Fortumin kanssa pitää mielestäni uskoa tähän pohjoismaisiin datakeskushankkeisiin ja runsaasti sähköä kuluttaviin teollisuuden investointeihin. Kompleksin tästä kuviosta tekee sähkönsiirto eri valtioiden välillä. Mielenkiintoista nähdä mikä tässä on lopputulema. Uutta tuotantoa etenkin tuulivoimaa rakentuu. En tiedä ostaisinko uutena salkkuun Fortumia näillä 15€ hinnoilla, mutta kun keskihinta on merkittävästi alhaisempi ei tätä kehtaa markkinallekaan laittaa
Nautitaan siis osingoista ja seurataan kyydissä kehitystä.
OP:n Henri Parkkinen kertoi ajatuksiaan Fortumin tuloksesta. ![]()
Fortumin Q2-tulos jäi ennustettua alhaisemmaksi ja arviomme mukaan konsensusennusteisiin kohdistuu laskupainetta. Seniorianalyytikko Henri Parkkinen kertaa videolla yhtiön kulunutta kvartaalia sekä lähiajan odotuksia.
Tältä se näyttää omissakin silmissä:
”Toistamme Fortumille vähennä-suosituksen 14,0 euron tavoitehinnalla. Q2-tulos jäi odotuksista erityisesti vesivoiman historiallisen alhaisen tason takia, mutta tämä huomioiden yhtiö teki varsin kiitettävän suorituksen. Näkymät eivät sisältäneet oleellisia yllätyksiä ja lähivuosien tulosnäkymä on ennallaan, mutta kysyntänäkymän hiljalleen vahvistuessa näemme sähkön hinnassa aiempaa selvemmän nousupaineen”
Tämä kohta @Juha_Kinnunen raportissa kiinnostaa: “Pidemmän aikavälin ennusteiden kannalta mielenkiintoista on se, etteivät alhaiset futuurihinnat tunnu järkeviltä kysyntänäkymää tai Fortumin kommentteja heijastellen. Onkin mahdollista, että pidempiaikaisien ja suurien sopimuksien hinnat ovat tällä hetkellä irrallaan Nasdaqin epälikvidin johdannaismarkkinan indikoimasta hintatasosta.”
Onko nyt näin, että Juha kuitenkin haluaa luottaa epälikvidiin johdannaismarkkinaan enemmän kuin siihen, että osakemarkkinat ovat mahdollisesti hinnoitelleet esim.datakeskusten pitkäaikaisten ja suurten sopimusten yllätysmomenttia viime kuukausina, odotahan vain, kun tämän lisäksi osinkosijoitttajat pääsevät taas vauhtiin ensi keväänä ![]()
Toinenhan vaihtoehto on, että markkinat hinnoittelevat myös Fortumin omaisuuden arvoa, esim. pelkästään vesivoiman keskusteluissa säännöllisesti toistuva 16-17 euron osakekohtainen arvo tulee mieleen.
Lisätään tänne vielä OP:n tavoitehintamuutos Kauppalehden pikauutisista, ettei viesti jää vain minun jorinoitteni varaan
. Jollakulla varmaan pääsy OP:n johtopäätöksiin, toki johdonmukainen reaktio vaisuun tulokseen: OP laskee Fortumin tavoitehinnan 14,50 euroon (aik. 15,00 eur.), toistaa vähennä-suosituksen
Pari muuta tavoitehintamuutosta Kauppalehden pikauutisista: DNB Carnegie laskee Fortumin tavoitehinnan 14,30 euroon (aik. 14,50 euroa), toistaa pidä-suosituksen
Goldman Sachs laskee Fortumin tavoitehinnan 12,60 euroon (aik. 12,80 euroa), toistaa myy-suosituksen
Näitähän nyt tulee, vielä yksi: Morgan Stanley laskee Fortumin tavoitehinnan 15,00 euroon (aik. 15,40 euroa), toistaa pidä-suosituksen
Useat Fortumin johdosta (mukaan lukien Markus Rauramo) hankkineet Fortumin osaketta mutta pieniä määriä:
Määrästä ja kaupan ajankohdasta päätellen kyseessä osakepalkkio.
Ihan omalla rahalla / palkasta pidätetyllä ovat ostaneet. Liittyvät tähän:
Ruotsin valtion omistama energiayhtiö Vattenfall ilmoitti torstaina, että se valitsisi pienydinreaktorien (SMR) välillä yhdysvaltalaisen GE Vernovan ja brittiläisen Rolls-Roycen välillä ja sijoittaisi ne olemassa olevaan Ringhalsin ydinvoimalaitokseensa maan eteläosassa. Vattenfall ilmoitti rakentavansa joko viisi amerikkalaista modulaarista reaktoria tai kolme brittiläistä.
Maksumuuri.
Tänään oli tupsahtanut uudet konsensusluvut. Suuria muutoksia ei ollut edelliseen verrattuna.
En vielä katsonut tuotantoa. Teen sen parin viikon päästä, kun Q3 lähenee loppuaan. Hiukan kädenlämpöistähän tämä on, mutta hardcore-Fortumisti tämän sietää ![]()
Sekä Suomessa että Ruotsissa uuden ydinvoiman rakentamisen peruspalikat alkavat olla kasassa. Ruotsissa myös pääosa oppositiosta ilmoitti tuoreeltaan valmiudesta tukea hankkeita.
Yksityiskohdissa riittää toki puitavaa ja selvityksiä ja laskelmia tehtäväksi piisaa. Voisi uumoilla, että maailmantilanteen jossain vaiheessa rauhoittuessa, Pohjolan talouden elpyessä ja sähkön kysynnän heräillessä mm. datakeskuksien vanavedessä, on ratkaisujen aika.
Suomessa Fortumilla jo tonttikin uudelle laitokselle (Loviisa), mutta Ruotsissa ei ainakaan vielä. Kysymys on myös, mikä rooli tulee SMR-pienydinvoimalle ja saadaanko siitä toimiva sähköntuotantoon.
Jännä tilanne. Tällaisen investoinnin tekeminen näyttää itselle jollain tapaa spekulatiiviselta, koska vaikka ennusteet sähkönkulutukselle ovat korkeat, perustuvat ne pitkälti datacenter-kulutukseen, joka taas perustuu oletuksille AI:n korkealle prosessointi-utilisaatiolle. Tämä taas perustuu sille että inferenceä jauhetaan mittarit punaisella, eikä merkittäviä tehostumisia tulisi.
Lisäksi on SMR-kuvio; mitä jos rakennetaan uusi ydinvoimala ja datacenter-toimijat ostavatkin omat SMR:t niiden kylkeen?
Rauramo on todennut, että ydinvoimainvestoinnin kannattavuuden kannalta hintojen pitäisi olla yli tuplat nykyisestä: Fortum CEO: New nuclear plant would require doubling electricity prices | Yle News | Yle
Tässä on lisäksi poliittinen riski; Fortum saattaisi liiketaloudellisesti haluta toista kuin poliittisesti ajatteleva valtio. Pahin(?) skenaario olisikin, että valtio pääomistajana pakottaa Fortumin rakentamaan ‘elvytyksenä’ kannattamattoman ydinvoimalan – joiden projekteistakin on hieman karvas maku jäänyt suuhun.
Mitä mieltä muut ja @Juha_Kinnunen on tästä pohdinnasta?
Taustalla lienee myös se, että kun sähkön tuonti Venäjältä loppui, ylsi Suomi omavaraisuuteen hödin tuskin OL3:n avulla.
Laitoksia huolletaan säännöllisesti, joten tuotantovajausta on köytännössä melko usein. Sähkönkulutus kasvaa datakeskusten myötä, mutta fossiilisista energialähteistä ja samalla Venäjä-riippuvuuksista halutaan eroon, mikä käytännössä lisää kysynyää sähkölle.
SSAB:n Raahen tehtaan modernisoinnissa on jo itsessään paljon potentiaalia sähkönkysynnän näkökulmasta.
Lyhyellä aikavälillä sijoittajana kiinnittäisin huomiota yksinkertaiseen havaintoon. Pohjoismaissa isoilla sähköntuottajilla on halua investoida tuotantoon. Tämä halu perustunee visioon siitä, että kulutus on kasvamassa. Kulutuksen kasvu ei voi kuin tarkoittaa hyvää tuottajahinnoille. Investoinnit ovat joka tapauksessa monen vuoden projekti. Sillä välin sähköstä saataneen hyvää hintaa.
Ydinvoiman valtiontuet ei ole kannatettavaa energiapolitiikkaa. Valtion liika sekaantuminen tekee energiapolitiikasta ennakoimatonta. Investointien tulisi olla markkinaehtoisia, ja pelkästään puheet valtiontuista ydinvoimalle luo epävarmuutta energiantuotannon investoinneille. Sekä uusiutuvan että ydinvoiman. Uskon että Fortuminkin kannalta paras lopputulos olisi markkinaehtoiset investoinnit, koska Fortumin nykyinen kapasiteetti joutuu tukiaisten uhriksi, vaikka uusi investointi hyötyä saisikin.
Talous- ja rahoitusjohtaja Tiina Tuomela oli kertomassa yhtiöstään sijoituskohteena Pörssisijoittajan viikolla. : )
Mitähän läpimurto fuusiossa tarkoittaisi Fortumille?
Meidän elinaikana tuskin yhtään mitään, jos elämää on jäljellä alle 30vuotta.
22minuutista on vielä aika pitkästi matkaa kaupalliseen toimintavarmaan tuotteeseen ja kun se saavutetaan niin rakennusaika on varmasti moninkertainen perinteiseen ydinvoimalaan verrattuna.
Juttu on maksumuurin takana. Olisi kiva saada jutusta joku tiivistelmä ja kirjoittajan omat ajatukset.
(EDIT: Kiitos tiivistelmästä pari viestiä alempana.)
Paljonkin, mutta tämä juttu minkä linkkasit ei vielä sisällä varsinaisesti mitään läpimurtoa. Iso kallis laite söi 2MW lämpöenergiaa 22 minuutin ajan ja ylläpiti sillä plasmaa. Ei siis tuottanut energiaa.
Kiinnostavaa insinööreille jotka yrittävät ratkoa fuusiovoiman käytännön ongelmia - tässä tapauksessa kuinka hallita plasmaa niin että se ei vaurioita laitteistoa.
Kertokaa sitten kun laite tuottaa energiaa sen kuluttamisen sijaan ja pystyy tekemään sen ilman isoa remonttia jokaisen kokeen jälkeen…
Kaupallisessa mielessä kannataa ennemmin seurata thorium-reaktoreita ja niiden kehittämistä. Thoriumilla ei ole käytännössä kummoistakaan ydinjäteongelmaa ja ainetta on jopa enemmän kuin uraania. Muistankohan oikein että Kiinassa jo on toiminnassa tällainen. Teknologia ei ole uutta, mutta koska ydinaseisiin haluttiin uraanireaktoreiden sivutuotteita, niin se valtasi alaa viimevusosisadalla.

