Kiinnostavaa uutta löydetty hiilinanoputkien potentiaalista sähkömoottorikäytössä eli voitaisiin käyttää metallien sijasta käämitykseen, alla linkki phys.org-mediassa olevaan juttuun. Jutussa tuodaan yhtenä haasteena esiin, että epäpuhtaudet voivat olla ongelmallisia… Jännästi kuitenkin silläkin saralla edetään, esim. viimeisimmän Tekniikka&talous-lehden pääkirjoituksessa (“Turussa saattoi juuri syntyä mullistava teknologia”) kerrottu ehkä pätisi myös CNT-puolelle. Ja helpommin pätee CNT:ille kaavailtuun rooliin muistisiruissa. Pari lainausta pääkirjoituksesta (maksumuuri, https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/paakirjoitus-turussa-saattoi-juuri-syntya-mullistava-teknologia/196c6447-169a-438a-8e2e-0daff0cee973):
“Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitoksella on kehitetty ultratyhjiöteknologiaan perustuva keksintö, jonka avulla puolijohdeosien pintoja voidaan puhdistaa atomitasolla.”
“Vastikään perustetun Sisusemi-startupin keksinnön avulla mikrosirujen komponenteista voi tehdä yhä pienempiä. Se tekee elektronisista laitteista parempia – nopeampia, tarkempia, kestävämpiä ja energiatehokkaampia.”
Persuading outside clients to use Intel’s factories remains key to its future. As its 18A fabrication process faced delays, rival TSMC’s N2 technology has been on track for production.
Tan’s preliminary answer to this challenge: focus more resources on 14A, a next-generation chipmaking process where Intel expects to have advantages over Taiwan’s TSMC, the two sources said. The move is part of a play for big customers like Apple and Nvidia, which currently pay TSMC to manufacture their chips.
Tuo 14A on Intelin eka high NA -prosessi. Pari kk sitten viestivät, että 14A viivästyy, kun uskovat tuohon 18A-prosessiin, mutta nyt ääni kellossa ilmeisesti muuttunut, mikä on Canatun kannalta positiivista.
Hieno juttu, että hommat etenevät! Vielä on kuitenkin asiakkaan päässä muutama vaihe tehtävänä ennen kuin päästään massatuotantoon asti:
Seuraava vaihe asiakkaalle on varmistaa lopullinen hyväksyntä valmiille hiilinanoputki-pellicle-kalvolle ja koko tuotantolinjalle ennen pilotti- ja riskimassatuotannon alkamista. Tämä vaihe käynnistäisi Canatun hiilinanoputki-pellicle-membraanien massatuotannon, mikä toisi yhtiölle kertaluonteisia tuloja teknologialisensoinnista sekä jatkuvia tuloja rojalteina myydyistä hiilinanoputki-pellicle-kalvoista ja reaktorin kulutustarvikkeista.
Hei,
Hieno homma canatulle tämä asiakkaan hyväksyntä.
Analyytikon lisäksi foorumilla tuntuu olevan kovan luokan osaajia tässä ketjussa, jotka alasta enemmän ymmärtää, niin ajattelin kysäistä hieman näkemyksiä tähän uutiseen, että mikä on forumin konsensus arvio, että kuinka vankalla pohjalla tämä canatun onnistuminen tosiasiassa nyt on tämän perjantaisen tiedotteen jälkeen ja millaisestahan aikasykleistä puhutaan lopulliseen läpimurtoon pääsemisestä? Osaako foorumilla joku esittää valistuneita arvauksia, että:
a) kuinka monesta kuukaudesta (ei kai sentään vuosista?) tässä puhutaan kun tiedotteessa mainitaan:
”seuraava vaihe asiakkaalle on varmistaa lopullinen hyväksyntä valmiille hiilinanoputki-pellicle-kalvolle ja koko tuotantolinjalle”.
Voiko tässä vaiheessa riski vielä toteutua, että tämä epäonnistuisi kokonaan vai onko kyse ennemminkin siitä riskistä, että tehdään vielä jotain parametrien hienosäätöä asiakkaalle ennen pilotti- ja riskimassatuotannon aloitusta eli lähinnä pilotin siirtymisestä pidemmälle tulevaisuuteen (aikatauluriski?)?
Sekä toiseen vaiheen kysymys:
b) mitenkä pitkästä tuotantoprosessin pilotista puhutaan, kun puhutaan ”pilotti- ja riskimassatuotannosta”? Puhutaanko parista kuukaudesta, puolesta vuodesta vai kenties vuositasosta ko. asiakkaan näkökulmasta? Ja miten suuria riskejä tähän voi enään liittyy, että onnistuuko pilotti-/riskimassatuontanto vai ei? Voiko tässä vaiheessa riski vielä toteutua, että tämä teknologian puolesta epäonnistuisi varsinaista massatuotantoa varten vai onko kyse ennemminkin siitä riskistä, että tehdään vielä jotain parametrien hienosäätöä pilotin pohjalta ennen varsinaisen massatuotannon aloittamista eli lähinnä lopullisen tuotannon siirtymisestä pidemmälle tulevaisuuteen?
Joka tapuksessa, jos tähän kaksiosaiseen a) ja b) vaiheen kysymykseen olisi saatavissa mitään valistuneita arvausnäkemyksiä, niin helpottaisi omia pohdintoja sijoittajana, että kuinka pitkään teknologian läpimurtoon liittyvän epävarmuuden kanssa pitää varautua istumaan ennen kuin tämä niin sanottu teknologinen riski pääasiassa poistuu.
Jaottelisin riskit kahteen ryhmään. Toinen on reaktorit ja niiden liiketoiminta ja toinen on pellikkelit.
Canatu on valinnut liiketoimintamallin, jossa siis myydään CVD-kammioita asiakkaalle. Asiakas itse ajaa reaktoria ja saa sieltä lähes valmiita pellikkeleitä retikkeleihin. En tunne Canatun reaktoria, kun en ole sellaista nähnyt, mutta tunnen CVD- tai uunistusprosesseja, jotka ovat lähes samanlaisia kuin mitä Canatu tekee. Yleensä nämä ovat hyvin suoraviivaisia, mutta tarvitsevat jatkuvaa valvontaa, että prosessi ei driftaa suuntaan tai toiseen. Canatu on varmasti hionut laitteensa ja prosessinsa kuntoon Vantaalla, mutta aina kun laite siirretään asiakkaan tiloihin, hommassa saattaa tulla muutamia mutkia vastaan, varsinkin kun kyseessä on maailman ensimmäinen asennus. Uutinen SAT:n hyväksymisestä laskee riskitasoa sen osalta, että reaktori ei jostain syystä toimisi asiakkaalla. Näkisin kuitenkin, että valittuun liiketoimintamalliin liittyy hieman enemmän riskiä kuin siihen, että Canatu tekisi itse pellikkelit Vantaalla, tarkastaisi itse laadun, jonka jälkeen ne lähetettäisiin asiakkaalle. Kuten sanoin, en tunne Canatun reaktoria, niin en osaa sanoa, mikä on yhden reaktorin yield (saanto) ja onko yieldi eri kun laitetta ajaa Canatu tai asiakas. Reaktori tarvitsee jatkuvaa huoltoa ja prosessivalvontaa, mikä voi nostaa riskitasoa yieldin osalta.
Canatu on aika Mikki Hiiri -tasoa puolijohdeteollisuudessa, ja olen nähnyt kuinka pieniä toimijoita voidaan ison asiakkaan toimesta pompotella hyväksyntöjen osalta mielin määrin, vaikka sopimukset on olemassa. Siksi uutinen onnistuneesta SAT:sta on minusta hyvä uutinen, toki kurssireaktio oli aika absurdi, kun ei kai sieltä hirveästi edes euroja kilahtele kassaan.
Mitä tulee pellikkeleiden riskitasoon, niin näkisin sen olevan alhainen. Canatu on tehnyt yhteistyötä pellikkeleiden osalta ASML:n ja IMEC:n kanssa, jotka varmasti tietävät mitä haluavat. Ehkä kaikki eivät ole kirjoituksiani lukeneet, joten kertaan vielä. Pellikkeli sinänsä ei ole mikään uusi asia maskeissa ja retikkeleissä, vaan niitä on käytetty ihan 90-luvulta asti. Nyt vaan pellikkelille asetetaan täysin uudet vaatimukset, kuten EUV-aallonpituuden läpäisy, kovien lämpötilojen kesto ja lisäksi kovan mekaanisen rasituksen kesto.
Aikataulun osalta Canatun pellikkelit siirtyvät tuotantoon sitä mukaa, kun ASML:n high NA -laitteita otetaan käyttöön. ASML kommentoi etenemistä osarissa huhtikuussa seuraavasti:
Tässä on Aten kommentit tuoreeseen uutiseen liittyen.
Canatu tiedotti perjantaina, että se on saanut käyttöönottotestin (Site Acceptance Test, SAT) hyväksynnän ensimmäiselle CNT100 SEMI -reaktorilleen ja siihen liittyville oheislaitteille, jotka toimitettiin puolijohdeasiakkaalle syyskuussa 2024. Laitteisto läpäisi asiakkaan tiloissa suoritetut perusteelliset testit ja täytti hyväksymiskriteereissä määritellyt erittäin tiukat tekniset vaatimukset ja spesifikaatiot. Tämä vahvistaa yhtiön mukaan CNT100 SEMI -reaktorin valmiuden hiilinanoputki-pellicle-membraanien massatuotantoon.
Pystyykö joku selittämään, miksi asia tiedotettiin vasta nyt, kun toimari sanoi jo 2024 tulosjulkaisussa, että käyttöönottotesti on hyväksytty. Voisiko tämä lopullinen hyväksyntä liittyä noihin oheislaitteisiin?
”Aspiraatiomme on olla maailman johtava CNT pellicle toimija. Tämä investointi on keskeinen mahdollistaja CNT SEMI -reaktori ja pellicle-membraaniliiketoimintamme pitkän aikavälin kehitykselle. Se vahvistaa kilpailukykyämme, nostaa laadunvalvontamme uudelle tasolle ja auttaa varmistamaan, että täytämme puolijohdeasiakkaidemme tiukat laatuvaatimukset,” sanoo Juha Kokkonen, Canatu Oyj:n toimitusjohtaja.
Tiedotteen kommentit voisivat viitata siihen, että Canatu ottaa nyt askelia kohti kokonaan valmiiden EUV pellicle -kalvojen valmistusta. Tämänhän yhtiö on jo aiemmin nostanut esille pidemmän aikavälin mahdollisuutena reaktoriliiketoiminnan rinnalle.
onko hyvin osaavalla foorumilla tietoa, millainen on ehkä joulukuussa 2025 valmistuva Imec/Mitsui pellikkelitehdas, millä menetelmällä tekevät, onko hiilinanoputkien kasvun aikana suuntaava menetelmä, se kaiketi antaa aivan fundamentaalisen tavan hallita toisin kuin post-menetelmä?
voiko ASML valita heidän ja Canatun, vai vain toisen?
Lasertecin PELMIS EUV pellicle kalvontarkastusjärjestelmä on ilmeisen kallis, siis tarkastukseen, onko kymmeniä miljoonia euroa? menikö veturihankkeen kaikki rahat?
Tässä on Aten ennakkokommentit, kun Canatu julkaisee H1-tuloksensa perjantaina.
Odotamme yhtiön liikevaihdon laskeneen vertailukaudesta, jolloin yhtiön ensimmäisten hiilinanoputkireaktoreiden toimitukset olivat käynnissä. Yhtiöltä ei ole nähty uusia reaktoritilauksia alkuvuodesta, mutta uusista tilauksista voidaan kuulla vielä loppuvuoden aikana. Canatu on listautumisensa jälkeen lisännyt selvästi kasvuinvestointejaan houkuttelevan pitkän aikavälin kasvupotentiaalinsa realisoimiseksi. Tämä ja ennusteessamme heikkenevä liikevaihto luonnollisesti tarkoittaa H1:n osalta liiketoiminnan tappioiden syventymistä. Canatulta voidaan saada raportissa ohjeistus tälle vuodelle, jonka lisäksi yhtiön näkymäkommentit ovat erityisen kiinnostuksen kohteena.
Vaikka @Atte_Riikola mukava mies oletkin, niin kehtaisitko haastaa toimaria 2027 lv-tavoitteen realistisuudesta? Jos uusia reaktoritilauksia ei ole tullut ja käyttöönotot näyttää kestävän vuoden, niin millä keinoin kyseinen 100 miljoona on tarkoitus saavuttaa?
Lisäksi itse olen siinä käsityksessä, että CNT teknologia ei välttis ole vielä tarpeellinen esim NVIDIAn seuraavan sukupolven Rubin-sirun valmistuksessa vaan sitä seuraava. Rubin on käsittääkseni tulossa markkinoille H2 2026, joten seuraava tulee varmaan 2027 lopussa tai 2028 alussa.
Olenko ymmärtänyt oikein ja kuinka oleellinen tämä kehitys on Canatun lv-tavoitteen kannalta. Tähän varmaan saattaa osata joku muukin täällä foorumilla vastata, mutta jos ei, niin osaat varmaan muotoilla tästä jonkun fiksun kysymyksen.
Eli summasummarum, mikä on tölkinpotkimisriski case Canatussa?
Tämä olikin jo kyssärilistalla Juhan haastattelua varten
Ennusteiden valossa tuota 100 MEUR tavoitetta vuoteen 2027 ei ole kukaan ostanut alusta alkaenkaan, omissakin oletuksissa se on saavutettu aina 2028. Mutta kyllähän sekin vaatii markkinan muovaantumista lähivuosina oikeaan suuntaan. Mutta yritän toki haistella taas, että missä mennään suhteessa tavoitteisiin. Viimeksihän tilinpäätöksen yhteydessä yhtiö jo totesi, että markkinan kehitys on ollut jonkin verran hitaampaa kuin listautumisen yhteydessä vielä kaavailtiin. Tämän voi jo pienenä tölkin potkaisuna tulkita, ja osakehan on myös sen jälkeen ollut paineessa suhteessa heti listautumisen jälkeisiin aikoihin.
Varmaan on Aten kysymyslistalla, mutta varmistetaan vielä, että voisitko kysyä lisätietoja julkistetusta uutisesta jossa kerrottiin, että Canatu hankkii itselleen Lasertecin laitteen jolla voidaan tarkastaa pellikkeleitä. Eli mikä on Canatun strategia tämän suhteen? Onko niin, että jotkin asiakkaat eivät halua ostaa kallista reaktoria vaan haluaa, että Canatu valmistaa pellikkelit heille?
Ohessa lisäkysymyksiä, ota listalle jos haluat
Ensimmäisen reaktorin SAT saatiin maaliin, mikä on Canatun näkemys seuraavista askeleista kohti massatuotantoa? Odotetaanko tästä tuloa 2027 liikevaihtoon?
Mikä on valmistusaika yhdelle reaktorille Vantaan Canatun tehtaalla? Montako reaktoria voi olla tekeillä yhtä aikaa?
Onko Canatulla valistunutta arvausta, kuinka monta maskia tarvitaan, että valmistuu yksi nykyaikainen valmis chippi? Lähinnä haen tällä, että tämä kertoo suoraan pellikkeleiden tarpeen yhdelle valmiille tuotteelle.
