Ottaisin mieluummin osingot OST -tilille niin ei tarvi maksaa kaupankäyntikuluja ja spreadiä.
Kyllä tässä mielestäni on pientä orastavaa positiivisuutta nyt havaittavissa.
Aiemmin ollaan oltu kovin varovaisia investointien, rekryjen ja omien ostojen kanssa, mutta nyt olen havaitsevinani hienoista äänensävyn muutosta. Siinä missä aiemmin välteltiin myyntirekryjä, ollaan nyt palkkaamassa senioritekijää KV-ohjelmistomyyntiin ja nähdään markkinassa hyvää potentiaalia. Investointeja luvataan kasvattaa kannattavuuden kehityksen kustannuksella. Omien ostoista on kyselty vuosien saatossa lähes jokaisessa webcastissa ja vastaukset ovat olleet pidättyväisiä (olkoonkin, että asia ei toimitusjohtajan työpöydälle kuulu). Nyt hallitus on selvästi luottavainen tulevaisuuteen, kun tällaiseen uskalletaan vuosien kyselyn jälkeen lähteä.
Ja miksikäs ei, kun markkina näyttää elpymisen merkkejä, listautumisten odotetaan lisääntyvän, tuotevalikoimaan kohdistuu kasvavaa kiinnostusta ja arvostus on historiallisen alhainen. Suomi toimii vakaana lypsylehmänä.
Hienoa, että investointikohteita on vihdoin alkanut löytyä. Aikamoiset lamavuodet on olleet käsillä ja useamman kerran tässä on ehtinyt itsekin miettiä, että eikö markkinasta tosiaan mitään kasvupaikkoja löydy, joissa Inderes voisi saada rahoilleen järkevää tuottoa. Ainoa asia, joka tässä hieman nostattaa kulmakarvoja, on ohjeistuksen H2-painotteisuus. Näissä “loppuvuodesta lähtee” -ohjeistuksissa kun on saanut Hesuli-sijoittaja pettyä viime vuosina kerta toisensa jälkeen:
Koko vuoden tuloksen ja kasvun arvioidaan painottuvan vuoden toiselle puoliskolle.
Nopealla vilkaisulla EV/EBITA jossakin 12 päällä, oikaistu P/E 17 ja P/S 1,5. Jos lähivuosina (2027-2028) päästäisiin taas kasvun syrjään kiinni (+ 10 %), liikevaihdon jakauma olisi ohjelmistoliiketoiminnan kasvun ansiosta “laadukkaampi” ja kannattavuus eri tekijöiden (ohjelmistojen rooli, liikevaihdon kasvu, kannattavuuden optimointi) vaikutuksesta nousisi aiempien historiallisten lukemien tuntumaan, niin tästä saa kyllä rakennettua oikeinkin hyvän tuotto-odotuksen. Näen selvää kaksoismoottori-potentiaalia.
Tupakka-askin kanteen voisi hienoisen optimistisesti piirtää liikevaihdon kasvua esim. 5-10 % vuodessa samalla kun kannattavuus kohoaisi portaittain 16 prosenttiin vuodelle 2028. Jos tuolloin hyväksyisi toteutuneiden lukujen kertoimiksi esim. EV/EBITA 18, P/E 22 tai P/S 2 (kyllä, nykytilanteeseen peilattuna korkeahkoja lukuja), niin noiden keskiarvona osakkeen hinta voisi hyvin huidella tuplasti niissä hinnoissa, joissa se on nyt. Ja vaikea tässä on ainakaan mitään rökäleromahdusta liiketoiminnassa lähivuosille nähdä. Riski-tuottosuhde oikein kelvollinen.
39 tykkäystä
Nämä omien ostot ovat vähän kuin firma tallettaisi käyttötilille käteistä. Siksi kutsuminen voitonjaoksi vähän tökkii itselläni. Todennäköinen käyttötarkoitus on maksaa erilaisia kuluja ja investointeja, esim. työntekijäpalkkioita, yritysostoja ym. Eihän käteisen tallettamisestakaan firman käyttötilille käytetä sanaa voitonjako? Toki voi kysyä, olisiko järkevää ostaa omia osakkeita ja painaa samalla uusia palkkioksi työntekijöille, mutta olisihan tuo ainakin läpinäkyvää. Edelläkävijät Sampo, Nordea jne. ovat opettaneet, että voitonjaossa ostetut osakkeet mitätöidään ja omistajien omistusosuus siten ymmärrettävästi nousee samassa suhteessa. En ymmärrä, miten se tässä tapahtuu.
”Osakkeita hankitaan käytettäväksi vastikkeena mahdollisissa yrityshankinnoissa tai muissa yhtiön liiketoimintaan kuuluvissa järjestelyissä, investointien rahoittamiseksi, osana yhtiön kannustinjärjestelmää tai yhtiöllä pidettäväksi, muutoin luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. ”
EDIT: juuri näin: tällä tavoin varat olisivat lukkiutuneet johonkin, mikä selvästi määrittyy voitonjaoksi, kun nyt varat toimivat käteistilin jatkeena ja tulevat tulevaisuudessa käytettäväksi johdon valitsemaan kohteeseen (kulut tai investoinnit tai voitonjako). Tämä tekee voitonjaosta mielestäni piirun verran vähemmän läpinäkyvää.
13 tykkäystä
Mikael on tuota sanavalintaa muistaakseni ennen kommentoinut. Pääpointti: Jos julistat omien osakkeiden osto-ohjelman tarkoituksen osakkeiden mitätöitäväksi, olet laillisesti jumittautunut mitätöimään osakkeet. Kuitenkin, jos osakkeita “hankitaan käytettäväksi vastikkeena …”, niin omistuksessa olevilla osakkeilla on optionaallisuutta.
Käytännössä osakkeet voidaan sitten mitätöidä joskus tulevaisuudessa, mutta ikinä ei voi tietää minkälaisia mahdollisuuksia tulee vastaan, jossa voi käyttää omia osakkeita.
Itse olen iloinen tästä voitonjaosta. Todistus siitä, että firman “talk 2 bullshit”-kerroin on pieni, koska ollaan valmiita uhraamaan osinkoa näkemyksen mukaisesti. Se ei ole enää pelkkä lause strategiakalvoilla 
34 tykkäystä
SEBin kommentit:
Q4: Hieman yli odotusten; Pääomanpalautukset jaettu osinkoihin ja takaisinostoihin
Inderesin Q4-kannattavuus oli hieman ennusteemme yläpuolella hieman odotettua paremman liikevaihdon ansiosta. Ensisilmäyksellä vuoden 2026 liikevaihdon kasvuennusteemme on linjassa uuden ohjeistuksen kanssa, mutta olemme EBITA-marginaalivälin yläpäässä ja yhtiö huomauttaa kansainvälistymisinvestointien vaikuttavan kannattavuuteen. Osinkoa leikattiin ja se jäi selvästi ennusteemme alapuolelle. Silti pääomanpalautusten kokonaismäärä on kasvanut vertailukaudesta, sillä yhtiö palauttaa 0,9 milj. euroa omien osakkeiden takaisinostojen kautta.
11 tykkäystä
Itseäni hiertää tämä myös. Omasta mielestäni kokonaisuus olisi ollut täysin ok, jos osingon korottamisen sijaan olisi panostettu enemmän omien osakkeiden ostoihin tai jos julkaistu “voitonjako” olisi ollut aidosti sidottu ostettujen osakkeiden mitätöintiin.
Nyt kun käyttötarkoitus on jätetty avoimeksi, osinkoa leikattiin käytännössä siksi, että yhtiö voi tarvittaessa käyttää osakkeita palkkioihin, yritysostoihin tms. IMO tämä ei ole kasvavaa voitonjakoa, vaan pikemminkin viesti siitä, ettei yhtiö pysty maksamaan osinkoa entiseen tapaan samalla kun se tekee liiketoiminnan edellyttämät investoinnit ja muut toimenpiteet.
14 tykkäystä
@1230213834 sanoo tämän olennaisen hyvin. Kun omien osakkeiden ostojen käyttötarkoitus jätetään avoimeksi, se itsessään kertoo, ettei niitä ole ensisijaisesti ostamassa voitonjakomielessä. Jos osakkeita ei ole nimenomaisesti ostettu mitätöitäväksi, ei kyse ole varmuudella voitonjaosta, vaan pikemminkin optiosta.
13 tykkäystä
Moikka,
analyysiliiketoiminnan puolesta voin vahvistaa ylläolevan pitävän edelleen paikkansa liikevaihdollisesti tarkasteluna. Strategisesti premiumin käyttäjäkunta on toki meille arvokasta.
t: Antti
21 tykkäystä
Itse en ole järin perehtynyt ‘omien osto-matematiikkaan’, mutta osaako joku kertoa miksi ‘osakkeet mitätöidään’ olisi parempi kuin nyky sanamuoto?
Eli jos yhtiöllä on vaikka kannustin-vastuita 50 osakkeen verran ja kohta tehdään myös yritysosto joka maksetaan 50 osakkeella, niin miksi on parempi että kohta ostetut 100 osaketta mitätöidään ja sitten printataan tarvittavat 100 osaketta kannustinohjelmaa ja yritysostoa varten, kuin että ne 100 ostettua osaketta allokoidaan näihin?
Tuntuu siis että aiempi vaihtoehto menee nyt monilla ‘tämä on oikeaa omienosto-voitonjakoa’ ja jälkimmäinen taas ‘yhtiöllä ei ole varaa voitonjakoon ja rahat menee johdolle yms yms’.
Sillä välin kun osakkeet on yhtiön hallussa, ne taitaa näkyä osakekohtaisissa luvuissa pitkälti kuin ne olisi mitätöity. Ja muistelisin että vero tai kirjanpito tai muista syistä on kuitenkin lopulta parempi mitätöidä yhtiön hallussa olevat osakkeet kuin käyttää niitä yritysostoihin yms.
8 tykkäystä
Omien ostoilla saadaan epälikvidistä osakkeesta vielä epälikvidimpi. Eikä siinä mitään jos olisi sitä kasvua ja kannattavuutta, jotka pitkän tähtäimen taloudellisiksi tavoitteiksi on asetettu.
Mutta ohjeistusta haistellen vuodesta 2026 on tulossa jo 4.vuosi viidestä kun omista pitkän tähtäimen taloudellisista tavoitteista jäädään (2023:kin ylitettiin vain yritysostoilla: “yritysostojen vaikutuksista oikaistu kasvu oli 5 %”), niin tuntuu että omien ostot lämmittävät tässä kohtaa kuin housuun kuseminen pakkasella.
Osingoilla voi sentään ostaa vaikka jotain kasvuyhtiötä 
Inderesin pitkä tähtäin on vissiin jossain 2080-luvulla?
Ylipäätään ihmetyttää tämä vuosittain kasvava absoluuttinen voitonjako-politiikka. Nyt ollaan tilanteessa, missä voitonjako ylittää vapaan kassavirran. Ja samalla todetaan: “valmistaudumme kasvattamaan merkittävästi panostuksia ohjelmistoliiketoimintaan markkinoilla näkemiemme mahdollisuuksien vuoksi.” Positiivista kyllä, mutta mikäli kasvu jää tänäkin vuonna aneemiselle tasolle, ei voitonjaon kasvattaminen ole tervellä pohjalla.
Miksi pitää yrittää olla kaikkea kaikille?
Ehdotan tilalle vuosittain (vapaan kassavirran mukaan) joustavaa voitonjakoa.
P.S.
Muistan kun joissain vanhemmissa Inderesin videoissa tai podeissa kieli poskessa naureskeltiin Suomi-yhtiöille, jotka selittelivät vuodesta toiseen heikkoja suorituksiaan säätiloilla jne., ja kasvupanostusten sijaan kasvateltiin lähinnä voitonjakoa. Nyt kun näitä näitä selityksiä heikosta listautumismarkkinasta ja Ruotsin kulttuurieroista ynnä muista kuuntelee samalla kun voitonjako kasvaa, ei voi kuin hymähdellä itsekseen.
19 tykkäystä
Näinhän se olisi varmasti järkevää. Omasta mielestä kuitenkin kannustinjärjestelmiin ja yritysostoihin varatut osakkeet eivät ole sijoittajille “jaettua” voittoa vaan niitä pitäisi ennemminkin ajatella pakollisina kuluina liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta. Mikäli liiketoiminnan tulevaisuuden kannalta on todettu, että firma tarvitsee enemmän osakkeita omaan taseeseen palkkiojärjestelmiä tai investointeja varten tulisi mielestäni puhua enemmänkin kasvaneista kuluista tai investointitarpeista. Tällöin on mielestäni hieman arveluttavaa puhua “voitonjaosta”.
8 tykkäystä
Hybridivoitonjako on ihan järkevää, etenkin jos osakkeen hinnan arvioidaan olevan alle firman käyvän arvon. Erityisesti monessa firmassa voisi olla järkevää pitää osinko kohtuullisella perustasolla, kasvattaa sitä vuosittain maltillisesti ja jakaa ylijäävät pääomat mitä ei tarvita investointeihin ostamalla omia osakkeita pois. EPS kasvaa ja osinkoaristokratian saavuttaminen on helppoa.
Suurin ongelma Inderesillä on että eihän tämä tulostaso ole ollenkaan sellaista, kuin mitä monet ovat toivoneet ja odottaneet. Tasaista tulosta (oikaistuna) tekevä osinkomörnijä ei ollut ihan se, mitä odotettiin kun Inderes listautui vaikka syyt ovat ymmärrettäviä.
13 tykkäystä
Eipä tässä voi oikein suoritusta kehua muun kuin videosyncin osalta, mutta eipä tässä tarvitse lähteä sen kummemin kivittämäänkään.
Palloa on hallituksen suhteen heitetty omien ostoista ties kuinka pitkään (en jaksa tarkistaa) ja hienoa että siellä on viimein pallo kopattu ja varoja laitetaan siihen suuntaan. Itse olisin käynnistänyt vielä hieman aggressiivisemman omien oston käyttäen myös velkarahaa, mutta ymmärrän miksi yhtiö toimii hieman konservatiivisemmin kuin perus piensijoittaja.
Mitä tähän kritiikkiin omien ostojen sanamuodoista tulee niin enemmän kuin fiksuahan se on yhtiön pitää kädet avoimena sen suhteen että jos jotain tapahtuu missä näille löytyisi muuta käyttöä kuin mitätöinti niin ei sitten tarvitse siinä kohtaa enää asiaa ihmetellä vaikka ainahan siinä kohtaa voi laittaa lappuja tulemaan printteristä.
Mikäli laput odotetusti päättyvät aikanaan silppuriin ei voitonjako sillä hetkellä tapahdu silppurin luona vaan sinä hetkenä kun laput on pois ostettu pois pörssistä.
Ensi vuonna kääntyy ja tölkkiä on potkitaan tuntuu olevan trendi melkein jokaisessa analyysissa, mutta ehkä Inderes sitten tänä vuonna näyttää esimerkkiä asiakkailleen ja saa ylärivin kasvamaan.
Ruotsin puolella olisi toivottavaa saada vihdoin jotain konkreettista aikaan kun siellä on jo useampi vuosi operoitu ja erilaisen toimintakulttuurin taakse ei voi loputtomiin mennä.
Pitää toivoa että EU:n luottoase regulaatio antaisi sitten tähän vähän vetoapua.
15 tykkäystä
Mutta pointtihan on juurikin se, että jos niille löytyy muuta käyttöä niin sitten se ei ole enää voitonjakoa vaan investointeja tai vaikka Vernerin palkkioita. Ei varoja mitä on jaettu sinulle.
Ja siis tässä kun nyt on osinkoa leikattu puolella, niin keskustelussa on kyse voitonjaosta.
En minäkään ole matematiikan ammattilainen ja mielestäni lopputulos on sama paitsi että ne varat on jaettu sinulle jo. Vertaa osinkoon, varat siirtyvät sinulle konkreettisesti.
Mainittakoon se ero että jos nämä varat jaetaan osinkoina ja printataan ulos osakkeita yrityskauppaa varten niin EPS laskee, omien oston jälkeen EPS pysyy samana.
Keskustelua voisi jatkaa Omien osto -ketjussa niin saa ammattilaiset kuten @Paapaa mukaan.
8 tykkäystä
Onko niinsanotut “lemonsoftit” mahdollista? Jos ei, niin miksi ei? Luulisi, että loisi omistaja-arvoa kun tuossa isoja myyjiä taustalla?
2 tykkäystä
En ole likviditeetin “heikentymisestä” lainkaan huolissani. Inderes on jo nyt lyhyestä pörssihistoriasta huolimatta yksi First North / Small cap -kategorian suhteellisesti likvideipiä lappuja. Tämä on ihan luonnollista, kun jo listalle mennessä omistuspohja oli varsin hajautunut. Likviditeetti on riittävän hyvällä tasolla. Kestävästi se kasvaa toki vain sillä, että yhtiön arvo kasvaa 
Tää on hyvä haasto. Tähän asti olemme pystyneet rahoittamaan valitun strategian vaatimat panostukset ja kasvattamaan voitonjakoa, koska liiketoiminnan kassavirta on ollut hyvä. Eli tase on pysynyt kokoajan vahvana ja siten voitonjako on ollut kestävällä tasolla. Kassavirta usein heiluu jonkin verran vuosittain riippuen siitä mihin 31.12. päivämäärän tase asettuu ja kohdistuuko vuoteen isompia yksittäisiä investointeja. Siten koen johdonmukaisempana, että voitonjako on omistajille ennustettavampaa ja tasaisempaa ja katsoo yhden vuoden tarkastelua laajemmin tasetta ja kassavirtaa, kunhan ollaan siinä kurinalaisia ettei anneta taseen hapertua ja aleta voitonjaolla syömään pohjaa yhtiön pitkän ajan kehittämiseltä.
Kyllä! Viimeisen 10 vuoden aikana yhtiön koko on kuitenkin 10-kertaistettu, vaikka siihenkin matkalle osunut yhtä sun toista epäonnistumista.
Tarkastelen itse kehitystä n 5 vuoden horisonteilla eri kehitysvaiheisiin ja strategiavalintoihin peilaten. 2019 lopussa lähdettiin rakentamaan laajempi portfolio, minkä seurauksena rakentunut onnistuneesti nykymuotoinen IR-liiketoiminta (Tapahtumat ja Ohjelmistot). Siinä matkalla mentiin supersyklillä ja tapahtumabisneksen koronaboostilla pystysuoraan ylös ja otettiin sen jälkeen pitkä kunnon krapula, mutta lopputulos oli ihan hyvä. Nyt se seuraava vaihe on kansainvälistäminen, missä ei olla vielä onnistuttu. Tavoitteesta on jääty viime vuodet, siihen vaikuttaneet ulkoiset tekijät ja omaan tekemiseen liittyvät virheet on hyvin tiedossa.
56 tykkäystä
Tervehdys Foorumille!
Tästä löytyy kommentit eilisestä tuloksesta. Tämä päivitys jää viimeiseksi opiskelijaseurantajakson päättyessä. Kiitos kaikille lukijoille ja seuraajille, vuosi on ollut ainutlaatuinen kokemus.
Terveisin,
Sami
77 tykkäystä
Kiitokset Samille ja Vilholle kuluneesta vuodesta, mahtavaa duunia!! Tsempit jatkoon koko Inderesin porukalta! 
28 tykkäystä
Almanakka on kirjoitellut Inderesistä Q4:n jäljiltä.
Nyt yhtiö on kuoriutumassa SaaS-firmaksi juuri, kun tekoäly tekee kaikista softista hyödyttömiä. Tai ei kai se oikeasti tee. Tarina vaan vaikuttaa menevän näin.
Q4 oli helpotus huonon Q3 jälkeen. Yhtiö antoi lokakuussa negarinkin, mutta ainakin minun mielestäni loppuvuosi meni hieman negarin aikaan indikoitua paremmin. Viimeisen 12 kk juoksevalla tarkastelulla päästiin taas orastavaan kasvuun ja kannattavuudenkin syöksyminen saatiin käännettyä.
25 tykkäystä
@_TeemuHinkula on kiinnittänyt hallitukseen kuudennen jäsenen. Mielestäni profiili istuu suorastaan erinomaisesti tilanteeseen, jossa keihäänkärkenä toimii ohjelmistomyynti laajemmilla KV-markkinoilla.
Tuomas Syrjänen (s. 1976, Suomen kansalainen, DI) on Futurice Oy:n perustajajäsen ja on toiminut yhtiön hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2024. Hän toimi Futuricen toimitusjohtajana vuosina 2008–2018 ja liiketoimintajohtajana 2003–2008. Syrjänen tuo hallitustyöskentelyyn vahvan teknologiaosaamisen ja kokemuksen kansainvälisestä liiketoiminnasta sekä kasvuyhtiöiden johtamisesta. Hän toimii lisäksi hallituksen jäsenenä WithSecure Oyj:ssä, Vaisala Oyj:ssä, Vastuu Groupissa, Flow Technologies Oy:ssä sekä Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa.
“Tuomas tuo hallitukseen vahvaa osaamista teknologiasta, tekoälystä ja kansainvälistymisestä. Hänellä on lisäksi arvokasta kokemusta yhtiöistä, jotka ovat olleet vastaavassa kehitysvaiheessa kuin missä Inderes on nyt”, kommentoi nimitystoimikunnan puheenjohtaja Sauli Vilén.
Tuomas näyttää olleen useammassakin podcastissa lähimenneisyydessä, joten pitääkin hiihtolenkillä kuunnella miehen ajatuksia.
28 tykkäystä