitä valloittavia ominaisuuksia, joista monet ovat valmiita maksamaan omaisuuksia ja myymään kuningaskuntia. Tie helvettiin oli auki.
Tein taulukoita, luin testituloksia, katsoin Youtubesta arvioita ja unboksauksia, sillä en malttanut odottaa Gigantin tai Verkkokaupan myyjän siunausta, vaan halusin kiihkoissani nähdä heti kaiken paljaana silmieni edessä. Videoita katsoessani saatoin tuntea käteni kauniin ja siron kaukosäätimen pyöreillä muodoilla, sormeni etsiessä nappeja, joita voin hellästi hyväillä ja sieluni silmissä näin itseni niitä painamassa ja maailmani täyttymässä väreillä.
Ajauduin himossani syvemmälle ja syvemmälle teknologian pyörteisiin, minulle käy vain paras! Resoluution pitää olla vähintään 4K, liittimissä pitää olla eArc ja HDMI 2.1. Siinä pitää olla EPG ja teksti-TV, vaikken sitä käytäkään. Listasin mielessäni aina uusia ominaisuuksia, joita tunsin tarvitsevani, vaikken ollut niitä koskaan kokenut. En ollut tiennyt, mistä olen jäänyt paitsi. Elämäni on jäänyt elämättä ja nyt**, NYT** ottaisin sen takaisin! Pystyin ajattelemaan vain Q-Symphonya, Adaptive Sound Prota, Picture in Picturea, Motion Claritya ja käyttöjärjestelmän viimeisintä versiota.
Ja niin löysin täydellisen kohtaloni. Minun täytyisi vain myydä autoni ja lainoittaa taloni toisen kerran. Tämä on kaikki, mitä olen elämältä koskaan halunnut. Täydellinen kumppani, joka olisi uskollisesti odottamassa kotona, kun tulen töistä ja jota ystävät ihailisivat ja naapurit kadehtisivat. Tämä on insinöörin rakkautta. 
Mutta todellisuus iski. En voisi myydä lapseni tulevaisuutta edes uuden television vuoksi. Niinpä luovuin unelmasta lapseni tähden, sen joka viattomilla silmillä näkee isänsä itkevän tietokoneen ääressä tietämättä, miksi. 
Sydän turtana katsoin vielä viimeisen kerran unelmaa, joka jää ikuisiksi ajoiksi minulta saavuttamatta. Kovetan sydämeni, sillä maailma on tehnyt minusta ihmisen, jonka täytyy pystyä katsomaan totuutta silmiin, vaikka maa ympärillä palaisi ja tällä hetkellä sieluni paloi ja siitä jäi jäljelle vain kylmää tuhkaa.
Niinpä järkiini palattuani hankin verkkokaupasta Philips 65" MLED910 ilmaisella kotiinkuljetuksella ja sisään kannolla hintaan 899€. Sydämestäni tsunamin lailla vuotavaa verta laastaroi myös Philips TV:n kytkynä ilmaiseksi saatavat langattomat kuulokkeet, joiden OVH on 119€, mutten uskalla sitä tarkemmin tutkia, etten joudu katumaan tiedonjanoani, kuten TV:n kanssa raskaasti opin. Lahjahevosen suuhun ei katsota.
Hankinnan jälkeisenä aamuna koko yön itkettyäni menetettyä tulevaisuutta, raahauduin punasilmäisenä työpaikalle. Työkaverit olivat huolestuneita ja yritin näyttää urheaa naamaa ja kerroin heille järkihankinnasta ja syytin punasilmäisyyttäni kuukausi aiemmin ottamastani influenssapiikistä johtuvaksi.
Sain kehuja järkihankinnasta ja erinomaisesta hinta-laatutietoudesta ja monet mainitsivat saksalaisen laatutyön olevan maailmankuulua, jonka tiesin itsekin. Olihan vanha telkkarini myös Philips. Olinkin iltapäivällä jo paljon paremmalla tuulella, kun työkaverini kysyi:
Minkä soundbarin hankit sille seuraksi vai oliko sinulla jo kotiteatteri?
Sydämeni pysähtyi. Mikä soundbar? Eikö telkkarista kuulu nykyään ääntä? Vanhasta kuuluu kyllä ihan hyvin, joskin viime vuonna Katri Helena oli alkanut kuulostamaan Arnold Schwarzeneggeriltä, mutta luulin sen johtuvan iästä. Siksi hänkin oli varmaan jäänyt nyt eläkkeelle, olin aprikoinut. Olihan jäähyväiskonserttikin ollut tosi suosittu siitä huolimatta, mutta luulin osallistujien tulleen sinne kunnioituksesta suurta laulajaa kohtaan, vaikka ääni ei enää aivan terässä ollutkaan.
Kylmä hiki alkoi nousta niskaani. Millainen ääni pitäisi olla? Muistan vuosituhannen alussa, kun kaverini puhuivat menevänsä elokuvateatteriin, jossa olisi THX äänentoistojärjestelmä. Oliko se kuranttia vielä tänään ja saisikohan sitä jo kotiinkin? En voinut itselleni mitään, vaan avasin selaimen uudestaan ja kirjoitin “Soundbar”.
Helvetin portit aukesivat uudestaan.
Ensimmäisenä huomasin, etten ollut ottanut Philipsin telkkarin ja Soundbarin combotarjousta, mutta huomasin, että sen samanhan saisi myös irtona ostettua vain 10€ kalliimmalla, 149 euron hintaan. Mutta huomasin soundbareissa numeroita. Mitä tuo 2.1 tarkoittaa? Onko Dolby atmos sääpalvelu? DTS:X on varmaan sama kuin se THX vuosituhannen vaihteessa, mutta eri tavalla kirjoitettu. Nyt se oli siis mahdollista saada kotiinkin ja siksi sitä ei ollut telkkarissa mukana. Lyhenteet muuttuvat ajan myötä, tuumin.
Insinöörin metodisella otteella tutkin soundbareja ja mitä enemmän luin, sitä mielenkiintoisempaa se oli. Tein taulukoita, luin testituloksia, katsoin Youtubesta arvioita ja totesin selaimen privaattimoodin olevansa täyden arvoinen, kun hifistien eri verkkopalveluissa luettavien ilmaisten testitulosten lukumäärä ylittyi ja olisi pitänyt rekisteröityä ja ehkä maksaakin. Halusin sen kaiken. eArc tottakai, 11.1.4 äänikanavaa, lisäkaiuttimet seiniin, kattoon, sohvan alle ja ullakolle. Dolby Atmos, DTS:X, kännykkäappi ja betonialusta subbarille painon vuoksi. Onneksi en asu kerrostalossa, olisi pitänyt ostaa alakerran kämppä ja valaa se täyteen betonia tarvittavan tuen vuoksi. Nyt tarvitsee vain repiä kotoa seinät, lattia ja katto, jotta rakenteet voi optimoida 20-20KHz äänille joka puolelta ja rakentaa huoneen ympärille kaiuton tila, jotta ulkopuoliset sivuäänet eivät häiritse akustiikkaa. Nokialla ja Aalto yliopistolla taitaa olla sellaiset ja pitääpä kysyä ääniabsorptiokiilojen toimittaja, jos laatu olisi riittävä myös minun tarpeisiin. Tarvitsen myös rakennesuunnittelua, tulevan TV keskuksen pitää olla kelluvana kaiuttoman tilan keskellä. Onneksi insinööri on joka alan mestari, joten pykäisin suunnitelman nopsasti keittiön vaaleaan pöytäliinaan.
Poika hieman ihmetteli, miksi isä vaeltaa mutisten huoneesta toiseen ja piirtää numeroita pöytäliinaan, jota hän ei saa tehdä. En ehtinyt selittää, muuta kuin että tämä on erittäin tärkeää, jota se olikin. Jouduin kuitenkin taas kerran luopumaan myös tästä suunnitelmasta, sillä laskelmani osoittivat kustannusten olevan taloni nykyarvoa suuremmat ja jälleenmyynti saattaisi rakennustarkastajan mukaan olla vaikeampaa jatkossa.
Lisäksi joku naapureista oli tehnyt varmaan huoli-ilmoituksen, kun olin viskonut kattotiiliä alas rakennetutkimusta suorittaessani. Onneksi sain viranomaisen vakuuttumaan kertoessani, että paikkaan vesivuotoa ja suunnittelen katon pinnoitusta ensi kesänä.
Lopulta minut herätti lapsen viaton kysymys: Jääkö hänelle enää omaa huonetta, kun talo on muutettu kaiuttomaksi ympäristöksi ja sisäseinät poistettu? En voinut tehdä sitä lapselleni ja suuntasin samalta istumalta lähimpään Giganttiin ostamaan Samsungin HW-Q610F soundbarin, 48% alennuksella. Se odottaakin nykytelkkarini vieressä vielä uuden saapumista, joka toivottavasti tulee jo maanantaina. En ole vielä kertonut vanhalle telkkarilleni, mitä on tulossa, mutta saatan siirtää sen makkariin ennen uuden saapumista välttääkseni turhaa draamaa. Samsungin soundbar on vielä viattomasti paketissa ja otan sen esille vasta naittaakseni sen uudelle telkkarilleni, jotta kaikki on viattoman puhtoista. Eka kerta niille molemmille. 
Mutta nyt olen huomannut, että nykyinen Netflix tilaukseni on heikoimmalla kuvanlaadulla, DTS:X ei hyödytä minun 25 vuotta vanhaa DVD playeriä, vaan pitää olla kuulema joku BluRay.
Opetukseni on tämä. Edullisen telkkarin osto voi vielä perikatoon ja vaikka saisit sen halvalla, niin ei tämä halvaksi tule, kun kaiken muun infran ja striimauspalvelut joutuu päivittämään mukana. Siksi Black Friday on huijausta. Sinulta huijataan hartaasti tienaamasi rahat muka hyvillä diileillä. Mutta näillä varmasti pärjää taas sen 20 vuotta. Nyt on hyvä fiilis. Töissä kyllä joku puhui jotakin jostakin vahvistimesta ja mistä lie kaiutinelementeistä. Ne eivät onneksi enää voi tässä konkurssissa enää maksaa paljoakaan. Sen verran kalliiksi tuo telkkarikin tuli. Pitääpäs tutkaista asiaa, kun saan tämän varoittavan viestin eetteriin.
Että olkaahan varovaisia siellä kaupoilla!
/ 
Future is bright!