Niin, eihän se muutos toiseenkaan suuntaan yhdessä syksyssä tapahtunut. Silloin esteeksi muodostui yksiöiden niukka tarjonta. Paljonko nyt on vapaita soluasuntoja? Aiemmin kun opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin soluasuntoja vapautui seuraavien vuosien aikana niin paljon että niitä jopa purettiin pois tai muutettiin perheasunnoiksi.
1 tykkäys
Eikä kuuluisi oikein sinnekään, tyylipuhdasta salaliittoteorisointia. Yleisesti hyväksyttyjen tai järkeenkäyvien väitteiden sekaan ujutettaan mukaan väitteitä salaisita motiiveista, joita on hyvin vaikea todistaa vääräksi (tai oikeaksi) suoraan. Yleensä tarinat eivät ole oikein jodonmukaisia kuten tässä tapauksessa, mutta kohdeyleisöön uppoaa.
Maahanmuuttaja on tässä järjestelmässä ensisijaisesti vuokralainen.
4 tykkäystä
No, itse tutkailen lähinnä pk seudun asuntoja kun täältä on paikallistuntemusta ja täällä helposti joutuu 50000-100000 € omaa pääomaa laittamaan sijoitusasuntoon kiinni. Jos tällaisia summia on käytettävissä niin kyllä sijoituslainaakin varmasti saa aika mukavasti. Nordnetin luottoahan ei ole pakko lyhentää jos niin haluaa.
Itse ainakin vertailen näitä omaisuusluokkia aina kun löydän kiinnostavan sijoitusasuntokohteen vertaamalla laskemaani omanpääoman tuottoennustetta pääomalle jonka joutuu irrottamaan rahastosijoituksista sijoitusasunnon hankintaa varten. Tähän asti aina rahastosijoittaminen on vienyt voiton. Muualla maassa tilanne on varmasti toinen, jossa asunnot ovat halvempia.
2 tykkäystä
Ei niihin uusiin asuntohankintoihin tarvitse laittaa euroakaan omaa pääomaa kiinni, jos lainalle on antaa riittävästi vakuuksia esim. niiden aiemmin hankittujen asuntojen muodossa. Usein se ensimmäinen sijoituskämppä hankitaankin oman joko kokonaan tai jo pitkälle maksetun kodin vakuusarvoa hyödyntäen. Ja uusia sijoitusasuntoja ostetaan, kun edellisistä vapautuu vakuusarvoa lainojen pienennettyä,
3 tykkäystä
Juu, näin on, mutta pk seudulla se merkitsee että olet helpost 400-500€ kassavirta negatiivinen per kk. Esim joku yksiö helsingin keskustasta. Mielummin tuollaiswn summan laittaa indeksiin joka kuukausi.
2 tykkäystä
Rinnastat nyt tässä Helsingin keskustan ja pk-seudun, vaikka ne ovat kaksi täysin eri asiaa asuntojen hintojen suhteen. Tuommoisia kassavirtanegatiivisuuksia ei kyllä muualta kuin juuri Helsingin keskustasta löydy.
Noin muuten tuo Juhan vastaus olisi voinut olla omanikin.
5 tykkäystä
Opiskelijana kun katsoo työtilannetta alkaa tuntua että töitä on vaikea löytää opintojen ajaksi, kuinka realistisena pitäisitte jos perustaisin oman vuokra-asuntojen välitysliikkeen ja hinta olisi esimerkiksi 550€ sis alv Helsingissä, että saisinko asiakkaita tällä helposti? LVV ja kokemusta löytyy kyllä, siitä ei pelkoa, asiakkaiden saaminen voi olla haastavampaa.
1 tykkäys
Joo, olet kyllä oikeassa, helsingin keskusta on ääriesimerkki ja mitä kauemmas keskustasta menee se negatiivinen kassavirta pienenee. Mutta ilman omaa pääomaa joutuu jotain kuukausittain investoimaan kuitenkin. Itseäni nuo edullisemman pään kämpät eivät juuri kiinnosta, ja ehkä sen takia juuri Helsingin keskusta esimerkki.
1 tykkäys
Näillä hinnoilla ja koroilla jopa Helsingin kantakaupungista löytyy kassavirta neutraaleja kohteita.
Viime kuukausina kohteita on ollut vähemmän tarjolla ja selkeästi kovempi kiinnostus/kilpailu.
Tästä todennäköisesti käännytään ylöspäin. Hintojen on enää vaikea tulla alaspäin, kun kiinnostusta alkaa löytymään niin ammattilaisilta, kuin tuulipuvuilta.
2 tykkäystä
" Asuntosijoittaja Juha Parviaisen omistama asunto Itä-Helsingissä on ollut tyhjillään maaliskuusta lähtien.
– Olen jo tiputtanut vuokraa kymmenen prosenttia, mutta silti hyvää vuokralaista on vaikea löytää. Ongelma ei ole enää hinta vaan se, ettei löydy maksukykyisiä ja vastuullisia asukkaita, Parviainen sanoo."
8 tykkäystä
Eiköhän se ongelma ole juurikin hinta, jos ei löydy maksukykyisiä vuokralaisehdokkaita. Pudotettu hinta itä-Helsingissä on siis yksiöltä 700 euroa. Pikainen vilkaisu Vuokraoveen osoittaa, että jo 600 euron budjetilla niitä vaihtoehtoja alkaa löytyä Helsingistä ihan mukavasti. Sillä 700 euron budjetilla tarjontaa on jo tyyliin parisataa asuntoa.
4 tykkäystä
Täytyy myös ottaa huomioon, että vuokrien lasku ei näy täysimääräisesti tilastokeskuksen tilastoissa. Yksityisten vuokralle antamien asuntojen vuokria seurataan vain asumistukea saavien vuokralaisten kautta:
“Yksityishenkilöiden vuokraamien asuntojen vuokratasoa kuvataan hallinnollisten rekisteritietojen avulla. Tällöin asuntojen vuokrat päätellään asumistukea saaneiden henkilöiden maksamista vuokrista.”
Lähde: Asuntojen vuokrat: tilaston dokumentaatio | Tilastokeskus
Eli voi hyvin olla, että vuokrat ovat laskeneet enemmänkin niissä tapauksissa, joissa maksukykyinen vuokralainen maksaa vuokraa yksityiselle vuokranantajalle. Erikoista, että tilastoissa on näiltä osin sokea piste.
6 tykkäystä
Omat kokemukseni, yliopistokaupunki, keskustassa yksiö hyvät rempatut pinnat, vuokra ehkä hieman haarukan ylälaidassa.
Vuonna 2021 (syksy): Ilmoitus 3h auki, yli 10 yhteydenottopyyntöä. Ilmoitus kiinni.
Vuonna 2024 (syksy): Ilmoitus päivän auki, 7-10 yhteydenottopyyntöä. Ilmoitus kiinni.
Vuonna 2025 (syksy): Ilmoitus 2 viikkoa auki, 3 yhteydenottopyyntöä. Ilmoitus kiinni.
Vuosina 2021 ja 2024 en tarkkaillut miten paljon oli muuta tarjontaa vuokra-asunnoista, kun meni niin nopeasti kaupan, mutta nyt kun katselin niin oli kyllä paljon tarjontaa, hyviä asuntoja.
14 tykkäystä
Tänään väestön ennakkotilastot julki. Suomen ennakkoväkiluku oli 5 644 772 kesäkuun 2025 lopussa | Tilastokeskus
Omasta mielestäni erittäin mielenkiintoinen muutostrendi on yllättäen jatkunut: Suurista kaupungeista Tampere, Turku ja Oulu hyytyvät muuttovoiton osalta. Ja vastaavasti pääkaupunkiseutu jatkaa hyvässä vauhdissa.
Jos oikein muistan, vuokrananatajien Eemeli Karlsson siirsi edellisessä päivityksessä ennusteitaan “vuokra-asuntopulasta” pidemmälle tulevaisuuteen mm. Tampereen ja Turun heikon väestökehityksen vuoksi. Jo viime syksynä Turun ja Tampereen väestökehitys oli heikkoa, nyt sama trendi on jatkunut tänä vuonna ainakin opiskelijasesonkiin asti.
Itselleni ei täysin selkeää, että mitä tämän kehityksen taustalla? Miksi Tampere, Turku & Oulu nyt hyytyvät väestökehityksen osalta?
4 tykkäystä
Taulukon mukaan Tampereen väkiluku kasvoi siis 5130 asukkaalla viime vuonna. Siitä kasvusta 4000 asukasta tuli vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.
Toki vuoden alkupuoliskon 348 asukkaan lisäys on paljon vähemmän kuin viime vuoden vastaavan ajanjakson 1141 asukasta, mutta en nyt vielä puhuisi mistään heikosta väestökehityksestä.
Tampereen kohdalla olisin väestömäärää enemmän huolissani väestön laadullisesta muutoksesta, joka on kyllä suurelta osin seurausta kaupungin vetovoimaisuudesta. Ei tarvitse kuin kävellä keskustan seudulla ihan vaikka vain päiväaikaan huomatakseen kuinka suuri osa vastaantulijoista on ihan hemmetin sekaisin jostain Tapio-viinaa järeämmästä nautintoaineesta.
22 tykkäystä
Oma arvaus on, että eivät houkuttele maahanmuuttajia pääkaupunkiseudun tavoin ja ympäristökunnat on “imuroitu” kaikesta imuroitavissa olevasta. Samaan aikaan suuret ikäluokat alkaa saavuttamaan elinajanodotteen mukaisen iän, eli luonnollisen poistuman määrä on alkanut kasvamaan.
14 tykkäystä
Varmaan talouden osuus vetovoimaisuudesta tällä hetkellä merkittävä. Anekdoottisesti omasta tuttavapiiristä n. puolet on muuttanut pois Tampereelta pari vuoden aikajänteellä pitkälti taloudellisista syistä.
Lyhyellä pohdinnalla päädyin tuntevana 7 tapausta Tampereelta:
- Edelleen töissä.
- Edelleen töissä, firmassa vasta YT:t .
- Muutti Tampereelle, uusi työ.
- Muutti ulkomaille työn perässä.
- Muutti Helsinkiin, ei löytynyt töitä valmistumisen jälkeen.
- Muutti Helsinkiin uuden työn perässä.
- Lomautuksen ja irtisanominen 2023, tänä vuonna muutto vanhempien luo työttömyyden pitkittyessä.
1 tykkäys
Viime vuosina voimakas maahanmuuttoon Suomeen on ollut työperäistä (+Ukraina). Työttömyys kasvaa parhaillaan myös isommissa kaupungeissa, se varmasti vaikuttaa asukasluvun kasvuun. Tämä on varmasti aivan tervettä, turhaan sitä jengi muuttaa jos töitä ei oo tarjolla. Jos Suomessa saadaan taas talous nousuun niin tilanne varmaankin muuttuu. Ihan tervettä että kaupunkien pitää myös huolehtia elinkeinotoiminnasta.
3 tykkäystä
Mitä vinkkejä antaisitte asuntolaina(sijoituslaina) neuvotteluun asunnon osalta, jonka jo omistamme yhtiölainalla?
Onnistuuko neuvotella “koko velattomalle hinnalle” lainaa, vai vaan sille osuudelle mitä on yhtiölainaa jäljellä?
Onkohan jotakin, millä tavoin erilailla tätä tulisi käsitellä tai lähestyä? Kun kuitenkin asunto on jo omistuksessa ja vakuudesta ns. vapaana?
Positiivisen luottorekisterin takia ei viitsine mitään sellaista lainaa ottaa, minkä maksamiseen joku 25v menee… Tai tarkoitan, että ns. velattomaan hintaan ei viitsine ottaa lainaa, kun sitten se siellä kummittelee vs. että ottaa maltillisen “20-40k lainaa”… Jos positiivista luottorekisteriä ei olisi, ottaisin koko velattomalle - mutta nyt en näe sitä järkeväksi, kun eihän sitä saa “ikinä piiloon” sitten…
Oli itselleni hieman hankala päästä kirjoituksesta kärryille, mutta ensimmäiseksi heräsi kysymys miksi haluat vaihtaa taloyhtiölainan pois? Mikäli oikein ymmärsin on kyseessä sijoitusasunto, jolloin menetät yhtiölainan verohyödyt vaihtaessasi pankkilainaan.
Velaton hinta tarkoittaa nimensä mukaisesti asunnon velatonta hintaa ja pankki sitten katsoo kuinka paljon sinulle lainaa siihen myöntää sillä edellytyksellä että maksat jäljellä olevan yhtiölainan pois. Asuntosi ei ole pankin näkökulmasta vakuudesta vapaana, mikäli siihen kohdistuu yhtiölainaa. Pankki ei välttämättä myönnä lainaa edes yhtiölainaa vastaavaa määrää, vaikka olisit ostotilanteessa maksanut omarahoitusosuuden käteisellä.
12 tykkäystä