Yllättävää, että huolimatta “kaiken ylijäävän käytöstä kasvuinvestointeihin”, tuli 0,01 osakekohtaista tulosta yhdessä kvartaalissa… tuo saa yhtiön näyttämään aika edulliselta.
Hyvää myös se, että Italiastakin näyttäisi alkavan syntyvän jotain ihan orgaanisesti.
Minä ensin katselin, että hienosti kasvanut KV-kumppanien määrä ja unelmissani toivoin, että siellä olisi eniten keskikokoista espanjalaista tilitoimistoa tullut asiakkaaksi:
Sitten luin seuraavan tekstin, joka kyllä asettaa em. kasvuluvut hieman uuteen, unelmoimaani surullisempaan valoon:
Kumppanitilitoimistojen määrä kasvoi 329:een ensimmäisen vuosineljänneksen loppuun mennessä. Suomen kumppanitilitoimistojen määrä kasvoi 133 toimistoon. Voimakkainta kasvu kumppanitilitoimistoissa on tällä hetkellä Italiassa, jossa tilitoimistot ovat pääosin yhden henkilön toimistoja. Italiassa ensimmäinen ohjelmistoversio on pilotoinnissa ja emme veloita vielä sen käytöstä.
Mutta yhtä kaikki, onhan tämä raportti kokonaisuudessaan hienoinen positiivinen yllätys. Kun on tottunut ottamaan Talenomilta vastaan pelkkiä suuria ja keskisuuria pettymyksiä viime vuosien aikana, niin onhan tämä tietysti parempi näin.
Kuten webcastissakin selvisi niin noilla Espanjan (ja Italian) pienillä toimistoilla ei ole mitään softaa käytössä, joten niissä softa tulee oikeasti nopeasti kaikilla asiakkailla käyttöön. Sitten taas suuremmat toimistot hyvin hitaita siirtämään asiakkaita softasta toiseen. Tässä mielessä en pidä ollenkaan huonona tuota laajenemista pienissä toimistoissa. Sitäpaitsi jos ne oikeasti hyötyvät softasta niin noilla markkinoilla osa niistö voi nopeasti olla jo suurempia.
Tässä tekoälyn tekemä yhteenveto webcastin transcriptistä.
Tämä oli yhtiön ensimmäinen osavuosikatsaus itsenäisenä pörssiyhtiönä sen jälkeen, kun se jakautui (de-merged) alkuvuodesta ulos emoyhtiöstään (Talenomista).
Keskeiset kohdat ja luvut (Q1 2026)
- Asiakasmäärän kasvu: Yritysasiakkaiden määrä kasvoi 21 % vuodentakaisesta, yittäen 17 000 asiakkaan rajan (laskutettavia asiakkaita hieman yli 16 000).
- Liikevaihto: Kasvoi maltillisemmin, 5,5 % ja oli EUR 5,4 miljoonaa. Kasvu tuli Suomesta ja Espanjasta. Liikevaihto laahaa hieman asiakasmäärän perässä, koska uudet asiakkaat Etelä-Euroopassa ovat pieniä ja sopimukset edullisia.
- Kannattavuus (EBITDA): Laski 19 % ja oli EUR 3,2 miljoonaa. Kannattavuutta painavat itsenäisen pörssiyhtiön hallintokulut sekä kasvuinvestointien (kuten rekrytointien) etupainotteiset kustannukset.
- Vuotuinen jatkuva liikevaihto (ARR): Yhtiön yli 20 miljoonan euron liikevaihto on 100-prosenttisesti jatkuvaa ohjelmistoliikevaihtoa.
- Vuoden 2026 ohjeistus (ennallaan): Liikevaihdon odotetaan kasvavan 3 % – 10 %. Liikevoittomarginaalin odotetaan laskevan jakelukanavien rakentamisen ja kasvuinvestointien vuoksi. Keskipitkän aikavälin (2–4 vuotta) tavoite on yli 20 % vuotuinen orgaaninen kasvu.
Strategia ja teknologiset ajurit
Jakelukanavan (kumppanitilitoimistojen) räjähdysmäinen kasvu
- Yhtiön tärkein tavoite on luoda oma jakelukanava. Kumppanitilitoimistojen määrä on kasvanut 40 toimistosta yli 300 toimistoon (Suomessa hieman yli 130, ulkomailla lähes 200). Alustaa käyttää jo yli 1 000 kirjanpitäjää.
AI ja automaatioaste
- Suomessa alan yleinen ostolaskujen automaatioaste on noin 47 %. Easorin ohjelmistossa automaatioaste on peräti 80 % (käsittää kuitit, tiliotteet ja kaiken materiaalin). Tämä on yhtiön suurin kilpailuetu Pohjoismaissa, ja se säästää tilitoimistoilta 30–50 % työajasta.
Lainsäädäntö ajaa digitalisaatiota Euroopassa
- EU-sääntely, kuten pakollinen verkkolaskutus (e-invoicing) tulevina vuosina sekä Espanjan VeriFactu-lainsäädäntö, pakottavat mikroyritykset siirtymään digitaalisiin alustoihin. Espanjassa yli 80 % pienyrityksistä ei käytä vielä mitään ohjelmistoa.
Maantieteelliset erot ja kysymys-vastausosion (Q&A) poiminnat
- Suomi vs. Etelä-Eurooppa (ARPU-ero): Suomi tuo edelleen valtaosan liikevaihdosta. Espanjan keskimääräinen asiakaskohtainen liikevaihto (ARPU) on alle 10 % Suomen tasosta, koska sikäläiset yritykset ovat pienempiä ja ohjelmistojen hintataso on merkittävästi alempi. Uusissa asiakkuuksissa (uusien kumppanien kautta) Suomen asiakaskoko on noin 4–5 kertaa Espanjaa suurempi.
- Espanjan ja Italian markkinadynamiikka: Espanjassa myydään ohjelmistoa suoraan tilitoimistoille, jotka rullaavat sen kerralla koko asiakaskannalleen (yksi toimisto voi tuoda 200 asiakasta 1–2 kuukaudessa). Italiassa on aloitettu ohjelmistomyynti tilitoimistoille; loppuasiakassovellus (Easor App) julkaistaan siellä syksyllä. Italian hintataso vastaa Espanjaa.
- Ruotsin tilanne: Kasvua haetaan oman kumppaniverkoston ja markkinapaikan kautta (eikä pelkästään Talenomin kautta). Talenomin Ruotsin asiakkaista laskutetaan suoraan.
- Sesonki ja kassavirta: Q2:lla on havaittavissa pientä kausiluonteisuutta (summertime kuiteissa ja tositteissa on hiljaisempi), mutta se ei ole dramaattista. Koska arkkitehtuurinuudistus ja raskaat investoinnit ovat takana (investoinnit laskivat 11 % Q1:llä), yhtiö käyttää kaiken liiketoiminnan generoiman vapaan kassavirran orgaanisen kasvun kiihdyttämiseen.
Sijoittajanäkökulma lyhyesti:
Easor on puhtaasti tarinaan luottavan kasvuyhtiön asemassa, joka uhraa lyhyen aikavälin kannattavuutta (EBITDA paineessa) rakentaakseen globaalia jakelukanavaa. Kasvun siemenet (yli 300 kumppanitilitoimistoa) on kylvetty, mutta Etelä-Euroopan alhaisen hintatason (ARPU < 10 % Suomesta) vuoksi massiivinen asiakasmäärän kasvu näkyy liikevaihdossa vasta merkittävällä viiveellä, kunhan lisäominaisuuksien myynti (upselling) saadaan käyntiin.
Atte keskusteli Easorin toimitusjohtajan Otto-Pekka Huhtalan kanssa Easorin menosta Q1:n tiimoilta 
Aiheet
00:00 Aloitus
00:16 Q1:n pääkohdat
01:26 Asiakasmäärän kasvu
02:08 Transformaatio itsenäiseksi yhtiöksi
02:59 Laskutettavat asiakkaat Espanjassa
04:08 Kasvupanostukset Espanjassa
05:28 Kumppanitilitoimistojen määrä
07:37 Palaute kumppanitilitoimistoilta
09:21 Näkymät loppuvuoteen
11:13 Suomen talouden elpyminen
Kuuntelin Easorin tarinan läpi ja jäin miettimään , että maakohtaisen liikevaihdon kertominen olisi kyllä sijoittajan kannalta todella hyödyllistä. Nyt tuota joutuu arvailemaan, eikä pääse kunnolla tutustumaan onnistuuko eri maiden valloitus.
Näytti graafien puolesta siltä, että ulkomailla tosiaan kumppanuuksien määrä oli kasvanut todella mukavasti mutta puhelussa ilmoitettiin, että Espanjassa oli tilitoimistokumppaneita vain 15-20 kappaletta. Koska Ruotsissa kumppaneita ei taida olla, kumppanit lienevät melkein kaikki italialaisia (170-175), joista ei kuitenkaan tule yhtään liikevaihtoa? Pilotoidaanko tuotteen ensimmäistä versiota noin isolla määrällä? Ovatko nämä kumppanit sitoutuneet johonkin?
Mietin, että pääseekö maakohtaisen liikevaihdon kehitykseen eri alueilla laskutettavien yritysasiakkaiden määrän kasvun kautta.
Laskutettavien yritysasiakkaiden määrä kasvoi n. 6000:llä viime vuosineljänneksellä ja ilmeisesti tuo kasvuhyppäys tuli lähinnä Espanjasta kun laskutus käännettiin päälle vuoden vaihteessa. Materiaaleissa sanottiin, että keskilaskutus Espanjassa on 10% Suomen laskutuksesta. Vuoden 2025 viimeisellä vuosineljänneksellä laskutettujen yritysasiakkaiden keskilaskutus oli 165 euroa kuukaudessa (Q4:n kuukausittainen liikevaihto/ laskutettujen yritysasiakkaiden määrä). Tämä kuvastanee hyvin Suomen (tai oikeammin Talenomin) maksamaa keskihintaa, koska muut asiakasmäärän ovat olleet pieniä. Näin ollen Espanjassa keskihinta lienee n. 16 euroa kuukaudessa per yritysasiakas.
Jos noita asiakkuuksia nyt tuli 6000 n. lisää (ja valtaosa näistä käännettiin laskutettaviksi), tarkoittaisi se 288 000 euroa vuosineljänneksessä liikevaihtoa (6000 x 16 euroa x 3 kk) Espanjasta. Tällä matematiikalla ja aika vahvoilla olettamuksilla melkein koko Easorin kasvu tuli Espanjasta, kun laskutus käännettiin päälle.
Toki tässä oli suhteellisen vahvoja olettamia, mutta tämän perusteella voisi arvioda, että Espanja kasvoi, Suomi ei juuri oikeastaan kasvanut tai sitten Ruotsi vuotaa pahasti ja Suomi juuri kompensoi tuon.
Joku jolla on hyvät excel-taidot voisi analysoida kehitystä. Maakohtaisilla luvuilla lienee iso vaikutus arvonmuodostukseen, kun keskiarvot kertovat hirvittävän huonosti Easorin kehityksestä.
Atte on tehnyt uuden yhtiöraportin Easorista Q1-julkkarien jälkeen
Easorin itsenäinen taival pörssiyhtiönä lähti käyntiin mukavasti yhtiön raportoidessa hieman odotuksiamme paremmat Q1-luvut. Iso kuva yhtiön sijoitustarinassa on kuitenkin ennallaan. Tänä vuonna yhtiö laittaa kaikki panokset kasvuun ja kansainvälisten jakelukanavien rakentamiseen, mikä näkyy vasta pääasiassa kuluriveillä. Mikäli yhtiö onnistuu voimakkaassa kansainvälisessä kasvussa, on osakkeessa huomattavaa arvonluontipotentiaalia. Osaketta hinnoitellaan arvioimamme käyvän arvon haarukan (0,7-1,5 EUR) alalaidan tuntumaan, ja nykyarvostuksella (2026e EV/S 2,3x) näemme riski-tuottosuhteen houkuttelevana.
Rapsasta lainattua:
Tarkastelemme Easorin osakkeen tuotto-odotusta kuudessa skenaariossa perustuen erilaisiin oletuksiin yhtiön kasvunopeudesta ja liiketoiminnan skaalautuvuudesta. Vuoteen 2028 ulottuvissa skenaarioissa katsomme arvostusta EV/S-kertoimen kautta, sillä ennusteillamme Easorin kannattavuus ei ole tuolloin vielä potentiaalisella tasollaan. Tämän vuoksi ulotamme toisessa laskelmassa skenaariot vuoteen 2030 asti, ja tuolloin tarkastelemme arvostusta tulospohjaisen arvostuksen kautta. Skenaarioiden yhteenvetona voidaan mielestämme todeta, että Easorin arvo on hyvin herkkä yhtiön tulevalle kasvunopeudelle, ja tämän vuoksi kasvun kiihdyttäminen on arvonluonnin kannalta keskeistä.
Julkaisuista dokkareista ei omaan silmään selvinnyt aktivoiko Easor talenomin ajan tapaan tuotekehitykskulunsa ja millä tasolla tuo on. Sattuiko joku bongaamaan?
En ole varma ymmärsinkö kysymystä oikein, mutta kyllä Easor varmasti aktivoi ohjelmistoon tehdyt kehitystyöt. Taseesta noin 77% (27M / 35M ) on pitkäaikaista aineetonta hyödykettä ja käyttökatteen ja liikevoiton välissä häviää tulosta merkittävästi, eli poistoja rullaa paljon noista. Noin 50% näyttää olevan poistojen osuus liikevaihdosta. Toisaalta vuoden takaisiin carve-out lukuihin verrattuna näyttää pienenneen noin 3M tuo aineettomien osuus taseella, eli poistot on suuremmat kuin uudet aktivoinnit tuonne. Onhan sitä Talenomin aikaista pottia suuri määrä tuolla taseella, mutta silloinhan se työ tuohon onkin tehty.
Siihen en osaa ottaa kantaa mitä luokkaa nuo aktivoinnit ovat verrattuna muihin vastaavanlaisiin firmoihin kun ohjelmistobisnes ei ole minulle tuttu.
Easor hehkuttaa LinkedInissä roimaa kasvua tilitoimistokumppanuuksien määrässä Suomessa. Taisi olla 80 mainittuna, joiden osan (vajaa 40 kpl) logo on laitettu esiin kuvaan. Analysoin Geminillä (huom. mahdolliset tekoälyn virheet) kuvasta tilitoimistojen “laadun” liikevaihdon perusteella.
1. Suuren liikevaihdon tilitoimistot (Miljoonaluokka)
GOS Group Oyj: n. 5,57 milj. €
Satakerta Rödl Oy (Logossa Satakerta ja Rödl pinottuna): n. 3,17 milj. €
Cimson Yrityspalvelut Oy: n. 1,22 milj. €
2. Keskisuuren liikevaihdon tilitoimistot (Satoja tuhansia euroja)
Tilitoimisto Roihu Oy: n. 625 000 €
Tilitoimisto Mantere & Rintamäki Oy: n. 494 000 €
Haapalaskenta Oy: n. 300 00 0 €
Talva Oy: n. 298 0 00 €
Jyväskylän Tilitoimistopalvelut Oy: n. 278 000 €
3. Pienet mikrotilitoimistot ja uudet toimijat (Alle 100 000 € / Ei vielä liikevaihtoa 2025)
Nämä yritykset muodostavat listan loppupään. Koska tarkkoja julkisia tilinpäätöstietoja ei ole kaikista pienimmistä toiminimistä ja mikroyrityksistä saatavilla tai ne ovat vasta aloittaneet toimintansa, ne on listattu alle aakkosjärjestyksessä selkeyden v uoksi:
A+H Apteekkien Taloushallinto ( A+H Oy)
Agro Talous hallinto
Alvitar (Al vitar Oy)
Br ikulles Oy
Elemal Oy (n . 23 000 €)
Equity Partners Finland Oy (Perustettu 08/2025, ei täyttä liikevaihtovuotta)
FA Fimaccounts (Fimaccounts Oy)
FINALEAN
Kirjanpitopalvelut Repola
KM Metso Accounting (Metso Accounting Oy)
MK Taloushallinto (MK Oy)
Nexivirta Oy (Perustettu 2026, ei liikevaihtoa vuodelta 2025)
Novaconta
Pahkamaa Talousjohto & Consulting (Perustettu 2026, ei liikevaihtoa vuodelta 2025)
Pohjoisen Kirjanpito Oy
Preactiva Tilitoimisto (Preactiva Oy)
PROFIMA (Profima Oy)
RESTABIT (Restabit Oy) ( n. 19 000 €)
Soljos Oy (n. 13 000 €)
Syreeni House (Syreeni House Oy)
TeeVoittoa Osakeyhtiö
TILI Hub Oy
Tiilikartta Oy
TiliPetra Oy
Tilipalvelu Hakkio Oy
Tilipalvelu Tasekartano
Tilitoimisto E-Files (E-Files Oy)
Tilitoimisto Suomalainen (Tilitoimisto Suomalainen Oy)
Tilitoimisto Tosiaikainen (Tosiaikainen Oy)
Suuren liikevaihdon tilitoimistoista, eli yli miljoonan vaihtavista kaikissa isosti käytössä ainakin Procountor (Platina-toimistoja), lisäksi Netvisoria ja Fennoaa, mikä jo itsessään asettaa kysymyksen miten paljon laskutusta näistä voi tulla, jos tulee ollenkaan Easorille. Onkohan Easor mennyt näihin sisään Talenomilta pois siirtyneen asiakkaan kautta, vai antanut ohjelmiston ilman hinnoittelua pienille uusille asiakkaille käyttöön?
Itse olen ainakin hämmentynyt siitä, miten pienestä Easor ponnistaa kotimarkkinallaan ja olisi mukava tietää, miten paljon Talenom on jo ottanut muita kirjanpito-ohjelmistoja asiakkuuksien käyttöön irtaantumisen jälkeen. Arvelen, että muut kirjanpito-ohjelmistotoimittajat ovat saaneet monin verroin enemmän uutta liikevaihtoa Talenomista kuin Easor kaikista uusista kumppanuustoimistoista yhteensä.
Miksi Talenom huonompaan softaan vaihtaisi? Sitäpaitsi jakaantumispapereiden mukaan Easorilla ja Talenomilla on pitkäaikaiset sopimukset. Ja kolmanneksi olisi todella outoa jos firmat alkaisivat toisiansa kampittaa kun molemmilla on samat pääomistajat. Ruotsi on ainoa paikka missä luultavasti Talenomilla tarve käyttää myös muita softia.
Asiakas saattaa haluta vaikka halvemman palvelun. Easorilla keskimääräinen laskutus asiakasta kohti tuntuu aika korkealta ja pienet yritykset eivät juurikaan hyödy korkeasta automaatioasteesta. Alla vertailun vuoksi Fivaldin uusi hinnoittelu ensi vuodesta lähtien ja Netvisorin pakettihinnoittelu.
