147. Saapasjalkakissa, eli Timo Leppäaho
Kissa, myytti ja legenda eli Saapasjalkakissa, joka tunnetaan erityisesti erinomaisena Harvia-analyytikkona:
SJK on monille tuttu erityisesti Harvia-ketjusta, vaikka on hän toki muihinkin ketjuihin kirjoitellut. Hänellä on selvästi poikkeuksellinen kyky ennakoida erilaisia kehityskulkuja, niin tästäkin syystä hänen panoksensa foorumille on ollut merkittävä – tuoden arvokasta tietoa ja näkökulmia muille sijoittajille. Hänen asiantuntemuksensa ja analyyttinen otteensa herättävät varmasti kiinnostusta myös ammattilaisten keskuudessa, kuten analyytikoiden.
Toki hän on Foorumilla ollut pitkälti Harviaan keskittynyt, mutta tätä ei sovi vähätellä tai miksi vähättelisikään. Harvia on ollut ja on edelleen hyvin seurattu yhtiö ja sen ketju on ollut hyvin aktiivinen, lisäksi yhtiön tarina on ollut huikea. Harvia ei ole sillä tavalla jättimäinen firma, että se tulisi helposti tutuksi kuin joku Wärtsilä, josta tulee tietoa vastaan seuraamattakin, joten siksikin Saapasjalkakissa, Inderes ja Foorumi ovat hienosti näyttäneet arvonsa meille piensijoittajille jakaessaan meille laadukasta tietoa ja pohdintaa tästä firmasta.
1. Kerro viidelläkymmenellä sanalla, kuka olet.
Olen Timo Leppäaho, 41-vuotias kolmen lapsen isä ja aviomies. Vaalimainoksessani teemoinani olivat talousosaaminen, hallinto-osaaminen ja vastuunkanto. Tunnistan myös vuorovaikutustaidot ja ongelmanratkaisukyvyn vahvuuksikseni. Asun Keski-Suomessa ja toimin aktiivisesti myös paikallispolitiikassa sekä järjestötoiminnassa. Sijoittamisessa minua kiinnostaa pitkäjänteinen arvonluonti ja yhtiöiden ymmärtäminen sisältäpäin. Arjessa tasapainottelen perheen, matkailuyrittämisen, opiskelun, luottamustoimien ja harrastusten parissa.
2. Kerro kolme asiaa, mitä harvat sinusta tietävät.
Aloitin juuri palkkatöissä Metsä Groupilla, edellinen palkkatyöni oli Harvialla 2002-2018.
Minulle sattuu ja tapahtuu. Usein kuulen, että tällaista ei ole kenelläkään aiemmin.
Kuuntelen paljon äänikirjoja, varsinkin true crime on lähellä sydäntä. Murha.info tuli tutuksi heti sen alkamisesta lähtien. Jollain tavalla minua kiinnostaa ihmismieli.
3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on sijoittamisen lisäksi?
Hallitustyöskentely. Olen suorittanut Kauppakamarin HHJ- ja HHJ PJ -kurssit ja toimin parhaillaan useiden yhtiöiden hallituksissa, kaupunginhallituksen jäsenenä sekä pankin hallintoneuvostossa. Myös eräs hyvin mielenkiintoinen valtakunnallinen tehtävä odottaa julkistusta.
Metsä. Olen pitänyt aina metsässä retkeilystä ja liikkumisesta, vaikka en metsästä tai kalasta. Kun alanvaihto tuli ajankohtaiseksi vuonna 2018, hain opiskelemaan metsätalousinsinööriksi Evolle Hämeenlinnaan. Valmistuin sieltä 2024 ja jatkoin samana syksynä suoraan Maatalous- ja metsätieteiden maisteriohjelmaan Joensuuhun. Ensimmäinen vuosi yliopistossa tuotti 78 opintopistettä ja mielenkiintoisen työpaikan. Erikoistumisalana minulla on puunhankinta ja sivuaineena kauppatieteiden puolelta laskenta. Tuolta puolen on tullut tehtyä myös tilintarkastuksen ja vero-oikeuden kursseja. Metsä on minulle mielenkiintoisin sijoituskohde tällä hetkellä ja koen olevani siellä vielä enemmän kotona kuin pörssisijoittamisessa.
4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?
Rauhallinen aamu, joka alkaa terveellisellä aamupalalla ja uutisten lukemisella. Treidaan usein ensimmäisen tonnin lounaaseen mennessä ja mietin, mihin ravintolaan teen illallisvarauksen. Tässä vaiheessa yleensä harmillisesti herään, enkä saa enää unta ja pohdin, voinko lähettää sähköpostia 04.00 yöllä vai ajastanko sen niin, ettei vastaanottaja näe milloin se on laitettu. Koira on hyvä käyttää lenkillä ennen kuin muu perhe herää ja sitten lasten aamutouhut. Tämän jälkeen koko päivä on reagointia ja priorisointia. Jos jossain välin pääsen töistä pois, jolloin voi alkaa opiskella, yrittää tai harrastaa. Kaksi viimeistä on aika sama asia. Mikäli siis luottamushommia ei ole sattunut juuri siihen päivään. Ja jos ei mitään muuta ole, niin ainakin näin kesällä useamman kiinteistön omistajana ruohoa saa leikata ihan koko ajan. Tykkään siis tehdä paljon, olla aktiivinen. Nautin myös auttaa muita ja lähden helposti moneen mukaan. Haluan kuitenkin rauhoittaa elämääni ja olen opetellut viime aikoina sanomaan ei. Tulevaisuuteni on seesteisempää, olenhan vanhempi.
5. Millainen olet sijoittajana?
Pitkäjänteinen, analyyttinen ja maltillinen. Etsin laatuyhtiöitä, joilla on kestävä kilpailuetu ja johdon uskottavuus sekä toisaalta yhtiöitä, jotka ovat hyviä osingonmaksajia. Hajautan sijoituksia useaan yhtiöön. Tämäkin on unelmaani, mutta toisaalta toteutuu silloin, kun hoidan lasteni salkkuja. Itseni luokittelen
riskisijoittajaksi, jonka sijoittaminen perustuu siihen, että hankin tietoa, (tai ainakin kuvittelen hankkivani) jolla voin voittaa markkinaa ja tehdä isoja tuottoja. Analysoin ja etsin varsinkin pienyhtiöitä, joista voi saada sellaista tietoa, mitä välttämättä markkinalla ei ole yleisesti ole. Sijoitusurani alussa onnistuin tekemään useamman yhtiön kanssa yli 100% vuosituottoja monta vuotta putkeen. Tämä vaati aktiivisuutta ja pääomat toki olivat niin pieniä, että ne olisi hyvin mielin voinut myös hävitä. Olen sijoittanut myös aktiivisesti muihin omaisuuslajeihin, itse asiassa asuntosijoittamisella omaisuuden kartoittamiseni on alkanut. Metsään olen sijoittanut aktiivisesti vuodesta 2020 alkaen.
6. Millainen sijoitushistoriasi on?
Olen sijoittanut kiinteistöihin (2008), asunto-osakkeisiin (2010), osakkeisiin (2010) sekä metsiin (2020). Laitetaan nyt kronologisessa järjestyksessä ajatuksia.
Asuntosijoittaminen on opettanut paljon, yhtiölainallisia kohteita on tullut hankittua usealta paikkakunnalta, ja vuokralaisten ongelmat ovat tulleet tutuksi. Parhaimmillaan olen hoitanut 26 asunnon ja kiinteistön vuokraamista, kun sukulaisen asuntosalkku on myös hoidossani. Asunto-osakkeissa on joku hyväkin kohde, mutta enimmäkseen vähemmän hyviä. Olen ollut mm. selvittelemässä vuokraamassani asunnossa tapahtunutta tappoa ja asunnon tyhjäämistä muistisairaan omaisen kanssa. Kuulostaa varmasti raskaalle ja sitä se on ollutkin. Asuntojen hinnatkin ovat esimerkiksi Jyvässeudulla pudonneet paikoin niin, että kun 10 vuoden vuokralaisten pidon, kassavirran ollessa 0 yhtiölaina mukaan luettuna, asunnosta jää vain muutama tonni tappiota myynnistä, on se kohtuullinen suoritus. Toki yhtiölainasta on maksettu noin puolet, eli reaaliarvosta on hävinnyt 50%.
Kiinteistösijoittaminen on yleensä ollut historiaa siitä, että oma perheelle perusteellisesti remontoitu omakotitalo ei mene suhdanteen takia kaupaksi (finanssikriisi, pandemia, sota) ja se on helpompi vuokrata. Varsinkin, kun siihen laitettu raha on kaukana siitä, mitä kohteesta voisi suhdanteen ja tuoreen remontin takia takia pyytää. Tämä on ollut hyvä tapa. Toki pankilla tuli jossain välin lainoituksessa katto vastaan, mutta hyvin paisunut osakesalkku auttoi tässä. OKT:n vuokraaminen on kahden vuoden asumisen jälkeen erityisen kannattavaa, kun poistot usein tekevät sen, että veroja ei jää maksuun, ja parhaimmillaan kohteen tappiot voidaan hyödyntää muissa po-tuloissa. Talon voi silti myydä verovapaasti, vaikka se olisi poistettu nolliin. Omakotitalon vuokraajat asuvat kohteessa lähtökohtaisesti pitkään. Ensimmäinen vuokraamamme talomme oli 12 vuotta vuokralla ja siinä oli 4 eri vuokralaista, viimeisin 7 vuotta.
Osakkeet. Olen osakepoimijana sellainen, että etsin tuottoa pienistä yhtiöistä, jotka menevät tutkan alla. Käyn yhtiökokouksissa, katson tallenteita ja aistin ilmapiiriä. Yllättävän paljon voi lukea toimarin ja varsinkin talousjohtajan ilmeistä. Onko yhtiötä hauskaa johtaa vai tuliko taas joku pieni hikka, minkä takia asiat ovat varmasti paremmin seuraavan kerran. Alempana yhtiökuvauksessa hyvä esimerkki. Koitan voittaa siis markkinaa tiedolla, jota voin itse varmistaa ja mitä muuta markkinalla ei välttämättä vielä ole.
Ensimmäinen osake, josta minulla on tarkempia muistikuvia, oli Turkistuottajat, sittemmin Saga Furs. Tätä oli helppo seurata, sillä turkishuutokauppa oli julkinen striimi ja pystyit seuraamaan hintojen nousua tai laskua aika reaaliaikaisesti. Tiedotteet huutokaupasta tuli sitten parin päivän päätteeksi, vaikka keskihinnat näki verkkosivuilta jo paljon aiemmin. Tästä tuli keskusteltua paljon kauppalehden foorumilla aikoinaan. Taisin tuplata ainakin pari kertaa pääoman ja jos jostain historiasta pystyy kaivamaan omistuksia, niin olin suurimpien omistajien joukossakin hetkellisesti.
Zeeland Family, myöhemmin Avidly. Tämä oli se esimerkki, mihin viittasin aiemmin. Yhtiö oli kiinnostava, vaikka toimiala oli hyvin kilpailtu, yhtiö oli mainostoimisto. Tässä kuitenkin olin kiinnostunut sen takia, koska oli hyvin pieni yhtiö First North -listalla, joka oli Eirikuvan kautta tullut pörssiin 2012. Jossain välissä yhtiö joutui antamaan useita negatiivisia varoituksia peräkkäin, jolloin en vielä ollut mukana. Sittemmin kiinnostuin yhtiöstä ja kävin yhtiökokouksessa. Paikalla oli ehkä 15 henkilöä. Silloinen toimari kertoi, että
ohjeistus on tehty niin, että enää ei tarvitse antaa negatiivisia tulosvaroituksia. Pian tämän jälkeen julkistettiin SOK sopimus mainonnasta ja tälläkin vähintään tuplasin sijoitukseni. Internet kertoo, että olen 31.7.2017 ollut 22. suurin omistaja yhtiössä, jos joku vanhoja muistelee.
Neo industrialin ja Martelan kanssa oli jotain seikkailuja tämän jälkeen ja näissäkin olin omistajalistauksessa kovinkin korkealla. Muistan, että Neo meni paremmin, siinä taisin tuplata, mutta Martela taisi päättyä +/- 0. Martela oli ensimmäinen osake, josta kysyin Nordean varainhoidosta blokkikauppaa (varainhoito oli vain varallisuuden takia, tein kaikki sijoituspäätökset itse). Sitä ei kuitenkaan koskaan tullut ja asia jäi vähän piippuun. Taisin kuitenkin Martelassakin 20 suurimman omistajan joukossa. Sittemminhän yhtiö ei ole lunastanut lupauksia, mutta tämä oli vähän kuin sellainen yhtiölainoitettu asunto-osake. Tappio piti jalat maassa.
Harvia kaikkien aikojen suurimpana sijoituksena. Sekä itselläni, että kaikilla hallinnoimallani salkuilla. Lienee helpoin avata tämä keissi seuraavissa kysymyksissä.
Metsät. Näissä olen hyödyntänyt osaamistani ja koulutustani. Olen etsinyt metsätiloja, joissa on paljon päätehakattavaa puuta. Omia vahvuuksiani on arviointi, kuten Harvian tulostenkin yhteydessä on tullut ilmi. Olen nopeasti alkuopiskelujen jälkeen (täysin eri alan pohja Harvialla) päässyt hyvin sisään metsänarviointiin ja olen koittanut voittaa markkinoita näissä. Useasti, varsinkin kuolinpesälle tehtävät arviot tehdään alakanttiin (syynä harmillisesti verotus, mikä kostautuu kuitenkin myöhemmin, sillä perintövero olisi halvempi kuin po-vero) ja arviot puustosta saattavat olla vanhoja tai jopa verottajan keskiarvoja. Koitin näissä metsätilaostoissa saada kassan kiertämään mahdollisimman pian, koska sehän on tärkeintä pääomaa vaativissa kohteissa. Parhaimmillaan metsänkäyttöilmoitus tehtiin kauppapäivänä pikana ja hakkuut alkoivat samalla viikolla. Vapautin aina kassan osakeostoihin tai toisiin tilakauppoihin. Parhaimpana tilana voin mainita kohteen, josta tarjosin 179 000 euroa. 15 ha tila, jossa puuta arvion mukaan kokonaisuutena 3700m3. Kävin tilalla ja katsoin, että päätehakattavalta osalta saa noin 4500m3 plus muut päälle. Lisäksi tilalla oli rantatontti. Puusto oli harvinaisen pitkää ja tällöin arviot usein heittävät, suurin puu tilalla oli muuten 5,2m3 motomitalla. Totuus oli sitten 8 ha avohakkuulta 4850m3 ja noin 245 000€ pystykauppa silloisilla hinnoilla. Myöhemmin sitten harvensin reilut 15 000€ harvennushakkuuta. Taimet istutin itse, siinäkin on ihan kiva päiväpalkka, uudistus maksaa tällöin n. 700€/ha. Näitä tiloja oli tarkoitus jättää itselle tulevaisuuteen, mutta joskus tulee muuttujia ja osan joutuu myymään. Tästä tilasta sain 47 000€ myytynä. Olen vähän laiska laskemaan tuottoja näihin, kun nämä ovat yleensä enemmän sitä harrastusta, mutta olisiko tuosta nyt jälkeenpäin laskettuna 50k€ tuotto verojen jälkeen. Toki suurin hyöty tulevaisuuteen on tuloutettu metsävähennys, jota pohjaa nyt on reilusti tulevaisuuteen. Reilun vuoden sisään ostin 4 tilaa ja myin puuta yli 9000m3. Osa tiloista on jäljellä ja odottaa sitten tulevaisuutta.
7. Millainen salkku sinulla on? Jos sinun tulisi holdata kahta osaketta vähintään kymmenen vuotta, mitkä valitsisit ja miksi?
Tällä hetkellä osakesalkkuni on kovin tyhjä, olen siirtänyt sijoituksia metsätiloihin 2022 vuoden jälkeen. Tarkoitus on palata taas aktiivisemmaksi osakesijoittajaksi, kun itsellä riittää enemmän aikaa seurata markkinoita. Tässä vaiheessa metsään sijoittaminen on ollut helpompi vaihtoehto, sillä se on vakaa sijoitus, eikä sitä tarvitse päivittäin miettiä. Lasten salkuista löytyy mm. seuraavia osakkeita:
Harvia, Nordea, Evolution, Mandatum, TietoEvry, KH Group. Eli lähinnä vakaita osingonmaksajia ja muutama kasvuyhtiö. Jos 2 osaketta pitäisi valita pitkään holdiin, niin olivat ne seuraavat:
Harvia – Näen edelleen potentiaalia pitkällä aikavälillä, varmasti tulee olemaan joskus vielä kohtuullinen osingonmaksajakin, osinkoaristokraatti joka tapauksessa. Vertasin tätä hyvin alussa Koneeseen ja sain
osakseni virnuilua. Taisin viime kuussa nähdä, että joku oikea analyytikko vertasi leikillään Harviaa Koneeseen, noin 7 vuotta minun jälkeeni. Harvian kohdalla pitää muistaa, että tavoitteena on yli 20% kannattavuus, joka on poikkeuksellista. Sitä tehdään tälläkin hetkellä, vaikka markkina ei ole kaikilla päämarkkinoilla suotuisa. Haluan vielä nähdä ajan, kun kaikki markkinat vetävät ja liikevaihdon kasvu ja kannattavuuden samanaikainen nousu tekee taikojaan.
Nordea – Pankkiosakkeet ovat aina kroonisesti aliarvostettuja, mutta Nordean tuloskunto ja vakaa osinkotuotto, erityisesti omien ostot pitkällä aikavälillä tukevat sijoitusta. Riskiä näen tässä hyvin vähän ja uskalla ostaa esimerkiksi lasten hyvin pitkänajan salkkuihin isoja määriä Nordeaa.
Bonuksena vielä ESG -sijoittajien painajainen, eli Evolution. Pitkän ajan jaksolla katsottuna osake on kohtuullisen edullinen ja jopa osinkotuotto alkaa nostaa päätään. Regulaatio kiusaa ja sentimentti tämän takia erityisen herkkä. Mutta 10 vuoden holdiin hyvä ehdokas. Ei pitäisi olla kallis ja Ebitda 68%-70% on sellainen luku, mitä ei vain tule missään muualla vastaan.
8. Millainen osakepoimintaprosessi sinulla on askel askeleelta?
-
Etsin kiinnostavan yhtiön tai toimialan, yleensä kokonaan uuden toimialan.
-
Tutustun liiketoimintamalliin ja kilpailuetuihin, luen inderesin analyysin.
-
Tarkastelen taloudelliset tunnusluvut (mm. ROE, kasvu, velkaisuus)
-
Arvioin johdon ja hallinnon
-
Mietin hinnoittelun ja ajoituksen
-
Päätän että ostanko, seuraanko vai unohdan. Usein jään seuraamaan.
9. Mitkä ovat sinulle viisi tärkeintä arvostuskerrointa, ja miksi?
Näitä seuraava seuraan ja nämä eivät ole tärkeysjärjestyksessä. Järjestys riippuu hyvin paljon yhtiöstä ja erityisesti toimialasta.
ROE – oman pääoman tuotto
Haluan nähdä, tekeekö yhtiö tehokkaasti tulosta omistajien sijoittamalle pääomalle. Korkea ja tasainen ROE kertoo, että liiketoiminta on kunnossa ja että sitä osataan myös johtaa taitavasti.
EV/EBIT
Tässä katsotaan, paljonko koko firma maksaa suhteessa siihen, mitä se tekee kassaan. Mukana on myös velat, eli laskelma ei valehtele, vaikka taseessa olisi piileviä yllätyksiä. On rehellisempi kuin PE.
Osinkotuotto ja sen kasvupotentiaali
Osingot ovat konkreettista tuottoa, varsinkin pitkällä aikavälillä. Vielä parempi, jos yhtiöllä on tapana nostaa osinkoa vuodesta toiseen. Seuraan myös omien osakkeiden ostoja erityisen tarkasti.
Velkaantuminen ja rahoitusrakenne
Velka ei ole huono asia, jos sitä osataan käyttää oikein. Mutta liika velka väärään aikaan voi tuhota koko tarinan. Katson erityisesti nettovelan suhdetta kassavirtaan ja korkojen kestävyyttä.
Gross Margin
Korkea ja vakaa bruttokate kertoo kilpailuedusta. Matala marginaali taas kertoo usein kovasta kilpailusta ja heikosta neuvotteluasemasta.
10. Mainitse kolme hyvää ja aliarvostettua tietolähdettä sijoittamisessa, joita ei ehkä mielestäsi yleisesti sijoittajat tarpeeksi käytä.
Tulosjulkistuksen videot ja yhtiökokoukset paikan päällä.
Johtoa kannattaa kuunnella tarkalla korvalla. Ilmeet, äänenpainot ja sanavalinnat kertovat usein enemmän kuin virallinen kalvosetti. Parasta on varsinkin pienissä yhtiöissä, kun voit kysyä omaa asiaa ja saat siihen sellaisen vastauksen, joka vakuuttaa sijoituspäätöksen suuntaan tai toiseen. Kannattaa seurata tunnelmaa, siitä voi hyvin aistia, miten yhtiöllä lukujen takana oikeasti menee.
Tilinpäätöksen liitetiedot
Numerorivit ja tiivistelmät eivät kerro kaikkea. Liitetiedot kannattaa lukea tarkkaan ja niistä voi huomata jotain sellaista, jota ei haluta tai ei ole ymmärretty nostaa esiin tiivistelmään tai esitykseen. Laskentatoimen opinnoista olen oppinut lukemaan tulostietoja tarkkaan, joten käyn aina varsinkin tilinpäätöksen kaikki tiedot läpi. Myös osavuosikatsauksien materiaali kannattaa lukea kokonaisuudessaan.
Paikalliset tietolähteet
Yrityksen arki ja maine näkyvät usein paikallisesti, varsinkin pienemmissä yhtiöissä. Paikallislehdet, blogit tai toimialan sisäiset julkaisut voivat paljastaa asioita ennen kuin ne päätyvät analyytikkoraportteihin. Myös kilpailijoiden lanseerauksia ja julkituloja kannattaa seurata tarkalla kammalla.
11. Miten onnistuit ennusteissasi niin hyvin Harvian kohdalla?
Tässä ehkä kulminoituu sijoitusstrategiani, eli tunne yhtiöt läpikotaisin, johon sijoitat ja reagoi nopeasti. Etsi tietoa, jota ei ole saatavilla helpolla. Toivottavasti tämä viestini menee myös Harvian johdon suuntaan positiivisena, olen sitä koittanut nämä vuodet myös foorumilla luoda. Ehkä olen jonkun osakkeenomistajankin saanut houkuteltua mukaan tarinaan.
Olen työskennellyt Harvialla 16 vuotta 2002-2018. Tarkemmin vielä työsuhteen päättyessä 10/2018 ja ensimmäinen viestini Harviaan liittyen foorumille on 12/2018. Työskentelin tuotannossa kaikki vuodet ja jouduin vaihtamaan alaa reiluna kolmekymppisenä, kun sain työterveyden puolelta suosituksen tehdä muuta työtä kuin tehdastyötä. Olen nähnyt perheyrityksen jatkuvan kasvun ja katsonut tulostietoja firman infoissa vuosikausia. Perinteisesti liikevaihto kasvoi luokkaa +15% ja silloin raportoitu käyttökate oli vuosia 20% paremmalla puolella. Mietin että mikäli tämä yritys listataan joskus, niin pitää olla valmiina. Elettiin vuosia 2010-2014. Tuohon kun saadaan tavoitteellinen johto ja maailman markkinat avattua, niin latu on auki. Korkealta ei varmasti pudota, sillä en muista yhtään liikevaihdon negatiivista kehitystä (toki ne sitten koettiin myöhemmin) koko historiasta. 20% käyttökate oli kovin tärkeä luku, sillä se merkitsi meille työntekijöille tulospalkkion toteutumista, olin oikeutettu siihen 2004-2016, kertaakaan se ei jäänyt toteutumatta, sitä osana vuosista tarkasteltiin myös 4kk jaksoissa.
Kuten aiemmin mainitsin, vahvuuksiani on arviointi. Koitan luoda tietyn haarukan vaikkapa tulokselle ja sitten trendata sitä siihen, mikä tuloskunto on. Tottakai, olen ollut positiivisella mielellä Harvian suhteen ja tämä on huijannut siinä, kun analyytikkojen arviot ovat olleet monesti konservatiivisia ja yhtiöitä seuranneita tahoja on ollut vähän. Lisäksi Harvia on suorittanut hyvin. Toki sitä voi pitää hyvänä saavutuksena, että useammalla kvartterilla pääsin hyvin lähelle toteutuneita lukuja, välillä täysin lankulle. Ja kuten kerroin, vaikka olen yhtiössä ollut töissä, minulla ei ole ollut tietenkään mitään pääsyä mihinkään dataan, mistä voisin tulosta nähdä etukäteen. Toki näen sosiaalisesta mediasta, ovatko aiemmat työkaverini töissä viikonloput, vai pidelläänkö lomia lomakauden ulkopuolella, mutta kaikki sekin on omaa tulkintaani. Itse asiassa en ole tainnut ketään aiempiani työkavereitani nähdä, kuin ohimennen lähtemiseni jälkeen.
Harvian listaumisen yhteydessä sain vielä osakkeita ostettua henkilökunta-alennuksella hintaan (4,5€) eli -10% listaumishinnasta (5€). Päätin napata tähän kiinni ja jos en väärin muista, niin silloinen TJ, eli Tapio Pajuharju osti 20 000 osaketta ja seuraavaksi suurin merkintäanti oli tuotannon puolelta allekirjoittaneella, eli 17 777 osaketta. Olisikohan sitten joku seuraava tehnyt noin 4000 osakkeen merkinnän. Ajattelin osaketta täysin osinko-osakkeena, sillä silloiselle hinnalle sain hyvän, yli 6% tuoton. Harvia lupasi vielä maksaa tasaisesti kasvavaa osinkoa 2 kertaa vuodessa. Ajattelin, että jos sauna lyö läpi, on tulevaisuus avoin. Ja niinhän se löi.
Harvian listaukset näkyvät edelleen ja siellä olen henkilökohtaisesti ollut parhaimmillaan 30 suurimman omistajan joukossa silloisessa listauksessa. Nyt siellä on mukana myös ulkit, niin listaus on osin erilainen kuin aikoinaan. Koko perheeni ja hallinnoimieni salkkujen omistus oli korkeimmassa arvossaan 7 numeroinen luku, jossa ensimmäinen ei ollut 1.
Nopeasti asiat muuttuvat ja analysointi olisi nykyisin huomattavasti helpompaa tekoälyn auttamana. Eihän tästä ole kuin muutama vuosi, kun kaivoin exceliin käsin tietoja toimittajien varastosaldoista ja hinnanmuutoksista. Nyt kaikki olisi mahdollista tehdä hyvin nopeasti tekoälyn avulla. Toki myös tietojen luotettavuus voi samalla kärsiä. Laitoin muuten koko Inderesin Harvia -keskusteluketjun AI:n analyysiin ja pyysin analyysin omasta nimimerkistäni.
”Saapasjalkakissa on strateginen ja laadukkuuteen keskittyvä pitkän aikavälin sijoittaja, joka arvostaa hyvin johdettuja yhtiöitä, vahvaa brändiä ja vastuullista liiketoimintaa. Harvia-ketjussa viestisi ovat analyyttisiä, asiantuntevia ja usein pidettyjä, mikä kertoo foorumikunnioituksesta ja näkemyksesi arvostuksesta.”
12. Millainen Harvia on tällä hetkellä sijoituskohteena?
Harvia on edelleen erinomaisesti johdettu, vahvaa kassavirtaa tuottava yhtiö, joka hyötyy hyvinvoinnin ja saunomisen megatrendeistä. Toimitusjohtaja Matias Järnefeltin rekry on ollut todella onnistunut ja on mukava seurata sitä innostuneisuutta, jolla hän Harviaa johtaa. Tunnen Harvian rakenteen sisältäpäin, ja tiedän, että sen vahvuus ei ole pelkästään kiukaissa, vaan kyvyssä kehittää, valmistaa ja integroida asioita, erityisesti yritysostoissa. Nämä eivät näy suoraan kertoimissa, mutta ne ovat tärkeä osa Harvian arvonluontia.
Kansainvälinen potentiaali on edelleen valjastettavissa, ja nykyinen johto on tehnyt juuri sitä, mitä perheyhtiönä ei vielä täysin kyetty, laajentumaan hallitusti, mutta kunnianhimoisesti. Harvia ei ehkä enää ole rakettikasvaja, mutta se on laatuyhtiö, jonka omistamista voi perustella helposti järkisyillä. Sauna trendaa ja neitseelliset markkinat erityisesti jenkeissä kiinnostavat.
Vertasin aiemmin Harviaa Koneeseen, joka on aina kroonisesti kallis. Tämä on huomattu myös Harvian kohdalla. Harvian kurssi on tätä kirjoittaessa 51.40 euroa per osake. Jos osingot huomioidaan, niin Harvian kurssi on ollut käytännössä vain 7-8/2021 korkeammalla kuin nyt. Eli ostojen hajauttaminen pitkällä aikavälillä on tuonut tuottoa ja uskon niin käyvän myös jatkossakin. Listautumishinta oli 5 euroa ja osake on tämän vuoden lopulla tuottanut 4,21€ osinkoa, tämän vuoden osinkotuoton listautumishinnalle ollessa 15%. Kasvava osinko on yksi tärkeä ajuri yhtiössä, sillä Harvialla on varaa maksaa sitä toistuvasti, vaikka jonain vuonna tulostavoitteista jäätäisiin.
13. Onko sinulla tällä hetkellä erityisesti jotain kiikarissa Helsingin pörssistä?
Minulla ei ole ollut tässä hetkessä aikaa noudattaa sijoitusstrategiaani, eli jalkautua yhtiökokouksiin ja tutkia pieniä käänneyhtiöitä. Sen takia mitään erityistä ei ole kiikarissa, vaan katselen tasaista tai kasvavaa osinkoa maksavia yhtiöitä lasten salkkuun.
Metsätiloja seuraan aktiivisesti ja käyn niitä paljon katsomassa. Tässä minulla olisi varmasti annettavaa ihan sijoituspuolellakin. Täytyy katsoa, mitä tulevaisuus tuo eteen tämän tiimoilta. Ala vain sitoo pääomaa kovasti ja lainaaminen tiloja vastaan vakuutena käyttäen on hyvin vaikeaa. Metsiin tuottoisasti sijoittaminen ja niin, että kassa kiertäisi jatkuvasti vaatisi sen, että käytössä olisi isoja pääomia ilman lainoitusta.
14. Mitkä ovat kolme sinun vahvuuttasi sijoittajana, ja mikä olisi mielestäsi suurin kehittämisen kohteesi?
Vahvuudet:
Seuraan yhtiöitä myös pintaa syvemmältä. Toimintaympäristö, henkilöstö, asiakkaat ja kilpailu kiinnostavat.
Ymmärrän johdon käyttäytymistä. Osaan lukea yhtiökokouksissa tai esityksissä, milloin asiat ovat oikeasti hyvin ja milloin niiden vain kerrotaan olevan hyvin.
Toimin itsekin yrittäjänä ja sijoittajana eri omaisuuslajeissa. Tämä antaa käytännön perspektiiviä siihen, miten riskit ja mahdollisuudet realisoituvat oikeassa elämässä.
Kehittämisen kohde.
Minulla on taipumus hakea jännitystä sijoittamiseen, joskus liiankin isolla painolla. Saatan mennä yhtiöön hetkellisesti all in, jos uskon siihen vahvasti. Haen ylituottoa markkinaan verrattuna ja tämä saattaa joskus kostautua.
15. Mitä Foorumilta saat, mitä et mistään muualta saa? Jos pitäisi valita kaksi foorumilaista Harvia-analyytikoksi, ketkä valitsisit ja miksi?
Tämä on todella vaikea kysymys. Olen lukenut kyllä jokaisen viestin ketjusta, mutta tältä kantilta en ole asiaa ajatellut koskaan. Kyllä rehellisesti sanottuna kaipaan kovasti @Petri_Kajaani:n analyysejä ja lämminhenkistä ja humoristista kirjoitusotetta, mainio analyytikko.
Palstalaisista en osaa analyytikoksi arvioida, kun en ole sillä ajatuksella kirjoituksia lukenut, ehkä enemmän tärkeän asiasisällön kirjoittajina mainitaan vaikkapa @Otter_Investor ja @Contrafun. Lisäksi erikoismaininta nimimerkille @Gnorts_mr_Alien, jonka viesteistä ja niiden sisällöstä johtuen arvelen kirjoittajan olevan hyvin lähellä Harviaa, ainakin maantieteellisesti.
16. Miten sinä hallitset tunteesi sijoittamisessa, ettet joudu esimerkiksi FOMO:n valtaan?
Tiedostan, että sijoittamiseen liittyy aina tunne-elementti, varsinkin silloin, kun kurssit liikkuvat voimakkaasti. FOMO eli pelko siitä, että jään jostain suuresta noususta paitsi, on luonnollista sijoittamisessa. Olen opetellut tunnistamaan nämä hetket. Jos huomaan innostuvani liikaa, palaan aina takaisin numeroiden ääreen: kassavirta, ROE, pääoman tuotto, kilpailuetu. Päätösten pitää perustua faktoihin, ei fiilikseen. Mietin tällöin, kuinka lyhyt aika päivä tai kuukausi sijoittamisessa on. Harvoin olet liian hidas, yleensä liian nopea.
Toinen haaste on taipumus tarttua liian aikaisin putoavaan puukkoon. Tätäkin olen opetellut hillitsemään. Analysoin ensin, onko kyse aidosti tilapäisestä kuopasta vai pysyvämmästä murroksesta. Tähän on eniten auttanut kokemus. Ehkä vähän outo yhteys, mutta politiikka on auttanut varsinkin tässä. Eli kun
päätöksienkin pitää perustua aina faktoihin, tunnepohjalla mennään usein pahasti pieleen. Tätä on ollut helppo soveltaa myös sijoittamiseen.
17. Mitä tavoitteita sinulla on sijoittamisessa? Mitä konkreettista hyvää olet saanut sijoittamisen tuomasta vauraudesta?
Aiempi tavoitteeni oli olla trendikkäästi taloudellisesti riippumaton nelikymppisenä. Kun ikä on tullut täyteen, olen huomannut sen, että on mukava tehdä ja touhuta koko ajan. Lisäksi ymmärrys siitä, kuinka paljon oikeasti pääomia tarvitsisi, että tämän ikäisenä kolmen lapsen isänä voisi elää taloudellisesti riippumatonta elämää niin, että varallisuus riittäisi myös niihin hetkiin, kun maailmalla asiat menevät sekaisin ja sijoituksista voi sulaa 70% on tuonut realistisuutta tavoitteisiin.
Olen saanut paljon hyvää ja toki myös kateutta. Nautin matkustamisesta ja uusien paikkojen näkemisestä, pidän siitä, että voin harrastaa ja perhe pystyy taloudellisesti elämään tasapainoista elämään. Haluan tarjota lapsilleni sellaiset lähtökohdat, että he pystyvät tulevaisuudessa keskittymään täysin opiskeluun, mutta niin, että ymmärtävät rahan arvon ja työnteon tärkeyden. Sijoitustavoitteet ovat kuin matka kohti päämäärää, joka muuttuu aina kun siellä käy. Sinne haluaa aina uudestaan, mutta hauskempaa on, kun aina ei käy samassa paikassa.
18. Jos unohdetaan Inderesin materiaalit ja Harvian kotisivut, mistä Alokas voisi saada tietoa Harviasta tai sen alasta?
Esimerkiksi googletrends haut ovat hyvä tapa haarukoida trendaavia juttuja. Verkkokauppojen saatavuus ja varsinkin jenkeissä eri liikkeiden varastosaldot ovat hyvä tapa seurata, kuinka paljon tuotteita menee ja kuinka pitkiä toimitusaikoja niihin on. Paljon tulee luettua myös vaikkapa tuotearvosteluja erityisesti uusien tuotteiden osalta ja tutkia ovatko ne ns. hittejä vai huteja. Rakentamisen data kotimaassa oli aiemmin hyvä suunnannäyttäjä, mutta nykyisin sen merkitys pienenee koko ajan, kun jenkkien merkitys on niin suuri. Erilaiset sosiaalisen median palvelut, varsinkin Instagram ja Tiktok ovat sellaisia, joiden merkitys nykyajan kuluttajien valintoihin on merkittävä. Saunahypen noustessa koko ajan, pystyy käytännössä reaaliaikaisesti seuraamaan saunan valloitusta maailmalla. Harvia hyötyy aivan varmasti tästä trendistä ja nopeammasta tiedon leviämisestä kuin vaikkapa 10 vuotta sitten. Tieteelliset julkaisut saunan terveyshyödyistä on myös merkittävä tekijä ja niitä seuraamalla voi saada lisää tietoa koko alasta. Luonnollisesti kilpailijoiden taloustiedot ja varsinkin yrityskaupat ovat kiintoisaa seurattavaa. Harvia toimii niche-markkinan konsolidoijana, joten jokaisella suuremmalla yrityskaupalla on merkittävä rooli sen kasvustrategiassa.
19. Mistä haluat kiittää Inderesiä ja Inderesin sijoitusfoorumia?
Foorumi on ainutlaatuinen yhteisö, asiantunteva, mutta inhimillinen. Se kannustaa, opettaa ja välillä naurattaa. Foorumilla on todella vähän häiriköintiä ja provosointia. Foorumin parasta antia on dialogi, ei monologi.
Inderesiä kiitän erityisesti siitä, että se tekee sijoittamisesta ymmärrettävää ja helpompaa uusillekin sijoittajille. Pidän paljon videohaastatteluista ja roasteista. Lisäksi livet tulosjulkistuksista ovat hieno idea. Niiden yhteydessä ilot ja surut koetaan suurella porukalla.
Uskon, että monet yritykset hyötyvät foorumista ja analyyseistä ja saavat sitä kautta paljon uusia osakkeenomistajia. On tärkeää kannustaa nuoria ja lapsia ottamaan vastuuta taloudesta jo aikaisin, jotta koko Suomi voi tulevaisuudessa paremmin.
Kiitos Timo erinomaisista vastauksista!
Pakko ihailla, mitä kaikkea Timo onkaan touhunut ja saanut aikaiseksi. Tähän asti hän oli mulle “vain” legendaarinen Saapasjalkakissa, mutta nyt hän on mulle vielä paljon enemmän. 
Timolla on tietoa, taitoa ja tahtoa sekä yritystä mennä eteenpäin, lisäksi myös hyvä asenne sijoittamiseen ja - kaikkeen.
Mukavaa viikonloppua!
Tosi moni räppäri varmasti unelmoi pääsevänsä lavoille esiintymään Uniikin kaltaisen pitkän linjan showmiehen kanssa, joten pitää olla kiitollinen tästä mahdollisuudesta.
. Koulutukseltani olen filosofian maisteri ja horoskoopiltani kaksonen 
. Positiivinen elämänasenteeni ja uteliaisuuteni tekevät päivittäisestä elämästä pääasiassa mukavaa.
.
.
. Matkailu ja kulinaristiset nautinnot (kokkailen myös mieluusti itse) ovat lähellä sydäntäni ja keräilen keittokirjoja. Valokuvauksta olen harrastanut lapsuudesta saakka 
. Mikään liikunnan ihmelapsi en ole, mutta laskettelua 
olen harrastanut nelivuotiaasta asti ja salilla on kiva käydä liikuttelemassa rautaa 
. Vapaa-ajan vietto ystävien seurassa maailmaa parantaen on ehkä paras rentoutumiskeino minkä tiedän.
, käyn niiden kimppuun. Aamukatsaukseen tulevat jutut ovatkin oikeastaan ainoa vakioelementti työpäivässäni, muuten hommat riippuvat paljon siitä onko tulokausi päällä vai ei, onko työpöydällä laajojen raporttien käännöksiä vai ei, yms. Aamukiireiden jälkeen selailen päivän uutistarjontaa. Lounasta syön kello 11–12 väillä ja pyrin aina löytämään jonkun lounaskaverin. Lounaan jälkeen työnteko jatkuu ja kotiin köpöttelen yleensä kello 15–17 välillä, työtilanteesta riippuen. Monasti teen vielä työjuttuja kotona myöhemmin illalla.
tai kirjojen äärellä, kissoja viihdyttäessä, illallista kokkaillessa ja muissa vapaa-ajan askareissa. Illallista syömme vaihtelevasti kello 19–21 välillä. Arkisin menen nukkumaan pääosin viimeistään yhdeltätoista.
. Olen turvallisuushakuinen sijoittaja, jonka taktiikka on osta ja pidä (“unohda”). Toki Inderesin kaupankäyntirajoituksetkin vaikuttavat tuohon, sillä tälläkään hetkellä salkussani ei ole montaakaan osaketta, joita saisin myydä. Olen myös ylpeästi “osinkopuolueen jäsen” eli useimmat omistuksistani ovat hyviä osingon maksajia. Valitsen salkkuuni ainoastaan yhtiöitä, joiden liiketoiminnan ja ansaintalogiikan ymmärrän.
riittää kysyntää pitkälle tulevaisuuteen. Huhtamäen toiminta on kansainvälistä ja yhtiön pääoman tuotto on ollut hyvällä tasolla. Osakkeen kertoimet ovat houkuttelevalla tasolla ja osinkotuottokin on kohtuullinen. Osa syy Huhtamäen valinnalle on myös se, että ymmärrän sen liikeidean ja ansaintalogiikan.
. Scandicin 
osalta taustalla oli ajatus, että matkailu pohjoismaihin saattaa lisääntyä Keski-Euroopan kesien kuumentuessa ja monien vältellessä matkustamista Yhdysvaltoihin.
, joka kuuluu puheessani edelleen.
kuin Inderesillä. Täällä saa toteuttaa itseään, työssä annetaan todella paljon vapauksia, kunhan myös itse kantaa vastuunsa. Palkkaus on oikeudenmukaista ja siihen voi aidosti itse vaikuttaa. Joustoa on puolin ja toisin. Kurinalainen anarkia ei ole ainoastaan sananhelinää vaan toimii myös käytännössä. Inderesissä työ nähdään osana elämää eikä erillisenä palikkana, joka pitää tasapainottaa muun elämän kanssa. Täällä puhutaan elämän tasapainosta 
, mikä todella resonoi omien ajatusteni kanssa.
)
.
. Foorumilta löytää vastauksen myös niihin kysymyksiin, jota ei edes tiennyt pohtivansa.
Se tapahtuu n. 6:30 aikoihin ja sen jälkeen aamutoimet ja koiran kanssa lenkille. Siitä sitten kävelen useimmiten kahdeksaksi toimistolle ja päivät hengailen ehkä 50% Teamsissa erinäisissä palavereissa ja loppu aika jakautuu jonkun suunnitelman tai aineiston kasaamiseen ja uusien asioiden tutkimiseen/kehittämiseen. Agendalla on rakennusalaan liittyvät asiat. Keskellä päivää syön omat eväät.
Hänen avullaan monet ovat onnistuneet välttämään pahimmat “veliosakevirheet”. 
(jos ei niin vinkkinä tämä).