Kiitoksia kommenteista!
Seuraan UKKO-esiintymän etenemistä hieman eri näkökulmasta ja avaan tähän omia ajatuksiani. Saa mielellään ampua perustellusti alas, jos ajattelen väärin.
Minusta UKKO-keskustelussa keskitytään tällä hetkellä melko paljon yksittäisiin lävistyksiin ja niiden pitoisuuksiin, mutta hieman liian vähän esiintymän geometriaan.
Jos ajatellaan tulevaa resurssia, ratkaiseva suure ei lopulta ole yksittäinen reikä vaan mineralisoituneen kappaleen koko.
Tonnit = pituus × leveys × syvyys × ominaispaino
Siksi syvyysjatkuus kiinnostaa minua tällä hetkellä vähintään yhtä paljon kuin pituusjatkuvuus.
UKKO:n kohdalla on viime kuukausina puhuttu paljon pituuden kasvusta:
- noin 650 m tunnettu päävyöhyke pohjoisessa
- noin 200 m eteläinen vyöhyke
- lisäksi noin 500 m välivyöhyke analysoitavana
Mutta vähintään yhtä kiinnostava havainto on mielestäni se, että mineralisaatiota tavataan edelleen suhteellisen syvissä rei’issä:
- UKKO-093
- UKKO-099
- UKKO-100
- UKKO-111
Ainakaan itse en näe aineistossa selvää merkkiä siitä, että mineralisaatio olisi heikkenemässä syvyyssuunnassa samalla tavalla kuin monissa pieniksi jääneissä esiintymissä käy. Päinvastoin, merkittäviä osumia esiintyy edelleen noin 200–330+ metrin syvyyksissä.
Tästä syystä UKKO ei ehkä enää ole pelkästään pituustarina vaan enenevässä määrin tilavuustarina. Mielestäni viimeisin päivitys tukee tätä ajatusta, eikä tämän merkitystä ole juurikaan nostettu esiin kommenteissa.
Yksinkertaistettu esimerkki:
- 650 m × 60 m × 150 m = 5,9 milj. m³
- 1000 m × 60 m × 300 m = 18,0 milj. m³
Pituus kasvaa tässä esimerkissä noin 54 %, mutta tilavuus yli 200 %.
Juuri tästä syystä syvyysvektori voi olla resurssikoon kannalta yhtä tärkeä tai jopa tärkeämpi kuin muutama sata lisämetriä kartalla.
Mielestäni kaikkein kiinnostavin avoin kysymys ei tällä hetkellä ole:
“ovatko etelän pitoisuudet hieman pohjoista heikompia?”
vaan:
“muodostavatko pohjoinen vyöhyke, välivyöhyke ja eteläinen vyöhyke yhden poimuttuneen järjestelmän, joka jatkuu myös syvyyssuunnassa?”
Jos vastaus on kyllä, resurssin kasvu ei ole lineaarista vaan kolmiulotteista.