Canatu - Hiilinanoputkikalvojen osaaja

Itselläni saattaa olla hieman biasoitunut näkökulma tähän caseen, koska työskentelen päivittäin näiden asioiden parissa ja toivon, ettei kukaan sijoita omia pennosiaan kirjoitusteni perusteella. Tutkin paljon puolijohdealaa myös vapaa-ajallani, koska koen sen erittäin mielenkiintoiseksi ja opettavaiseksi niin ammatillisesti kuin sijoittajankin näkökulmasta.

Minusta narratiivi ei ole kadonnut mihinkään. ASML:n laitteiden tehot kasvavat, ja sitä myötä retikkeleille tarvitaan pellikkeli, joka on valmistettu materiaalista, joka kestää sekä kasvavia tehoja että vetyplasmaa.

Siirtymä uuteen teknologiaan vie oman aikansa, ja sitä kuuluisaa tölkkiä on Canatun osalta potkittu eteenpäin. Olin siinä uskossa Canatun listautuessa, että asiakkaiden päässä asiat olisivat jo pidemmällä, mutta nyt olemme saaneet todistaa toisin, kurssihan seuraa perässä.

Pitää muistaa, että kentällä oleva yksi reaktori ei ole vielä saanut hyväksyttyä SAT:a, mikä osaltaan saattaa selittää kurssireaktiota. Markkina ehkä pelkää, ettei projekti tule onnistumaan ja että asiakas valitsee toimittajakseen esimerkiksi Mitsuin. Oma vahva veikkaukseni on, että tämä nimeltä mainitsematon asiakas on TSMC.

Canatun uudeltakin johdolta on tivattu, mitä vaaditaan, jotta SAT saadaan maaliin myös tämän asiakkaan kanssa. Vastaukset ovat olleet hyvinkin poliittisia: “Tarvitsemme yhteistyötä ja uskomme, että saamme sen maaliin piakkoin.” Saatan olla hyvinkin väärässä, mutta voi olla, että TSMC haluaa validoida laajemman kokonaisuuden, johon kuuluvat Canatun toimittama pellikkeli ja (uusi EUV)retikkeli sekä tietyt prosessiin liittyvät ehdot. Vasta kun kaikki on onnistuneesti validoitu niin Canatun SAT on hyväksytty. Tässä tapauksessa Canatun prosessi olisi kunnossa, mutta Canatun pienillä muskeleilla heidän on vain pakko tyytyä TSMC laatimiin ehtoihin ja hyväksyä edellämainittu prosessi. Tai sitten, voi olla että Canatun omassa prosessissa on vielä hiottavaa, että TSMC sen voi hyväksyä. Kuitenkin Canatu on omaa prosessia hionut jo useita vuosia niin IMEC:n kuin ASML:n kanssa niin jotenkin alkaisin kallistumaan ensimmäiseen vaihtoehtoon jossa hyväksyntä on sidoksissa muihin parametreihin. Näihin viimeistään aion hakea varmistusta kevään yhtiökokouksesta.

Pitää myös muistaa, ettei Canatu ole samanlaisessa monopoliasemassa kuin esimerkiksi ASML. Mitsui ja Lintec tekevät töitä saadakseen itselleen markkinaosuutta, tämäkin varmasti selittää osittain kurssilaskua. FST ja mahdollisesti TSMC on kuitenkin erittäin hyviä referenssejä kun katsotaan tulevaisuuteen.

Omien tutkimusteni perusteella Canatulla on kuitenkin tiettyjä vahvuuksia kilpailijoihinsa Mitsuihin ja Linteciin verrattuna. Yksi näistä on dry deposition -teknologia. Muita vahvuuksia on korkea 13,5 nm läpäisykyky, joka on käsittääkseni jotain prosentteja korkeampi kuin kilpailijoilla. Mutta tämä on sinänsä erittäin tärkeä parametri kun ASML:n laite tuottaa enemmän kiekkoja mitä enemmän valoa saadaan kohdistettua piikiekolle.

Mitä tulee käyttäjän @123456789 kysymyksiin, niissä on mielestäni aika paljon tekoälyn hallusinaatioita.

1. TSMC varmasti valmistaa itse pellikelejä koska heillä on oma “mask shop”, mutta ostaa teknologian joltain muulta. TSMC ei varmasti halua sitoa omaa R&D-budjettiaan sellaiseen, jonka se voi ostaa viikkorahalla ulkopuoliselta toimittajalta.

2. Tämä pitää paikkansa, mutta pellikelit eivät kuitenkaan kestä ikuisuuksia. Lisäksi jokainen retikkeli tarvitsee omansa, ja mitä vaikeammaksi valmistusprosessi menee, sitä enemmän retikkeleitä tarvitaan. Toki tulevaisuuden 6 x 12 -retikkeli ratkaisee joitakin nykyisiä ongelmia, jolloin retikkeleiden kokonaismäärä ei välttämättä kasva yhtä paljon. Siihen on kuitenkin vielä pitkä aika, ja sitä ennen ehtii tapahtua vaikka mitä.

3. Pellikkelitön prosessi ei ole vaihtoehto. :smiley:

37 tykkäystä

Rumaa on jälki pörssissä, kun osaketta työnnetään laitaan ilman pidäkkeitä. Ostin eilen lisää, mutta tänään olisi saanut luonnollisesti paljon halvemmalla :frowning: Ainoa huono puoli tässä laskettelussa on se, että minä en saa kerättyä käteistä kasaan siihen tahtiin kuin haluaisin. Osakekurssia kun ekstrapoloi karkeasti, niin noin puolen vuoden päästä se saavuttaa tason 0 euroa. Onneksi sisäpiiri on myös tankkaillut, niin ollaan samassa veneessä yhtiön johdon kanssa ja voidaan jakaa turhautumista omistusten sulamisesta yhtiökokouksessa.

6 tykkäystä

Nyt markkina-arvo enää 134 miljoonaa.
Halvalla saa 20 vuoden kehitystyön yli 100 miljoonan investointeineen.

3 tykkäystä

Käynnissä oleva tekoälytreidin purkautuminen antaa toki lisävauhtia osakekurssille, mutta on kyllä silti erikoista ettei ostopainetta löydy mistään ja kurssi saa valua vapaasti. Lähestytään tosiaan kohta erikoistilannetta, jossa markkina ei anna yhtiön teknologialle, patenteille ja sopimuksille mitään arvoa.

9 tykkäystä

Kiitoksia paljon @Pandakarhu vastauksista!

  1. Kohdan osalta olen hieman eri mieltä, isot firmat mielellään kyllä ottavat pienemmiltä busineksen ja tyyppillistä olisi juuri udella yhteistyöllä teknologia ja kun patentit umpeutuu käyttää tilanne kylmästi hyväksi. Ei todellakaan olisi ensimmäinen kerta.

  2. Kohdan osalta en voinut oikein itsekkään uskoa tätä tekoälyn väitettä. Vielä useamman kerran kyseenalaistin. Tässä lisää selitystä "Kyllä, tämä pitää paikkansa, mutta vain EUV:ssä. Tavallisessa DUV-litografiassa pellikkelit ovat kaikilla vakiovaruste. Tarkennan aiempaa muotoiluani: kyse on siitä, ettei Samsung ole käyttänyt EUV-pellikkeleitä laajassa tuotantokäytössä, ei siitä, ettei se olisi niitä koskaan kokeillut.

    Mitä tapahtui. Kun EUV tuli tuotantoon 2018–2019, toimivia pellikkeleitä ei vielä ollut, joten TSMC ja Samsung kehittivät tavat ajaa EUV-skannereita ilman suojakalvoa. Samsung arvioi jo 2017, että ilman pellikkeliä hylättyjen kiekkojen osuus voidaan pitää alle kahdessa prosentissa, vaikka maski likaantuisi. anandtechcadence

    Samsung suunnitteli käyttöönottoa vuodesta 2023 alkaen, ja perusteena oli, ettei yli 90 %:n läpäisyyn yltäviä pellikkeleitä ollut aiemmin saatavilla. Huhtikuussa 2023 se ei kuitenkaan vielä ollut ottanut niitä käyttöön, ja syyksi arveltiin pelko siitä, että pellikkelin vaurioituminen voisi pysäyttää koko tuotantolinjan. Taylorin 2 nm -tehdas on siis ensimmäinen todellinen tuotantokäyttöönotto. thelecthelec

    Miten ilman pellikkeliä pärjätään. Maskista on tarkastettava säännöllisesti, onko kuvioalueelle tarttunut partikkeleita, ja jokainen tarkastus vähentää kuukauden kiekkotuotantoa. Lisäksi kiekot tarkastetaan heti valotuksen jälkeen: jos virhe löytyy, fotoresisti poistetaan ja kiekko valotetaan uudelleen. Kyse on tarkastuskustannuksen ja saantoriskin välisestä tasapainosta. Substackanandtech

    TSMC:n tilanne on lähteissä ristiriitainen. Korealaislehden mukaan TSMC on ottanut Mitsuin pellikkeleitä vähitellen käyttöön vuodesta 2019. Toisen lähteen mukaan TSMC raportoi vielä 2023, että sen pellikki-infrastruktuuri oli juuri valmistunut mutta ei vielä tuotannossa. Todennäköisesti käyttö on ollut kerroskohtaista ja rajattua. Substack

    Merkitys Canatulle. Tämä toimii molempiin suuntiin. Se todistaa, että pellikkelitön tuotanto on taloudellisesti toimiva vaihtoehto, joten CNT-pellikkelin käyttöönotto ei ole itsestäänselvyys. Toisaalta se tarkoittaa, että Samsungin siirtyminen pellikkeleihin on kokonaan uutta kysyntää, ei olemassa olevan markkinan uusjakoa. Lähteet ovat osin korealaista alan lehdistöä, joten tarkkaa kerroskohtaista käyttöastetta ei voi julkisista lähteistä vahvistaa." Noh epäilen tosiaan että tämä ei pitäisi paikkaansa.

Olisiko myös niin, että sijoittajia kiinnostaa enemmän jo positiivista tulosta tekevät ja kannattavasti kasvavat yritykset… Canatulla tuo taitaa parhaimmillaankin olla vielä kahden vuoden päässä, ja silloinkin ehkä. Jos mielestään Canatu on just nyt se paras vaihtoehto mihin rahansa laittaa niin sitten kannattaa ostaa, muussa tapauksessa syytä katsella jotain muuta ja myydä mahdolliset ennestään hankkimansa.

3 tykkäystä

Attekin komppaa foorumin parviälyä, joka ei kyllä ehkä ole ollut entisen veronen. Noh, Hesuli on Hesuli!

34 tykkäystä

SÄ osaa antaa hyvää palautetta teknologiasta. Lyhyesti Canatun teknologia on parempi, mutta Mitsui on ASML partneri pidemmältä ajalta ja Intel tukeutuu Mitsuihin. Canatu taas tekee yhteistyötä Etelä-Korean ekosysteemin kanssa.

Välillä on tosiaan hyvä seurata mitä kilpailija tekee. Canatun pitäisi enemmän panostaa loppuasiakkaisiin, että he eivät ota puolivillaista ratkaisua paremman puutteessa.

Intel acts as a critical end-user, validator, and co-developer within the EUV ecosystem that relies heavily on Mitsui Chemicals’ pellicle pipeline. Rather than an exclusive supplier-buyer dynamic, their relationship is structured around multi-party alliances designed to push the limits of advanced logic chipmaking. [1, 2, 3, 4]

The connection between Mitsui and Intel is broken down into three key pillars:

1. The ASML-Imec Validation Bridge

Intel does not typically negotiate raw pellicle development completely in isolation; instead, it operates through ASML and imec (the Belgian nanoelectronics hub). [1, 2, 3]

  • The Route: ASML originally licensed its fundamental EUV pellicle design and assembly technology to Mitsui Chemicals.
  • The Role: As Mitsui builds out its mass-production facilities (such as the 5,000 sheets/year facility at Iwakuni-Ohtake Works), Intel utilizes its position as an imec core partner to test and validate Mitsui’s standard silicon-based and upcoming Carbon Nanotube (CNT) pellicles on pilot lines. [1, 2, 3, 4, 5, 6]

2. High-NA EUV Integration (The 0.55 NA Frontier)

Intel pioneered the industry deployment of ASML’s next-generation High-NA EUV systems (the EXE:5200 series scanners). High-NA introduces unique mechanical constraints:

  • The Challenge: High-NA features a narrower field size and a much steeper light angle of incidence, requiring specialized pellicle geometry to prevent clipping the EUV beam. [1]
  • The Collaboration: Intel works alongside ASML and Mitsui to run comparative evaluations on these pilot exposure systems. Mitsui specifically targets its CNT product pipeline to fit these exact High-NA requirements. [1, 2, 3]

3. High-Power Scaling Roadmap

Intel’s aggressive power roadmap for its advanced nodes targets scanner source power levels scaling toward 600W and up to 1kW+.

  • Because Intel pushes scanner output so aggressively, they are a primary driving force behind Mitsui’s shift from traditional silicon-based pellicles to CNT membranes. [1, 2]
  • Intel requires pellicles that can withstand intense thermal cycles without deformation, directly steering Mitsui’s R&D focus toward long-term membrane endurance under intense exposure. [1, 2]
5 tykkäystä

Saadaan Canatun toimitusjohtaja joulukuun alussa InderesTV:n haastatteluun kertomaan yhtiön kuulumisista. Nyt on mahdollisuus kertoa kaikki mieltä askarruttavat kysymykset, niin otan niitä haastatteluun mukaan! Heitelkää vain matalalla kynnyksellä tänne ketjuun kyssäreitä.

27 tykkäystä

Voisi kysyä että miksi on jarru päällä ja myynti ei vedä? Tuotteen ei tarvitse olla täydellinen mutta se pitää osata asiakkaalle markkinoida ja myydä.

5 tykkäystä

Voisit varmaan laittaa mukaan vihjeen miten se tehdään kun tiedät, etteivät ne osaa :+1:, olisivat varmaan kiitollisia siitä.

19 tykkäystä

Satunnaisen foorumikeskustelijanko pitäisi opettaa firmalle kuinka myydä tavaraa? Ilmeisesti sulla vähän hakoteillä ajatukset.

4 tykkäystä

1. Kilpailuetu ja sen säilyminen

Miten arvioitte Canatun CNT-pellicle-teknologian kilpailuasemaa suhteessa esimerkiksi Mitsuin kehittämiin ratkaisuihin? Missä ominaisuuksissa Canatulla on merkittävin kilpailuetu, ja kuinka kestävänä pidätte tätä etumatkaa seuraavien 3–5 vuoden aikana?

2. Toisen reaktoriasiakkaan SAT-prosessi

Toisen CNT100 SEMI -reaktoriasiakkaan SAT-hyväksyntä on viivästynyt jo pitkään. Voisitteko yleisellä tasolla avata, mistä viivästyminen johtuu? Liittyvätkö jäljellä olevat haasteet ensisijaisesti reaktorin tekniseen suorituskykyyn ja vaatimusten täyttämiseen vai asiakkaan omiin hyväksyntäprosesseihin? Onko Canatulla vielä merkittäviä teknisiä tehtäviä hyväksynnän saavuttamiseksi, vai onko eteneminen tällä hetkellä pääasiassa asiakkaasta riippuvaista?

3.CNT-pelliclejen kaupallistamisen pullonkaulat ja jatkuvan liikevaihdon käynnistyminen

FST ensimmäinen CNT100 SEMI -reaktori on jo hyväksytty kaupalliseen tuotantoon ja toinen reaktori on tilattu. Mitkä ovat tällä hetkellä suurimmat esteet CNT-pelliclejen laajamittaiselle kaupalliselle käyttöönotolle? Liittyvätkö ne ensisijaisesti teknisiin tai tuotannollisiin haasteisiin vai loppuasiakkaiden hyväksyntäprosesseihin? Lisäksi, millaisella aikajänteellä arvioitte tuotantovolyymin kasvun alkavan näkyä Canatulle merkittävinä jatkuvina rojalti- ja kulutusmateriaalituloina?

19 tykkäystä