JJ Traynorin (toinen kahdesta HydrogenOne Capitalin perustajasta) tausta on kyllä, ainakin miehen oman LinkedInin mukaan, melkoinen 
Executive Vice President Investor Relations
Royal Dutch Shell
2005 - 2017
Responsible for Shell’s communications and relationships with financial markets
Jne…
E: Voi vaan olla ettei meikäläisen kuukausisäästösummilla vielä päästä asiakkaaksi 
Jep. Tästähän ei ole käytännössä mitään kuulunut sitten viime kesän uutisten jälkeen. Nyt oli nettisivut tulilla. Muutenkin tosiaan pätevää sakkia ainakin historian perusteella.
…ja nettisivut näyttää joltain pyramidihuijaukselta… 
Joo joo, poistan heti ensimmäisen liputuksen jälkeen.
HS kääntänyt WSJ:n artikkelin, missä paneudutaan lähinnä NextEra, Iberdrola ja Enel yhtiöihin.
Energia | Uusiutuva energia mullistaa kilpailun markkinoilla: Kolme vihreän energian jättiläistä haastaa nyt öljyalan suuryhtiöitä: https://www.hs.fi/talous/art-2000007694040.html?share=c93f46f80419cb1c3bd55d7722bf76a7
Tätä on pitänyt kysellä aiemminkin, ja haulla en löytänyt kommentteja, niin kysyn: oletteko verranneet sijoituscasena NextEra Energy vs. NextEra Energy Partners (NEE vs. NEP)?
Kuuntelin Bidenin sanavalintoja uudelleen, ja on kyllä sellaista härkäilyä “uuden energian” suhteen, sen kaikissa muodoissa, että oksat pois. Toki puhe on poliittisesti sopivan ympäripyöreää tsemppausta, mutta hyvin selkeästi tulee esille, että:
Nyt tarttis miettiä kuinka suurta roolia USAn sisämarkkinat voivat esim. maailmanlaajuisessa EV-murroksessa, tai vaikkapa vedyn tuotannossa, näytellä, TAMin kannalta. Siirtääkkö sijoituksia muusta maailmasta jenkkeihin suuremman kasvun toivossa, vai pitääkö fokus Euroopassa ja osin Kiinassa…
Tämä Bidenin “tulevaisuuden paketti” on niin laaja-alainen (infra, ajoneuvot, asunnot, energiantuotanto jne), että se ei oikein suoraan istu tähän ketjuun, mutta ei toisaalta yksin mihinkään muuhunkaan. Pitäisiköhän meidän perustaa joku “Parhaat “Build Back Better” sijoituskohteet” ketju, johon saisi kerättyä yhden katon alle USAssa majaansa pitävät asiaan liittyvät firmat? 
Kannattaa huomioida että Biden on jatkuvasti sekoillut numeroisen varsinkin isojen sellaisten kanssa puheissaan. En ottaisi mitään lukua todesta ellei se esiinny myös kirjallisena(ei puheen litterointi). Ei mitenkään kritiikkinä Bideniä kohtaan vaan yleisenä varoituksena. Tähän lukuun en osaa ottaa kantaa muuten kun että kuulostaa isolta mutta ei niin paljoa että voisi suoralta kädeltä kumota kuten esimeksi 200miljoonaa korona kuollutta usa:ssa.
Hyvin karkeasti noin 1 latausasema / 600 ihmistä. No pitäähän niitä tietysti olla aika monta, kun lataaminen on niin hidasta. Jotkut tosin varmaan lataavat kotonakin. Katsotaan, tuleeko lukuun joskus joku päivitys.
Pitää huomioda että mitä latausasema tarkoittaa. Eli tarkoittaako se ns. samaa kuin huoltoasema, missä useampia tankkauspaikkoja.
Varmasti ei USA:ta pidä väheksyä tässä asiassa. On kuitenkin - aina - eri asia, kun puhutaan valtion avusteisista operaatioista ja yritysten panostuksista. Ensimmäisten osalta raha voi hukkaantua hyvinkin tuottamattomasti ja toisaalta yrityskentän osalta energiapuoli on hyvinkin konservatiivista. Niin kauan kuin myös konservatiivinen puoli alkaa kiirehtimään investointejaan clean energy:yyn - tavalla tai toisella - isossa mittakaavassa ei kuitenkaan tapahdu paljon.
Siinä mielessä Eurooppa on mielestäni toistaiseksi edellä, vaikka jenkeissä on paljon hyviä sijoituskohteita. Kiina on sijoitusmielessä hankala - valtio on kaikessa mukana. Monesti jopa niin, ettei sitä pysty näkemään. Ja sinne on vaikeahko sijoittaa muutenkuin kuin ETF:n tai ADS:ien kautta, joissa on nyt toistaiseksi isohkoa uhkaa ilmassa. Ainakin itse jätän Kiinan vähälle huomiolle riskin takia, vaikka se on valtava markkina.
Jenkeissä on varmasti paljon pieniä listattuja yrityksiä, joita pitäisi lähteä hakemaan. Tähän foorumin joukkoäly olisi poikaa.
Tämä olisi upea kaivelun aihe. Nimenomaan nuo kaikki toistaiseksi Seeking / Fool tyyppisten isompien medioiden tutkien alla lentävät pikkukalat.
Enphase, Bloom, Plug, ja NextEra ovat jo aika isoja / tunnettuja, ja SPAC-ketju kaivelee ahkerasti omiaan, mutta jo listautuneet tulevaisuuden toivot, jotka saavat lusikan sijasta lapiolla kun aletaan “rakentamaan takaisin paremmin”… Niissä asunee hunajapurkki poikineen 
@LakeBoodom bongasi mielestäni hyvän pikkufirman, ei toki ole jenkeistä.
Clear Blue Technologies - Off Grid aurinkoenergia-järjestelmä
Kanadasta on itsellä työnalla myös perehtyminen Environmental Waste International inciin
EWI:ssä kiinnostuksen herätti tämä tiedote: Environmental Waste International
Pitää tosiaan alkaa tutkailemaan Yhdysvaltojen puolelta vastaavantyyppisiä pienfirmoja, jotka pitäisi nyt bongata ennen kuin lähtee isompi jengi näitä penkomaan. Porukalla näitä helmia voisi löytyä!
Laitatko ajatuksia tuosta EWI:stä kun oot tutkinut? Katselin sitä itsekin yksi päivä hyvin nopeasti. Pitääpä katsoa uudelleen tarkemmin.
Tuo oli aika hyvä tiivistelmä
Edit: Ja heitelkää vaan mielenkiintosia firmoja pienellä kynnyksellä, jos jotakin on mielessä!
Tuplae: jenkeistä joku CC pure play firma? Ei taida löytyä 
TriplaE: joku sähköverkkoon liittyvä softafirma ois myös jees.
Voisikohan näissä olla potentiaalia?
Sunworks Inc.
Ocean Power Technologies
Fuel Tech Inc.
Olen itse vasta aika vähän noihin perehtynyt.
Mutta mielenkiintoisia voisivat olla.
Satuin kiinnittämään huomiota työpaikkailmoituksiin joissa UPM hakee Kouvolaan prosessi-insinöörejä vetyhommiin ja turvallisyys/ympäristöinssiä. Kouvolassahan UPM:llä ei tietääkseni ole mitään varsinaista tutkimuskeskusta, mutta iso paperitehdas löytyy. Ilmoitusten perusteella ollaan rekryämässä ennemminkin “tekijöitä” kuin tuotekehitys/suunnitteluporukkaa: https://upm.wd3.myworkdayjobs.com/Careers/job/Kouvola/Process-Engineer_NB6011106
https://upm.wd3.myworkdayjobs.com/Careers/job/Kouvola/HSE-Engineer_NB6011108
Tarkistin mitä UPM:n sivuilta löytyy vety asioista:
Biogeenisen hiilidioksidin talteenotto sellutehtaista tai biopolttoaineprosesseista tarjoaa lisää mahdollisuuksia. ”Vaikka kestävään metsätalouteen perustuva bioenergia on ilmastoneutraalia pitkällä aikavälillä, kun puuston kasvu ja käyttö ovat tasapainossa, mutta biomassan polttamisesta vapautuu kuitenkin hiilidioksidia. Tätä hiilidioksidia voitaisiin ottaa talteen käytettäväksi raaka-aineena yhdessä vedyn kanssa”, Hoffmann sanoo.
Ilvespää on samoilla linjoilla. ”Etsimme teknologioita, joilla biogeeninen hiilidioksidi ja vety voidaan syntetisoida ja muuttaa hiilivedyiksi. Arvioimme myös sen mahdollisuuksia ja kustannustehokkuutta”, hän sanoo. Tämä korostaa puhtaan vedyn monipuolisia käyttötapoja ja hyötyjä.
”Sitä voidaan varastoida, muuntaa, käyttää suoraan tai epäsuorasti, ja se voi yhdistää sähkön, kaasun, lämmön ja liikenteen kaltaiset sektorit. Meidän on hyödynnettävä nykyisiä resursseja entistä paremmin”, Hoffmann painottaa. Mikä hidastaa vetyä? | UPM.FI
Ilmeisesti UPM olisi tekemässä (vai tekeekö jo) synteettistä polttoainetta vedystä ja tehtaan CO2 päästöistä talteenotetusta hiilestä?
Vaikka alkuvaiheessa prosessin käyttämä vety olisi tehty maakaasusta kyseessä lienee ympäristön kannalta hyvä juttu. Lyysivalmistajillehan kaikki tällaiset olisi tietty erittäin tervetulleita investointeja sillä ne poistavat tätä muna/kana ongelmaa vetyketjussa.
Vaikuttaa mielenkiintoiselta ja yleisestikin renkaiden kierrätyksellä voisi olla potentiaalia tulevaisuudessa. Suomessa tilanne on tämä:
“Vuosina 2010 -2014 lähes 80 % kierrätetyistä renkaista hyödynnettiin materiaalina. Suurimpia yksittäisiä käyttökohteita olivat kaatopaikkarakenteet ja
meluvallit. Vuoden 2016 alussa voimaan tullut uusittu jätelaki kieltää rengasrouheen käytön
kaatopaikkojen pohjarakenteiden kuivatus- ja salaojituskerroksissa, minkä johdosta kierrätetyille renkaille täytyy löytää uusia hyötykäyttötapoja.” (https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/19984/master_Suomalainen_Seppo_2016.pdf?sequence=1&isAllowed=y)
Tuossa linkkaamassani diplomityössä tarkasteltiin rengasjätteen hyötykäyttöä Suomessa ja Euroopassa ja työn tulos oli, että kustannustehokkain tapa on granulointi. Työssä ei kuitenkaan tutkittu kovin tarkasti mikroaalto menetelmää (jota EWI käyttää), vaan todettiin sen olevan melko tehoton tapa.
Toisessa työssä taas todettiin jäterenkaiden ja jätemuovin pyrolyysilaitoksen olevan varsin kustannustehokas ja takaisinmaksuaika olisi jopa 2,5 vuotta kyseisessä skenaariossa: https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/143396/The%20potential%20of%20waste%20tire%20and%20waste%20plastics%20pyrolysis%20in%20Southern%20Savonia%20region.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Ja jos tuo twitter julkaisun lainaus “Windspace has even said in a podcast that they chose EWS technology over Scandinavian enviro systems because the technology is BETTER” pitää paikkaansa, niin tuo EWI teknologian ratkaisu saattaisi olla hyvinkin potentiaalinen. Enviro siis tietääkseni käyttää pyrolyysi-tekniikkaa.
Tämä nyt oli vielä tällästä pintapuolista tarkastelua, mutta mielestäni tätä kannatta tutkia enempikin. Osaako joku sanoa, pystyykö VOW hyödyntämään rengasjätettä laitteissaan?
