Kiinnostava kommentti ajankohtaiseen aiheeseen!
Olen seuraillut puheita AI-disruptiosta. Vaikkapa Pörssien suunta -ketjussa on hyviä viestejä. Kun näin lainatun viestin aiemmin, erityisesti väitteen lopetus “aivan huikeasti” jäi mieleen.
Kannan korteni kekoon aiheeseen lyhyellä spekuloinnilla. Viesti kyllä venähti, mutta laitetaan nyt kun tuli kirjoitettua. Uskon että muissa ammateissa on samoja lainalaisuuksia.
Johdanto
Avaan vielä sen verran, että oma LLM-kokemukseni koostuu tuhansista erilaisista asiantuntijatason käyttötapauksista. Käytän päivittäin yleisiä malleja (erityisesti ChatGPT, Claude) enterprise-lisenssillä, sekä jonkin verran AI-pohjaisia alakohtaisia palveluja, joita on noussut esiin ”Legal Tech” -nimikkeen alta. Suuria Legal Tech -toimijoita ovat esimerkiksi Harvey (Yhdysvallat) ja Legora (Ruotsi). Suomessa Edilex AI on julkaissut oman palvelunsa tiedonhakuun. Näissä on usein paljon muitakin alalla suunnattuja ominaisuuksia, mutta lähdeaineistoa voi rajata ammattilähteisiin. Silloin se toimii vähän samalla tavalla kuin yllä mainittu NotebookLLM. Ilman että lähteet pitää olla etukäteen tiedossa.
Yllä puhutaan asianajajista. Vähän rasittavaa pilkunviilausta, mutta kirjoitan tässä juridiikasta ja oikeudellisista palveluista laajemmin. Vain pieni osa alalla toimivista neuvonantajista on asianajajia, ja hyvin pieni osa alan neuvonnasta luvanvaraista asianajotoimintaa. Jos mietitään sillä täsmennyksellä koko alan palvelujen markkinaa, niin se voisi olla isojen toimistojen koon kautta pääteltynä Suomessa ehkä yhden tai parin miljardin euron luokkaa. Kolmen eri toimijan näkökulmasta ajateltuna:
- Liikejuridiikan palvelut (osuus markkinasta > 50%)
- Pienemmät toimistot (osuus markkinasta 15% - 20%)
- Julkinen oikeusapu (osuus markkinasta < 10%)
1. Markkinan kovan ytimen ja tärkeimmän osan palveluista (reilusti yli 50%) kattaa liikejuridiikan palvelut. Täällä toimii isoja asianajotoimistoja ja suuria, yleensä vero- ja yhtiöoikeuteen, keskittyviä konsulttitoimistoja. Parhaiten mielikuvaa kuvastaa sijainti arvokiinteistössä, mahonkipuu, vuosittaiset sampanja- ja viinilahjat ja tuhannen euron laskutushinnat. Ydinpalveluihin sisältyy muun muassa M&A ja yritysjärjestelyt, rahoitusjuridiikka, riidanratkaisu, kiinteistötransaktiot ja muut erikoisalat (kuten kilpailu-, vero-, ja työoikeus).
Ensinnäkin on hyvä ymmärtää, kenen välillä rahaa liikkuu ja miksi. Liikejuridiikan suuremmat toimeksiannot voivat maksaa helposti kymmeniä tuhansia euroja. Joskus satoja tuhansia tai miljoonia euroja. Suurten toimistojen asiakaskunnalla, joihin lukeutuu usein suuryritykset ja välillä varakkaat osakkaat/yksityishenkilöt, on maksukykyä. Parinsadan euron sähköpostit tuntuvat kontekstista irrotettuna typeriltä, mutta ne ovat vain nyanssi. Loppujen lopuksi asiakas maksaa luottamuksesta. Palkkio (esim. kymmenen tuhatta euroa) asetetaan mittasuhteisiin (esim. miljoonan euron yrityskauppa tai riita), ja halutaan säästön sijaan parasta osaamista. Vastapuolellakin sitä kun on. Kilpailua alalla on ja suurimmat ostajat voivat neuvotella hinnoista.
Lisäksi kalliit asiantuntijat arvokelloineen ovat vastuuhenkilöiden luottohenkilöitä isoissa päätöksissä. Tähän parhaita osakkaita tarvitaan. He ovat mestareita haistelemaan tunnelmaa ja tilannetta, ja auttavat toimeksiannoissa hallituksia, suuromistajia, ja muita tekemään tarpeelliset strategiset valinnat ja päätökset. Tässä premium-lakiasiaintuntijan olennaisessa roolissa kielimallit ovat hyvin pienessä roolissa. Kysyntää luo lisäksi se, että moni taho yritysmaailmassa vaatii lakiasiantuntijan lausunnon. Tähän lukeutuu esimerkiksi pankki joukkovelkakirjan liikkeenlaskun yhteydessä tai ostaja yrityskaupan yhteydessä.
Isoille toimistoille annettavat toimeksiannot sisältävät usein vaikeaa regulaatiota ja kansainvälisiä ulottuvuuksia. Kielimallit ovat minusta erittäin hyviä lähdeaineiston etsimisessä ja keräämisessä, sekä tekstin tuottamisessa. Niiden ammattimainen käyttö vaatii kuitenkin alan osaamista ja kriittistä arviointia. Mallit ovat jo nyt taitavia ratkaisemaan niitä kysymyksiä, jotka on jo ratkaistu, tai kirjoittamaan sellaisia hakemuksia, joita on jo kirjoitettu. Mutta tällä hetkellä kielimallin matemaattinen, koulutusaineistoon perustuva lähestymistapa ei havaintojeni mukaan pärjää vaikeissa asioissa ilman ohjausta. Teksti voi olla ihan ok, tai sitten ei. Yleensä vastaukset ovat sitä parempia, mitä standardimmat olosuhteet ovat, ja mitä enemmän asiasta on jo kirjoitettu. Välillä tiedät jo etukäteen että jokin asia on helpompi selvittää tai kirjoittaa kokonaan ilman kielimallia.
Tällä osa-alueella uskallan väittää, että palveluille riittää kysyntää. Yhtiöiden johto ja hallitukset ovat yhtiöissä viime kädessä vastuussa virheistä ja heillekin on selvää, että välillä käytetään ulkoista neuvonantajaa, ja jos ei muuten niin kantamaan riskiä. Suurin vaikutus AI-työkaluilla liittyy siihen, millä tavoin palvelut voidaan tuottaa. Se toivottavasti laskee hintoja ja mahdollista useammalle pääsyn laadukkaiden lakipalvelujen äärelle. Toinen helposti kuviteltava vaikutus on, että suurten yritysten inhouse-lakitiimit voivat hoitaa useampia asioita itse. Se voi vähentää palveluntarjoajilta joitakin korkean katteen helppoja toimeksiantoja, mutta toisaalta kysyntä juridiikan osaamiselle kuitenkin silloin säilyy. Palvelu vain tarjotaan työsuhteen muodossa.
2. Suomessa on suuri määrä pienempiä asianajo- ja lakiasiantoimistoja. Heitän hatusta että koko markkinaosuus voisi olla noin 15-25%. Nämä eivät ole mikään yhdenmukainen joukko ja palveluja on laidasta laitaan. Asiakkaita voivat olla yksityishenkilöt, pienemmät organisaatiot ja vaikkapa taloyhtiöt.
Luulen että viesti viittaa tänne. Ja olen samaa mieltä että täällä rutiinitoimeksiannoista kielimallit ja teknologia voivat syödä markkinaosuutta. Helpompi, mutta kannattava, kotimainen ”leipätyö” kuten vakiomuotoiset testamentit, avioehdot, kuluttajariidat, pöytäkirjat sekä yhtiöjärjestykset, rutiinihakemukset ja -vastineet, standardikauppakirjat sekä muut rutiinisopimukset ovat suurimmassa vaarassa. Niihin löytyy ympäri verkkoa ja kirjallisuutta valtavasti malleja ja neuvoja. Mielestäni on mahdollista, että juuri täällä asiantuntijapalvelujen kysyntä laskee. Itse tekeminen on helpompaa kuin koskaan. Tosin on hyvä huomata, että täälläkin on paljon erilaisia toimistoja. Esimerkiksi rikosoikeudessa kysyntä tuskin muuttuu merkittävästi.
Tilalle tulee läpikäyntiä (review). Se on kiinnostavampaa senior-tason työtä, mutta siitä ei voi laskuttaa yhtä paljon. Toisaalta uutta kysyntää syntyy toimeksiannoista, joissa korjataan kielimallien virheiden aiheuttamia tilanteita. Tämä toimeksiantotyyppi on aina ollut olemassa, mutta kielimallien harhaanjohtavan itsevarmuuden ja näennäisen osaamisen myötä se varmasti kasvaa.
3. Kolmas osa markkinasta on julkinen oikeusapu. Osuus markkinasta on rajallinen (5-10%) ja asiakkaat ovat aika tavallista kansaa. Koska kyse on julkisesti tuetusta toiminnasta ja asiat monelle ainutkertaisia kokemuksia, en jaksa uskoa suureen muutokseen. Ne, jotka ovat aiemminkin halunneet perehtyä ja edustaa itseään, varmasti tekevät sitä myös jatkossa. Se suurempi osuus, joka ei missään nimessä halua, ei jatkossakaan tee niin. Kielimallit voivat tietysti auttaa hahmottamaan omaa tilannetta ja oikeuksia, mikä on hyvä juttu. Eivät kaikki juristit suinkaan ole yhtä taitavia.
Pohdintaa
Uskon, että tulemme todistamaan alalla valtavaa muutosta. Mutta se liittyy pääasiassa siihen, että tapa tuottaa palveluja tulee muuttumaan.
Kielimallit ovat oikein hyviä työkaluja jo nyt. Nyrkkisääntönä on, että mitä enemmän tekstiä aiheesta löytyy, sitä varmemmin ulos tulee jotain järkevää. Vaikutus toimijoihin ei ole kuitenkaan lineaarinen. Vaikka suurten toimijoiden laskutus voi hieman laskea, niin ne voivat kompensoida kannattavuutta automaatiolla jopa siinä määrin, että niillä voi olla kiinnostusta vallata uusia markkinoita ja ottaa uusia asiakkaita. Olisi hienoa, jos useammalla olisi varaa käyttää huipputason lakipalveluita.
Aika näyttää, mutta uskon suurten toimijoiden selviävän melko kuivin jaloin. Niillä jos kenellä on resurssit investoida ja kyky hyödyntää teknologiaa täysimääräisesti. Jotain muutoksia markkinaosuuksissa voidaan tietysti nähdä. Kuten koodaamisessa, vastaavasti todennäköisesti kokeneilla juristeilla tulee olemaan työmarkkinoilla entistä enemmän kysyntää. Mutta kun aikaa vieviä rutiinitöitä voidaan hoitaa teknologian avulla, nuorempien alalle tulo valitettavasti vaikeutuu.
Toiseksi uskon, että yritysten inhouse-lakitiimin rooli korostuu entisestään. Uusien työkalujen avulla entistä enemmän voidaan tehdä itse. Voi myös olla, että taitavat tukifunktiot kuten talous- ja HR pystyvät hoitamaan joitakin asioita aiempaa paremmin ilman ulkoista neuvonantajaa. Siellä on yleensä ihan hyvää osaamista asian ympäriltä. Tämä kohdistuu sellaiseen rutiinityöhön, joka on kallista saatuun lisäarvoon nähden. Ihan kaikkeen ei pysty (eikä kannata) käyttää oman tiimin aikaa. Kansainvälinen kysyntä pitkälti pysyy, sillä harva suomalainen inhouse-asiantuntija pystyy riitelemään ja toimimaan esimerkiksi Intiassa ilman paikallista asiantuntijaa. Tai toisinpäin. Tässä suuret toimistot ovat edelleen vahvoilla. Heillä on verkostot, joihin ohjata asiakkaitaan.
Pienet kotimaiset toimijat ovat se ryhmä, joka on puristuksissa. Kun luen yllä jaettua mielenkiintoista omakohtaista kokemusta, mietin juuri tässä tapauksessa onko kyseessä enemmän DIY (Do It Yourself) -siirtymä “kirjastosta” ChatGPT:hen eikä kokonaiskysyntään vaikuttavasta ilmiöstä. Mutta uskon silti että pienemmät toimistot voivat menettää suuren volyymin, mutta pienen lisäarvon, rutiinitoimeksiantoja. Toisaalta lakipalvelujen kysyntä voi myös kasvaa asiakkaiden löytäessä paremmin oikeutensa ja toisaalta, kielimallien virheiden korjaamisen vuoksi. Nettovaikutusta en osaa arvioida. Sektorilla on paljon lahjakkaita ja ansioituneita toimijoita joiden tietysti toivoisi pärjäävän myös jatkossa.
Yksi kiinnostava ilmiö alalla on uudet legal tech -yhtiöt. Ne ovat kuitenkin olennaisesti eri alalla kuin neuvonantajat. Osalla on varmasti osaamista myydä oheispalveluja. Mutta pääasiallinen kohderyhmä ovat lakitoimistot ja yritysten inhouse-tiimit eikä loppuasiakkaat.
Johtopäätökset
On hauska arvailla, mutta minä en oikein usko oikeudellisten palvelujen kysynnän dramaattiseen laskuun. Alalla on niin monia trendejä, kuten sääntelyn määrän hallitsematon kasvu, ja aliresurssoidut tuomioistuimet, jotka toimivat vastavoimana. Voi kokonaisuudessaan olla hyvä jos laadukkaita lakipalveluita saa edullisemmin.
Yleinen visio massatyöttömyydestä ja kaikkien tehtävien siirtämisestä ”AGI-agenteille” on aika villi. Ihan varmasti yrityksellä pitää edelleen olla osaavaa henkilöstöä eri osastoilla Heille on tarjolla entistä parempia työkaluja. Suurin huoleni keskustelussa kohdistuu erityisesti nuoriin asiantuntijoihin, joiden tarve vähenee suorittavan työn automatisoinnin mukana. Elämme kiinnostavia aikoja.