Tähän on kyllä isossa kuvassa aika mahdoton antaa yhtä yksiselitteistä vastausta. Luonnollisesti se lopputulos riippuu täysin tiimin koosta, sen osaamisesta ja tietysti siitä, minkälaisella aikataululla hommaa pusketaan eteenpäin.
5 miljoonalla saisi jo aikamoisen tiimin kasaan, mutta jos lähdetään täysin nollasta rakentamaan modernia taloushallintosoftaa kaikkine integraatioineen, pankeiden rajapintoineen ja monimutkaisuuksineen, niin tuo summa voi kadota yllättävänkin nopeasti. Softakehityksessä kun ne viimeiset 10–20 % ominaisuuksista vievät usein suurimman osan resursseista, varsinkin jos puhutaan kriittisistä järjestelmistä, joissa virhemarginaali on nolla.
Sanoisin siis, että riippuu täysin siitä, haetaanko tässä jotain ketterää niche-ratkaisua tiettyyn tarpeeseen vai yritetäänkö rakentaa suoraa haastajaa markkinan vakiintuneille toimijoille. Se on sitten oma juttunsa, kuinka paljon tekoäly ja uudet kehitystyökalut voivat tehostaa tätä prosessia, mutta mitään ”valmista” on vaikea luvata ilman tarkempia speksejä.
Easorin taseen korollisilla veloilla ei nyt mitään varsinaista suoraa linkkiä ole tuotekehityspanostusten määrään. Tuo 20 MEUR sovittiin jakautumisessa, että se siivu siirtyy Easorille.
Talenomin alla Easorin kehittämiseen on käytetty paljon tuota enemmän vuosien saatossa. Vuodesta 2015 lähtien Talenomin aineettomien hyödykkeiden investoinnit ovat olleet yli 80 MEUR, joista valtaosa arviomme mukaan on kohdistunut Easorin ohjelmiston kehittämiseen. Varmasti jos nyt lähtisi tänä päivänä nykyisillä työkaluilla tuolla rahalla kehittämään seuravaat 10v tuotetta, niin saa paljon enemmän aikaan. Mutta näkisin Easorin markkinoilla myynnin ja asiakashankinnan vielä isompana haasteena etenkin täysin uusille toimijoilla. Asiakashankinta on suhteellisen kallista, kun samaan aikaan yksittäisen pk-yrityksen vuosilaskutus on satasien tai muutamien tuhansien eurojen kokoluokkaa.