Men nu!
AI-företaget Open AI planerar en börsnotering som skulle kunna höja dess värdering till upp till tusen miljarder dollar
det vill säga 1 000 000 000 000 det vill säga en biljon
det vill säga
$$\n1x10^{12}\n$$
Men nu!
AI-företaget Open AI planerar en börsnotering som skulle kunna höja dess värdering till upp till tusen miljarder dollar
det vill säga 1 000 000 000 000 det vill säga en biljon
det vill säga
$$\n1x10^{12}\n$$
Att bli rik på kvantaktier, AI, Hyperredundanta energibolag, memeaktier och de senaste bitcoin strategy reserve holding stash-företagen tar all tid just nu, det finns inte en sekund att slösa på pressmeddelanden från sådana legacy-IT-företag.
Som Intrum-ägare stör jag mig inte så mycket på en sådan här -13%-dag, men sådana där “ojämna siffror” som folk vågar äga aktier med får mig att må illa. ![]()
Jag är mycket, mycket ledsen. Man har hamnat på mentalsjukhus för mindre. Hela röran är dock uppdelad på flera portföljer/mäklare så man ser inte hela beloppet hela tiden.
Men det finns vaga siffror på flera olika ställen. ![]()
Forumets utseende har förnyats. Frågan är:
Gillar du forumets nya utseende?
Det finns bara ett säkert resultat här: Förändring är alltid dåligt, även om det är en bra förändring.
Det spelar säkert också roll om man använder forumet mobilt eller på datorn. Själv gillade jag forumets utseende på mobilen, men på datorn var jag tvungen att gå till inställningarna och byta tillbaka till det gamla eftersom det var så hemskt.
Jag ser inte själv att skillnaden på datorn skulle vara så hemskt stor nu… Eller vilken hemskhet syftar man på med denna förändring? Den svarta övre listen?
Hej! All feedback om det nya temat är väldigt värdefullt och vi strävar efter att göra föreslagna ändringar, så det skulle vara värdefullt för oss att veta hur ni tycker att vi kan förbättra det nya temat.
När det gäller färgerna har vi märkt att färgerna i det nya temat inte automatiskt har aktiverats för alla; detta kan kontrolleras under din egen profil → gränssnittsmenyn.
Det största problemet är att jag i den nya versionen tycker att det är för mycket utrymme mellan sidofältet och diskussionsområdet.
Tack för feedbacken, vi tar dina kommentarer i beaktande i den fortsatta utvecklingen!
Om någon annars kämpar med samma problem som jag nyss gjorde, att man inte lyckas hitta en sådan inställning alls på telefonen (jag ville kontrollera om jag hade valt detta tema) så hittar man gränssnittsinställningarna när man sveper den här menyn åt höger, då avslöjas fler inställningar! ![]()
Måste konstatera från min vrå att den nya Aspocomp-analytikern åtminstone för undertecknad är en bullish signal!
@Verneri_Pulkkinen fick sociala medier att explodera med sitt utspel idag.
Nu fick vi en färgstark kvalitetsskribent till forumet!
Real truth about the circumstances and cause of this tragedy will be revealed, despite all attempts to hide it… How many more victims you need to understand that the rabbit hole is deeper than you think… I am in good physical and mental condition and under no circumstances am I planning to take my own life…
Ei huono, ei ollenkaan. Neuvostoliiton shakkikoulukunnan 76-vuotias patriarkka Mihail Botvinnik mutisi itsekseen assistentin liikutellessa nappuloita. Parkkiintuneet kasvot eivät paljastaneet mitään, vain tietty pilke silmissä kieli innostuksesta. Sama pilke oli Varnan shakkiolympialaisissa 1962 saanut Bobby Fischerin viime hetkellä hätkähtäen vaihtamaan avaustaan suunnitellusta kylmän sodan ikonien ainoaksi jääneessä yhteenotossa.
Kilpapelien jännite oli yhteensä 13 vuoden ajan 1940-luvun lopulta 1960-luvun alkuun maailmanmestarina olleelle patriarkalle kaukaista historiaa, mutta intensiivinen hän nytkin oli. Tarkastelussa oli kaukaa etelässä, Mustanmeren rannalla asuvan 11-vuotiaan pojan pelejä. Hän oli jo vuosia ollut kaupunkinsa Tuapsen paras pelaaja, ja nyt hän oli hakemassa Botvinnikin kuuluun shakkikouluun, johon otettiin lahjakkaimpia lapsia ympäri valtavan shakkidynastian. Hiljattain koulun toiseksi opettajaksi oli tullut 24-vuotias maailmanmestari Garri Kasparov, hänkin Botvinnikin entisiä oppilaita.
Botvinnik oli jo 1930-luvulla noussut maailman parhaiden pelaajien joukkoon ja ollut rakentamassa perustaa, jolla Neuvostoliitto otti olemassaolonsa loppuun asti ulottuneen, vain Fischerin hetkellisesti rikkoman ylivallan shakkimaailmassa. Pelien kuninkaana shakki soveltui puolueen propagandaan, jossa neuvostoihminen saatiin esitettyä länsimaalaista älykkäämpänä, sivistyneempänä ja kurinalaisempana. Shakki oli kouluissa, työpaikoilla ja sanomalehdissä, ja kovat shakinpelaajat saivat palkkaa sekä merkittäviä etuja perheilleen. Parhaat pääsivät vieläpä matkailemaan rautaesiripun taakse länteen. Oma maailmanmestari oli maan palvotuimpia supertähtiä. Lukemattomille perheille shakki oli yksi harvoja mahdollisuuksia nousta kurjuudesta säällisempiin oloihin lahjakkaan pojan turvin — sillä miehiä kaikki ammattilaiset olivat.
Botvinnik oli ollut keskeisenä voimana luomassa neuvostoshakin tunnistettavia piirteitä, joihin kuuluivat omien pelien syvällinen ja kriittinen jälkianalyysi, loppupelitekniikan arvostus erityisesti lasten koulutuksessa, laadukkaan asemaymärryksen yhdistyminen taktiseen iskuvalmiuteen sekä tieteellisen ammattimainen ote. Uhrauksia rakastavaa nuorta Kasparovia patriarkka oli kurmuuttanut siitä, etteivät kauniit muunnelmat saa olla itsetarkoitus, vaan niiden on pulputtava luonnollisesti aseman vaatimuksista.
Tämän pojan, Kramnikin, otamme. Assistentti toljotti yleensä viileän harkitsevaa patriarkkaa yllättyneenä ja uskaltatui kyseenalaistamaan: Mutta Mihail Moisejevitš, tässä olisi vielä monta näytepeliä lisää. Botvinnik hymähti. Kyllä me nekin katsomme, totean vain että otamme hänet.
Botvinnikiin oli tehnyt vaikutuksen paitsi Vladimir Kramnikin pelin ilmeinen vahvuus, myös sen lapselle poikkeuksellinen tasapainoisuus ja objektiivisuus. Kramnik suosi teräviä avausmuunnelmia eikä kaihtanut taktisia komplikaatioita, mutta mikäli asema sitä vähänkään puolsi, hän vaihtoi mieluusti daamit siirtyen edulliseen loppupeliin. Kramnik vaikutti suorastaan nauttivan lasten monesti karsastamista hiljaisista asemista, mihin vaikutti pitkään hänen ainoana shakkioppaanaan toiminut asemapelin kuninkaan Anatoli Karpovin pelikokoelma.
Hiljaisen varautuneelle Kramnikille pääsy shakin Mekkaan Moskovaan ja suoraan kaikkien aikojen suuruuksien oppiin oli kuin unta. Ujous karisi pojan päästessä opintoihin sisään. Harjoituspeleissä hän oli vaikeuksissa erityisesti kolme vuotta vanhempaa latvialaistaustaista Aleksei Shirovia vastaan. Shirov oli ammentanut maanmieheltään Mihail Talilta uskomattoman kompleksisen pelityylin, jossa ruutulauta roihusi uhrauksista ja vastustajan kuningas oli alinomaa henkipaton roolissa. Vaikka Shirovin tyyli oli tyystin erilainen kuin Botvinnikilla, tämä piti häntä koulun lahjakkaimpana oppilaana ja ainoana tulevana maailmanmestarina. Paradoksaalisesti kompleksisen pelityylin Kasparovilla oli eri näkemys: Ei, Kramnikista tulee maailmanmestari.
Kello lähenteli puoltayötä. Jäljet olivat johtamassa Garri Kasparovia sylttytehtaalle. 29-vuotias maailmanmestari näytti hotellin käytävällä ikäistään vanhemmalta. Silmänaluset olivat tummat, harmaita hiuksia yhä enemmän. Bakussa armenialaisen äidin ja juutalaisen isän räjähdysherkäksi yhdistelmäksi syntynyt poika oli oppinut shakin tarkkailemalla 6-vuotiaana vanhempiaan ratkomassa sanomalehtien tehtäviä. Isänsä hän menetti heti seuraavana vuonna nopeasti edenneelle leukemialle.
Garrilla oli pikkupojasta asti loputtomasti energiaa ja tiedonjanoa sekä ensyklopedinen muisti. Hän rakastui tulisesti shakkiin ja sen jumalatar Caissa häneen. Liian nopea eteneminen ei sopinut rasistisen neuvostokoneiston pirtaan, ja se yritti kampittaa Kasparovia sitä räikeämmin mitä lähemmäs hän maailmanmestaria ja ihannekansalaista Anatoli Karpovia pääsi. Kasparov raivasi esteet, aloitti avoimen sodan maansa shakkiviromaisia vastaan ja nousi 22-vuotiaana historian nuorimmaksi maailmanmestariksi. Seuraavina vuosina hän roikkui tittelissä veitsenterällä keikkuneissa uusintaotteluissa Karpovia vastaan. Kesken ottelurumban hän joutui perheineen pakenemaan ikiajoiksi rakkaasta Bakusta azerien ja armenialaisten yhteenoton leimahtaessa osana Neuvostoliiton hajoamisprosessia.
Kasparov oli shakissa maksimalisti ja laudan ulkopuolella kompleksinen persoona. Hänen avausvalmistelunsa menivät syvemmälle kuin kenellekään, hänellä oli autistisen tarkat rutiinit ja erinomainen fyysinen kunto. Naissuhteista ei tahtonut tulla mitään ja auktoriteetteja hän ei sietänyt lainkaan.
Neuvostoliiton romahdettua lopullisesti edessä oli vuoden 1992 Manilan shakkiolympialaiset ja outo tilanne: mukana oli roppakaupalla entisiä neuvostotasavaltoja vahvoinen kokoonpanoineen sekö tietenkin äiti-Venäjä, ykköspöydällään Moskovaan asettunut Kasparov. Kahden vuoden välein järjestettävissä shakkiolympialaisissa yli sata maajoukkuetta kamppaili kuusihenkisin joukkuein kolmisen viikkoa maailman shakkiherruudesta. Venäjä oli ykkössuosikki, mutta asetelmat eivät olleet yhtä tylsät kuin neuvostoaikoina. Venäjän shakkiliiton talous oli kuralla, ja Kasparov oli kamppaillut vimmaisesti taatakseen joukkueelle säällisen rahoituksen turnaukseen.
Kovimman paineen ja vastustuksen Kasparov kohtasi vaatiessaan, että vasta 16-vuotias Vladimir Kramnik otetaan joukkueeseen, vaikka hänellä ei ollut vielä edes suurmestarin titteliä, toisin kuin kymmenillä muilla venäläispelaajilla. Kasparov tiesi suojattinsa todellisen tason ilman muuta riittävän joukkueeseen ja turnauksen tarjoavan sen päälle arvokasta kokemusta. Moni piti tittelittömän klopin mukaanottoa pyhäinhäväistyksenä, mutta Kasparov piti päänsä ja sanoi ottavansa täyden vastuun päätöksestä.
Kaikkien talous- ja Kramnik-paineiden keskellä Kasparov ei poikkeuksellisesti kyennyt juuri lainkaan valmistautumaan turnaukseen. Siitä huolimatta voitto oli pakko ottaa, muuten oppositio alkaisi joukkueesta jättäytyneen Karpovin johdolla teroittaa tikareitaan. Joukkueen turnauksenaikaisen valmistatumisen tulisi olla tinkimätöntä.
Kasparov aavisti pahaa koputtaessaan 23-vuotiaan suurmestarin Aleksei Drejevin huoneen oveen. Seuraavana päivänä olisi taas tärkeä ottelu, johon Kasparov oli jo huolella valmistautunut. Entä muut? Punakka Drejev avasi oven. Garri, mikä sinun ongelmasi taas on? Huoneeseen astuessaan Kasparovin sieraimiin leijaili aromeja, joista oli eriteltävissä ainakin tupakkaa, alkoholia ja hikeä. Koko muu joukkue mekasti huoneessa hilpeissä tunnelmissa. Pöydällä oli sekalainen rykelmä laseja, kortteja ja rypistyneitä dollaritolloja. Eräällä nojatuolilla lojui raukean onnellisena 190 senttiä hyvin riippunutta 16-vuotista tuapselaislihaa. Ne saatanan apinat ovat juottaneet tuonkin.
Mikä sinun ongelmasi on?, Drejev kysyi uudestaan. Mehän voitamme kaikki ottelut, ja niin kauan kuin se jatkuu, voidaan myös pitää hauskaa. Ärtynyt Kasparov ei taaskaan keksinyt hyviä vastaväitteitä. Joukkue tosiaan jyräsi voitosta voittoon, ja kovimmassa voittovireessä oli alemmilla pöydillä riemuissaan joukkueeseen pääsystä ollut Kramnik. Aina päivän ottelun jälkeen joukkueen jäsenet — poislukien Kasparov — hakivat kaupasta viisi isoa pulloa giniä ja 50 pikkupulloa tonicia jättimäisessä kassissa, asettuivat Drejevin huoneeseen, joivat ja jutustelivat myöhään yöhön, kynivät Kramnikin korttipöydässä ja ehkä pohtivat sivussa vähän shakkiakin.
Venäjä voitti turnauksen näytöstyyliin, Kasparov teki supertuloksen ykköspöydällä ja Kramnik murtautui shakkimaailman tietoisuuteen voittamalla hieman heikompia vastustajia vastaan kaikki pelinsä yhtä tasapeliä lukuunottamatta.
Vladimir Kramnik lojui pöllämystyneenä montecarlolaisen hotellihuoneen sohvalla. Ajatukset risteilivät: parhaat, vahvimmat ja lojaaleimmat kaverit; viina, tupakka ja lievä ylipaino; Kasparovin ylivoiman juurisyyt. Nämä eivät olleet toisistaan irrallisia hajatelmia. Yhteen punoutuneina ne olisivat määräävä hänen asemansa shakkihistorian Olympoksella.
Manilan läpimurron siivittämänä Kramnik oli nopeasti noussut ensin maailman kymmenen, sitten viiden parhaan pelaajan joukkoon. Shakkimaailma oli vuonna 1993 ajautunut kaaokseen Kasparovin riitauduttua lopullisesti maailman korruptoituneen shakkiliiton FIDEn kanssa ja perustettua kokonaan uuden organisaation, jonka alla hän pelasi vuosien 1993 ja 1995 maailmanmestaruusottelut. Näistä edeltävässä britti Nigel Short oli Bakun pedolle pelkkä suupala, mutta jälkimmäisessä maailmanlistan kakkoseksi noussut 25-vuotias Viswanathan Anand oli vaarallinen haastaja. Kasparov tarvitsi otteluun vahvimman mahdollisen sekundatin osaksi isompaa avustajatiimiä, ja päätyi pyytämään Kramnikin apua. Ottelu käynnistyi New Yorkin World Trade Centerin yläkerroksissa 11.9.1995. Ottelu pysyi pitkään tasatilanteessa, kunnes Kasparovin tiimin syvempi avausvalmistelu mursi Madrasin tiikerin.
Vuonna 1998 Kramnik eteni ratkaisevaan karsintaotteluun vanhaa kauhuvastustajaansa Aleksei Shirovia vastaan ottelemaan pääsystä MM-otteluun Kasparovia vastaan. Shirov voitti ottelun. Seurasi kuitenkin ongelma: Kasparovilla oli niin murskaava voittosaldo Shirovia vastaan, että mikään sponsori ei ollut kiinnostunut latomaan miljoonia dollareita MM-ottelun palkintopottiin. Kasparov pyrki järjestämään ottelua normaalia pienemmällä potilla, muta Shirov halusi jäädä odottamaan parempaa tarjousta. Kasparovin edeltävästä ottelusta oli jo liian monta vuotta, ja vaikka hänen titteliään pidettiin edelleen 1800-luvun lopulta periytyneenä historiallisena jatkumona, sen legitimiteetti oli jo vaarassa horjua.
Alkuvuodesta 2000 Kasparov sai tarpeekseen. Ottelusta Shirovia vastaan ei olisi tulossa mitään. Kasparov otti nopeasti yhteyttä edelleen maailman kakkosena majailevaan Anandiin, josta hän oli saanut tukevan henkisen yliotteen viiden vuoden takaisen löylytyksen jälkeen. Anand oli kuitenkin sopinut isolla rahalla lähtevänsä FIDEn kelkkaan ja hylkäsi Kasparovin tarjouksen. Seuraavana vuorossa oli maailmanlistan kolmonen — Monacossa äveriään sponsorin järjestämää nopean ja sokkoshakin näytösturnausta pelaava Vladimir Kramnik, joka Shirovin tyrmistykseksi suostui oikopäätä. Ottelun olisi määrä alkaa puolen vuoden kuluttua syksyllä Lontoossa.
Kramnik katsoi ikkunasta kimaltelevaa Välimerta ja pyöritteli ihmeissään päätään. Vielä hetki sitten MM-ottelu tuntui kaukaiselta haaveelta, mutta nyt hän oli menossa 16 peliä käsittävään otteluun entistä opettajaansa, 15 vuotta maailmanmestarina ollutta kaikkien aikojen suurinta pelaajaa vastaan.
Kramnikia ei pelottanut, päin vastoin hän oli innoissaan. Hän oli aina erityisesti nauttinut Kasparovin kohtaamisen tuomasta maksimaalisesta haasteesta. Vaikka Kramnik oli käytännössä järjestään sijoittunut Kasparovin alapuolelle turnauksissa ja hänen vahvuuslukunsa oli rutkasti maailmanmestaria heikompi, heidän keskinäiset pelinsä olivat aina olleet tasaisia. Kramnik oli ainoa nuoren, 1970-luvun sukupolven pelaaja jota vastaan Kasparov ei ollut onnistunut saamaan henkistä yliotetta.
Toisaalta moni seikka puhui Kasparovin puolesta: valtava kokemus MM-otteluista, edellisenä vuonna alkanut uusi huippuvire lukuisien turnausvoittojen putkella sekä parhaat resurssit avustavan tiimin hankintaan.
Kramnik otti paremman asennon sohvalla ja mietti lähestymistapaansa otteluun. Ensimmäinen korjattava seikka oli hänen boheemi elämäntyylinsä ja puutteellinen fyysinen kuntonsa, jonka vuoksi hän monesti väsähti turnausten loppua kohden. Hän päätti jättää tupakan ja päihteet ja palkata kuntovalmentajan. Toinen ratkaistava seikka oli tiimin rakentaminen. Kramnikilla oli heti mielessä kolme vahvaa pelaajaa ja samalla hyvää ystävää, joiden lojaaliudesta ei ollut epäilystä ja jotka tulivat myös hyvin keskenään toimeen.
Vaikein kysymys tietenkin oli, miten voittamaton Kasparov voisi olla lyötävissä. Kramnik kelaili mielessään Kasparovin aiempia seitsemää MM-ottelua. Shortilla ei ollut mitään jakoa millään osa-alueella, mutta Karpov joka ottelussa ja Anand ottelunsa alkupuolella olivat panneet Kasparovin ahtaalle. Kramnikin mielestä kummankin virheenä oli ollut, että mustilla nappuloilla pelatessaan he antautuivat naiivisti teräviin ja dynaamisiin avausteoreettisiin väittelyihin, jotka olivat Kasparovin ominta aluetta ja joissa tämä aina lopulta teki läpimurron.
Kramnik ymmärsi, että hänen oli keinolla millä hyvänsä estettävä sapelien kalistelu Kasparovin dynaamisissa avausviidakoissa. Hän kävi läpi kaikkia olemassa olevia shakkipuolustuksia mustille nappuloille Kasparovin todennäköisintä e4-avaussiirtoa vastaan. Hän törmäsi unohdettuun systeemiin, berliiniläiseen puolustukseen, jota kaihdettiin ammattilaistasolla kuin ruttoa sen mustille ankean ja masokistisen luonteen tähden. Systeemissä daamit vaihtuivat heti ja mustilla pelaavalle jäi tympeäksi koettu puolustustehtävä asemassa, jossa hänen kuninkaansa jäi hankalasti omien nappuloiden tielle.
Kramnik oivalsi, että tämä oli täsmälleen se ase jota hän oli etsinyt. Syntyvä asema tarkoitti loputtomia kuivia manöövereitä muunnelmissa, joissa Kasparov mitä ilmeisimmin ei viihtyisi ja joita hän ei kykenisi niiden suuren määrän ja epämääräisen luonteen vuoksi kunnolla valmistelemaan. Kramnik varmistui vielä siitä, että Kasparov ei ollut moista rumaa kummajaista koskaan kohdannut ja ilmoitti sitten uusille avustajilleen, että tällä mennään syteen tai saveen.
Lokakuisessa Lontoossa Kasparov hätkähti vastustajansa nähdessään; löysän tupakoivan boheemin sijaan häntä kätteli pelisalissa hoikka ja riuska nuorimies. Kramnikin esiteltyä avausideansa Kasparov hymähti ja alkoi pyöritellä päätään. Kasparov oli tottunut määrittämään pelien ja otteluiden kulkua, mutta nyt kontrolli lipesi heti kättelyssä. Kramnik voitti ottelun alkuvaiheessa yhden pelin valkeilla ja piti betonipuolustusta mustilla nappuloilla. Tarkasti vastustajansa psykologiset heikkoudet tunteva Kramnik oli arvioinut oikein, että maksimalistiselle ja egoistiselle Kasparoville syntyisi pakkomielle murtaa eteensä asetettu, amatöörimäisen epäkorrektilta vaikuttava pähkinä.
Lopulta liukkaasta berliiniläisestä puolustuksesta yön pimeiden tunteiden valmisteluissa kunnon otetta saamaton, yhä univelkaisempi Kasparov ei shakkimaailman ällistykseksi kyennyt voittamaan yhtä ainoaa peliä. Vastaava oli tapahtunut viimeksi 80 vuotta aiemmin. Kun pelissä 15 Kasparov ehdotti tasapeliä luovuttaen samalla ottelun lukemin 2-0, Kramnik nosti kädet nyrkit pystyssä ylös. Valta oli vaihtunut.
Maailman johtava shakkikommentaatori Peter Svidler oli purskahtaa nauruun. Kramnik oli tehnyt sen taas. Sen sijaan että olisi tappanut pelinsä Samuel Shanklandia vastaan loogiseksi tasapeliksi Wijk aan Zeen superturnauksen viimeisellä kierroksella, Kramnik piti sitä väkisin hengissä vaikka mitään voitonmahdollisuuksia ei ollut. Tällainen Svidlerin vanhasta ystävästä oli kehnosti sujuneen turnauksen aikana yhä enemmän tullut; ikään kuin Kramnik ei vain suostuisi uskomaan, että peli ja turnaus oli tulossa päätökseen. Lopulta Kramnik hävisi, kuten Kasparov oli hävinnyt uransa viimeisen pelin vuonna 2005. Svidlerin nauru vaihtui haikeudeksi Kramnikin kertoessa uran päättymisestä.
Syrjäytettyään entisen oppi-isänsä Kasparovin maailmanmestarin paikalta syksyllä 2000 moni odotti, että Kramnik tekisi saman myös turnausareenoilla. Näin ei käynyt, vaan Kasparov jatkoi voittokulkuaan vuonna 2001 ja piti maailman vahvuuslukulistan kärkipaikkaa edelleen leveällä marginaalilla hallussaan. Kasparov alkoi rummuttaa, että hän ansaitsi uusintaottelun sattumalta MM-otteluun päässyttä Kramnikia vastaan. Kramnik kieltäytyi, alkaen sen sijaan organisoida uutta karsintarakennetta haastajan löytämiseksi. Kasparovin ego ei haastajaturnauksia kestäisi. Oman lusikkansa soppaan laittoi FIDE, joka yritti epätoivoisesti yhdistää repeytynyttä shakkimaailmaa. Kaiken keskellä Kasparovin ja Kramnikin välit ajautuivat karille. Kasparov vähensi hiljalleen pelaamista ja lopetti maailmanlistan ykköspaikalta keväällä 2005 löydettyään Vladimir Putinin vastustamisesta Venäjällä sekä hänestä varoittelusta lännessä uuden intohimonsa.
Kramnik sortui maailmanmestarin raskas mantteli niskassaan vanhoihin paheisiinsa. Terveydentilaa pahensi hänen krooninen reumasairautensa. Vuonna 2004 hän kykeni nipin napin puolustamaan titteliään nuorta unkarilaista Peter Lekoa vastaan ottamalla boamaisella asemallisella kuristuksella pakkovoiton viimeisessä pelissä, mutta seuraava vuosi oli hänen uransa vaikein. Lopulta Kramnik joutui ottamaan puolen vuoden sairasloman shakista.
Samaan aikaan Kasparovin lopetettua maailmanlistan selvään kärkeen nousi FIDEn maailmanmestari ja Kramnikin ikätoveri, bulgarialainen Veselin Topalov. Lopulta FIDE onnistui sopimaan suuresta yhdistymisottelusta, jossa Topalov kohtaisi Kramnikin syksyllä 2006 ja shakkimaailma saisi 13 vuoden tauon jälkeen kiistattoman maailmanmestarin.
Topalov lähti otteluun selvänä suosikkina, kun taas raihnaista Kramnikia pidettiin jo menneisyyden miehenä. Erityisen varma Topalovin voitosta oli hänen rehvakkaan röyhkeä managerinsa Silvio Danailov. Kahdessa ensimmäisessä pelissä Topalov painosti ja oli välillä selvässä voittoasemassakin, mutta jotenkin molemmat pelit päättyivät lopulta Kramnikin voittoon.
Danailov alkoi kiehua siitä, että Kramnik siirtyi alinomaa laudan äärestä taukotilansa saniteettitlioihin — ainoaan paikkaan, jossa ei ollut videovalvontaa. Lopulta neljän pelin jälkeen Danailov alkoi avoimesti syyttää Kramnikia tietokoneavusteisesta huijaamisesta vessassaan, vaikka mikään Kramnikin pelin kirjavassa tasossa ei kielinyt konemaisuudesta. Danailovin vainoharhaa pahensi se, että ottelu pelattiin Venäjällä. Kramnik selitti, että reumansa takia hänen oli käveltävä ja juotava paljon. Danailovin johtama komitea päätyi lopulta hajottamaan Kramnikin käymälän seiniä myöten, mutta savuavaa asetta ei löytynyt. Ottelu oli vähällä keskeytyä pitkien viivytysten ja sekasorron keskellä, mutta lopulta se jatkui kireissä tunnelmissa. Kramnik voitti jatkoajalla nopeissa katkaisupeleissä. Hän ja Topalov eivät enää koskaan kätelleet toisiaan.
Kramnik oli maailmanmestarina kehittänyt huippuunsa puolustusvoittoisen, asemallisen betonipuolustustyylin, joka toimi otteluissa mutta joka hiljalleen näivetti hänen nautintoaan shakkiin. Lopulta vuonna 2008 hän katkesi rökäletappioon MM-ottelussa vanhaa kilpakumppania Anandia vastaan. Samana syksynä Kramnikin esikoistytär syntyi. Hän otti pitkän sapatin shakista ja sai hiljalleen terveytensä ja elämänilonsa takaisin. Syksyllä 2009 vuoden kovimmassa turnauksessa Tal Memorialissa Moskovassa nähtiin täysin uudestisyntynyt, upeaa dynaamista asemapeliä pelaava Kramnik, joka voitti turnauksen ennakkosuosikin, Kasparovin valmentaman teinisensaation Magnus Carlsenin nenän edestä.
Seuraavien kymmenen vuoden aikana Kramnik pysyi maailman viiden parhaan pelaajan joukossa ja oli pariin otteeseen täpärällä päästä vielä kerran MM-otteluun. Vuosien mittaan hän ryhtyi humoristisen itseironiseksi papaksi, joka nautti voidessaan vielä kotvasen piinata shakkimaailman uutta valtiasta Carlsenia. Kramnikin pelien jälkeiset lehdistötilaisuudet olivat legendaarisia; hän oli vanhan, mehukkaan arrogantin neuvostokoulukunnan viimeinen airut huipulla.
Kramnikin Einstein-Eddington-hetki koitti loppuvuodesta 2017, kun Google valjasti alunperin go-peliä varten rakennetun, neuroverkkoja hyödyntävän Alpha Zeron oppimaan itsekseen shakin salat. Täysin itseoppineena se voitti silloisen maailman parhaan ja ihmispelaajien treenaaman shakkiohjelman. Alpha Zeron mukaan mustan paras vastaus valkean yleisimpään avaussiirtoon oli — Kramnikin tyhjästä lanseeraama berliiniläinen puolustus. Kone vahvisti sen, minkä ihmiset olivat Kramnikin johdolla 2000-luvun mittaan todenneet: Puolustus ei suinkaan ollut mitään ankean tylsää roskaa vaan syvällinen ja viehättävä shakkisalaisuuksien sammio, jota myös Carlsen käytti noustessaan maailmanmestariksi ottelussa Anandia vastaan Chennaissa 2013.
Ilmoittaessaan uransa päättymisestä Kramnik kertoi haluavansa keskittyä muun muassa lasten shakinharrastamisen kehittämiseen maailmalla osana kehittävää kasvatusta. Kramnik sai kilpakumppaneiltaan ja shakkimedialta raikuvat suosionosoitukset. Häntä tituleerattiin yhdeksi historian suurimmaksi pelaajaksi ja 2000-luvun jopa suurimmaksi avausvisionääriksi. Tietystä shakkineroille tyypillisestä arroganssista ja eksentrisyydestä huolimatta häntä kehuttiin myös lämminhenkiseksi ja hauskaksi persoonaksi, jonka väriä muu huippukaarti jäisi kaipaamaan. Loistavana shakkipedagogina Kramnikille povattiin valoisia näkymiä uusien shakkipolvien kypsyttäjänä.
Yli vuosikymmen sitten Putinin vainoa Manhattanille paennut, edelleen kovassa kunnossa 62-vuotiaana oleva Garri Kasparov oli ristiriitaisissa tunnelmissa. Trump vaikutti jälleen muuttaneen Putinin manipuloinnin alla mieltään ja raporttien mukaan raivonneen Zelenskiylle Valkoisessa talossa. Mikä pahempaa, hän oli jo parin viikon sisällä menossa kaikista paikoista Budapestiin Putinia tapaamaan.
Toisaalta Kasparov oli mielissään hiljattaisen näytösottelunsa tuloksesta. Mediassa kysytyn Venäjä-kommentoinnin, kirjaprojektien ja shakkisäätiönsä kiireiden keskellä hän oli ehtinyt piipahtaa Yhdysvaltain shakkipääkaupungissa Saint Louisissa pelaamassa kolmen päivän nopean shakin ystävyysottelun edelleen ammattitasolla pelaavaa Viswanathan Anandia vastaan. Ottelu nostalgisoi heidän 30 vuoden takaista MM-otteluaan. Samat 30 vuotta oli tullut kuluneeksi Kasparovin oppi-isän Mihail Botvinnikin kuolemasta.
Anandia pidettiin ennakkosuosikkina 20 vuotta shakkieläkeläisenä viihtynyttä Kasparovia vastaan, mutta vanhat möröt näkyivät hänenhapuilevassa pelaamisessaan sekä kehonkielessään joka oli epävarma kuin silloin ennen. Kasparov voitti ottelun voitoin 4-2.
Kasparovin puhelin piippasi. Mitä?
—
Pandemian alkuvaiheessa vuonna 2020 Netflix julkaisi minisarjan Queen’s Gambit, jonka shakkiasiantuntijaksi oli palkattu itse Kasparov. Sarjasta tuli jättihitti, ja shakista innostuneet katsojat lähtivät nettiin sekä pelaamaan että katsomaan Twitchin ja YouTuben suosittujen shakkistriimaajien edesottamuksia. Lockdownien ikeessä maailmanmestari Magnus Carlsen lanseerasi tukun netin kautta isoilla rahapalkinnoilla pelattavia turnauksia. Shakin painopiste siirtyi pysyvästi fyysisten lautojen ääreltä kohti nettiä, nyt myös taloudellisesti. Se synnytti myös netin pikapelien spesialisteja, pelaajia jotka eivät välttämättä pitkien aikojen klassisessa shakissa olleet ihan maailman huippua, mutta kykenivät nettipeleissä haastamaan parhaitakin ammattilaisia.
Vladimir Kramnikille uran päättyminen osoittautui odotettua vaikeammaksi palaksi. Yli 35 vuoden ajan shakin tutkiminen ja kilpapelaamisen jännite olivat olleet hänen elämänsä keskeinen sisältö. Nyt uutta intohimoa ei satunnaisista valmennuskeikoista huolimatta tuntunut löytyvän. Kramnik yritti jopa ehdottaa uutta shakkivarianttia jossa linnoittautuminen olisi kielletty, mutta hanke ei tietenkään ottanut tuulta alleen.
Kramnik ei ollut peliurallaan juuri nettishakkia pelannut. Muutenkaan hän ei ollut mikään nettipersoona, vaan oli pysynyt visusti poissa esimerkiksi sosiaalisesta mediasta. Vuonna 2023 hän kuitenkin joutilaisuuksissaan päätyi maailman suurimmalle shakkisivustolle Chess.comiin. Pelit eivät sujuneet. Kramnik oli vuosien pelaamattomuuden jäljiltä ruosteessa, ja hiirenkin käyttö oli kömpelöä. Hän alkoi ihmetellä monien hänelle melko tuntemattomien nimien korkeaa pelitasoa, ja alkusyksystä hän aktivoi blogin, jossa alkoi epäillä monia vastustajiaan huijaamisesta. Syksyn ja vintin pimetessä Kramnik syventyi yhä intensiivisemmin data-analyyttisiin tutkimuksiinsa ja löysi yhä uusia epäilyksen aiheita.
Varsinainen pommi putosi marraskuussa lopulla 2023, kun Kramnik alkoi syyttää maailman kakkospelaajaa Hikaru Nakamuraa huijariksi. Maailman suosituin striimaaja Nakamura poltti tästä täysin päreensä, mutta Kramnik otti vain lisää kierroksia. Keväällä 2024 hän syytti huijareiksi jo kymmeniä pelaajia, mukaan lukien muutamia lupaavia teini- ja lapsitähtiä. Suurin osa shakkimaailmaa tuomitsi Kramnikin toimet, mutta hänen perässään hiihti sekalainen joukko vanhoja ja etenkin uusia faneja, joita miellytti myös uutena elementtinä hänen puheisiinsa tulleet MAGA-henkiset kannanotot ja Venäjän hyökkäyssodan myötäily. Lopulta Kramnik sai kenkää Chess.comista, mutta kampanjointi jatkui hänen yhä sekopäisemmillä some- ja YouTube-tileillään. Puheisiin tuli mukaan käsite Shakkimafia, vaikutusvaltainen rälssi joka mahdollisti teollisen mittakaavan huijaamisen rahan takia.
Syksyllä 2024 Kramnik otti tähtäimeensä 28-vuotiaan amerikkalaisen striimaajatähden Daniel Naroditskyn. Sympaattisella ja pedagogisesti taitavalla Naroditskyllä oli yksi maailman suurimpia seuraajajoukkoja, faneja jotka saattoivat seurata hänen pelaamistaan ja sen aikaista kommentointia tuntikausia päivässä. Naroditsky teki sen virheen, että hän voitti netin pikapelissä Kramnikin loistavalla daaminuhrauksella. Kramnikin syyttäessä Naroditskyä tämä pyrki tekemään kaikkensa puhdistaakseen pienetkin epäilyksenaiheet kuvaamalla huonettaan ja ajatusprosessiaan, mutta yhä pakkomielteisempää Kramnikia vakuuttelut vain provosoivat. Kuukausien piina alkoi vaatia veronsa, ja lopulta väsynyttä Naroditskyä ei enää striimaamassa ja kommentoimassa nähty. Lokakuussa 2025 hän yllättäen palasi, mutta fanit huomasivat heti, että jotain oli pahasti pielessä. Naroditsky ei ollut lainkaan oma itsensä, vaan vaikutti tokkuraiselta ja sekavalta, häviten pelin toisensa jälkeen. Kaksi päivää myöhemmin hänet löydettiin kuolleena kotoaan Pohjois-Carolinan Charlottessa.
Kramnikin välitön twiittaus kuolinuutiseen oli mielenvikaisen kylmäkiskoinen. Hän myös vihjaili, että Shakkimafialla oli jotain tekemistä kuoleman kanssa. Kramnik puhui kaninkolosta joka ulottui syvemmälle kuin kukaan ymmärsi, ja arveli omankin henkensä olevan vaarassa. FIDEn johto ilmoitti tutkivansa Kramnikin toimia, mihin tämä vastasi haastamalla koko liiton oikeuteen. Kramnikista on tullut shakkimaailman persona non grata, mutta mikään ei viittaa siihen, että Geneveen ranskalaisen journalistivaimonsa ja kahden lapsensa kanssa asettunut ex-maailmanmestari olisi lopettamassa yhden miehen tuhoisaa sotaansa tuulimyllyjä vastaan.
—
Manhattanilla järkyttävän viestin saanut Garri Kasparov kirjoittaa nopeasti surunvalittelunsa Daniel Naroditskyn poismenon johdosta. Daniel oli lapsena yksi maailman lahjakkaimmista junioreista ja useana vuonna Kasparovin pikavalmennuksissa yhdessä parinkymmenen muun lapsen kanssa. Daniel muisteli usein, kuinka ensi kertaa 11-vuotiaana nappulana näki Kasparovin astuvan huoneeseen ja täyttävän tilan aurallaan. Kun Kasparov kysyi Danielin suosikkipelaajaa, tämä meni täysin lukkoon ja kakaisi lopulta kaikista nimistä Kasparovin nemesiksen Anatoli Karpovin. Kasparov oli vain naurahtanut ja todennut sen olevan hyvä valinta; Kasparov jos kuka tiesi millainen armoton kamppailija Karpov oli.
Shakkilaudan ääressä leppoisuus oli loppunut, ja Kasparov oli monesti ollut omaa edesmennyttä opettajaansa mukaillen armottoman kova ja vaativa Danielille, niin että tämä joskus purskahti itkuun kesken session. Kasparov pyrki iskostamaan oppilaisiinsa kuria ja kunnioitusta systemaattista työtä kohtaan. Kasparov halusi aina korostaa, että hän nousi huipulle vain ja ainoastaan tinkimättömän työmoraalinsa ansiosta. Daniel ei klassisessa shakissa koskaan ihan kärkipäähän yltänyt, mutta Kasparov arvosti hänen panostaan shakin popularisoinnissa Yhdysvalloissa. Daniel rakasti shakkia ja tartutti valloittavalla persoonallaan tunteen satoihin tuhansiin seuraajiinsa.
Kasparov istuu pöydän ääreen. Kaljussa päässä on vielä rahtunen valkoista naavaa. Edessä on shakkilauta – lajiin vihkiytymättömälle pelkkä mykkä ruudukko, mestareille magneettisesti kutsuva voimakenttä. Hiljalleen hän asettaa nappulat ja käy läpi Danielin tunnetuimman pelin, voiton mustilla nappuloilla maailmanlistan kakkosesta Fabiano Caruanasta Yhdysvaltain klassisen shakin mestaruusturnauksessa vuonna 2021. Kasparov nyökkää kevyesti. Ei huono, ei ollenkaan.
Nej, verkligen inte. Nämligen den här sanna historien du skrev.
Jag hade gärna läst några timmar till.
Japp, här slänger vi bara in på forumet igen en torsdag i oktober en fantastisk berättelse om schackets historia. ![]()