150. Svenne Holmström
Svenne on varmasti parhaimpia “sijoittajaopettajia”, mitä on olemassa. Hän on myös sijoittajavaikuttaja ja nimenomaan sanan positiivisessa merkityksessä. 
Svenne on alan kova osaaja ja ammattilainen, sen lisäksi hänellä on erinomainen tapa kertoa sekä opettaa asioista sillä tavalla ettei tule väärinkäsityksiä ja vielä siten, että aidosti oikeasti ihmiset osaavat toimia pitkäjänteisesti ja fiksusti.
Minusta oli tärkeää saada hänet haastateltavakseni monestakin eri syystä eikä missään tapauksessa ainoastaan hänen asemansa takia. Hän on hyvä tyyppi, jolla on monipuolinen ja laaja kokemus näistä jutuista, mutta myös taitoa välittää osaamistaan hyödyllisellä tavalla meille muillekin.
1. Kerro viidelläkymmenellä sanalla, kuka olet.
Olen Svenne Holmström, 46, pitkäaikainen sijoittaja ja rahoitusalan ammattilainen. Toimin pankeissa sijoittamisen parissa 2002-2017 ja olen sen jälkeen toiminut sijoituskouluttajana firmassani Ghost Investor ja vuodesta 2025 Suomen Osakesäästäjien puheenjohtajana. Elämäni pyörii pitkälti sijoittamisen ympäri, sillä se on lempiharrastukseni ja suurin kiinnostuksen kohteeni. Sijoittajana olen toiminut vuodesta 2000.
2. Kerro kolme asiaa, mitä julkisuudessa harvat sinusta tietävät.
a) Olen vannoutunut Saabisti, vaikkei Saabia ole autotallissa tällä hetkellä
b) Minulla on Suomen nopein auto, sillä olen aina ekana autojonossa (kuitenkaan ajamatta alinopeutta)
c) Asun Karjaalla, joka on rauhallinen paikkakunta lähellä suurkaupunkeja
3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on sijoittamisen lisäksi?
Harrastan melontaa, sillä rakastan merta ja muutenkin tykkään olla luonnossa. Lisäksi harrastan satunnaisesti suunnistusta. Meillä on myös asuntovaunu, eli ollaan karavaanareita.
4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?
Yrittäjän elämä on hyvinkin vaihtelevaa eikä samankaltaisia päivä oikeastaan ole. Työ noudattaa kouluvuotta, ja päivät ovat keväisin ja syksyisin pitkiä, sillä koulutan useamman kerran viikossa joko netissä tai jossain päin Suomea. Päivisin teen muuta työtä ja tapaan asiakkaita konttorillani, ellen ole työmatkalla. Istun monessa hallituksessa ja kokoustan aika usein niissäkin. Aika paljon aikaa menee koulutusmateriaalien tuottamiseen ja kehittämiseen. Työviikkoni on useimmiten kuusipäiväinen, mutta vastapainoksi voin olla puolitoista kuukautta kesällä pääosin lomalla.
5. Millainen olet sijoittajana?
Pääosin arvosijoittaja, mutta osittain myös laatusijoittaja. Olen hyvinkin kärsivällinen, enkä käy aktiivista kauppaa. Osakesijoittaminen tuo eniten kiksejä, mutta siitä huolimatta olen sijoittanut myös rahastoihin ja ETF:iin, sekä muutamaan sijoitusasuntoon. Arvostan vakautta, enkä tavoittele ripeää vaurastumista. Vältän kasvuyhtiöitä, sillä teesini on, että löydän niitä vasta kun kaikki muut ovat jo puhuneet niistä vuosia. Silloin jäljellä on vain rajallisesti nousuvaraa ja reilusti riskiä.
6. Millainen sijoitushistoriasi on?
Aloitin vuonna 2000 ihan kesätyöansioilla muutamalla sadalla markalla rahastoihin, mutta varsinainen sijoittaminen alkoi vuonna 2002 kun sain työtä koulun jälkeen Nordeassa. Alussa ostin laatuosakkeita, mutta olin omistajana turhan hätäinen. Sitten tuli se kaikille tuttu kokeiluvaihe, kun haluaa enemmän nopeammin. Piti treidata ja nimenomaan warranteilla. Tämän vaiheen olisin voinut jättää väliin, ja kehotan kaikkia välttämään treidaamista. Harva siinä onnistuu, enkä minäkään.
Finanssikriisiin menin suurin piirtein yhden osakkeen taktiikalla, ja se tuli erittäin kalliiksi. Oli aivan liikaa osakkeita suhteessa vapaaseen likviditeettiin. Tämä ei ollut viisasta ja tein lukuisia virheitä. Tästä oppineena olen sen jälkeen pyrkinyt toimimaan paljon järjestelmällisemmin. Olen laajentanut salkkua, mikään ei saa hallita salkkua ja olen kaikin puolin kurinalaisempi. Se on tuottanut hyvää tulostakin, eli se vanha viisaus ”noudata sijoitussuunnitelmasi” toimii erittäin hyvin.
Matkan varrella olen sijoittanut velkavivullakin, mutta nykyään olen siinäkin varovainen. Haluan rakentaa salkkuani niin, ettei ole suurta vaaraa menettää suuria summia, muutoin kuin isoissa taantumissa, jolloin kaikki laskee. Yli 20 vuoden sijoituskokemuksella voin sanoa, että korkoa korolle toimii.
7. Millainen työhistoriasi on?
Aloitin Nordeassa 2002 ja olin muutaman kuukauden kassassa, jonka jälkeen pääsin henkilökohtaiseksi pankkineuvojaksi. Erikoistuin sijoittamiseen, koska se oli lähellä sydäntäni. Vuonna 2005 siirryin Aktia Pankkiin sijoitusneuvojaksi, jossa etenin sijoitusasiantuntijaksi ja -päälliköksi. Vuonna 2012 minut ylennettiin konttorinjohtajaksi Tammisaaressa ja sain lisäksi sivurooliksi johtaa koko Läntisen alueen (Turusta Kirkkonummelle asti) sijoitustoimintaa. Vuodesta 2016 keskityin vain siihen.
Pankkimaailma muuttui kuitenkin paljon 2010-luvulla, ja 2017 en halunnut enää olla mukana tässä muutoksessa. Jättäydyin pois myyntijohtajan työstä ja perustin firmani Ghost Investor. Sen jälkeen olen kouluttanut yli 10.000 ihmistä ja pitänyt lukemattomia asiantuntijaesityksiä. Nyt teen työtä mistä pidän todella paljon.
8. Millainen salkku sinulla on? Miten olet miettinyt salkkusi hajautusta?
Salkussa on noin 40 sijoituskohdetta tällä hetkellä, josta suurin edustaa noin 7% varallisuudesta. Haluan hajauttaa laajasti, eikä se ole syönyt tuottoja. Osakkeista melkein kaikki maksavat osinkoa. Arvostan osinkoja, mutta osinkotuoton ei tarvitse olla korkea. Olen myös kiinnittänyt paljon huomiota toimialahajautukseen, mikään ala ei saa hallita. Suurin ala on tällä hetkellä rahoitusala noin 17% osuudella. Rahastojen osalta olen ottanut sellaisia vaihtoehtoja mukaan, joihin en viitsi tai pysty sijoittamaan suoraan. Noin puolet salkun kokonaisarvosta on rahastoissa ja ETF:ssä.
9. Mitkä kaksi osaketta ostit salkkuusi viimeksi? Kerro perustelusi ostoille.
Oma Säästöpankki noin 9€:lla. Maine aika lailla menetetty sijoituskohteena ja se näkyy hinnassa. En usko, että säästöpankkisäätiöt myyvät tällä hinnalla, sillä osake reilusti aliarvostettu. Kuitenkin valtaosa väärinkäytöksistä ja ongelmista varmasti jo selvillä, ja yhtiö voi pikku hiljaa taas keskittyä ydinbusinekseen, joka on melko terveellä pohjalla. Uskon, että pankki ottaa vähemmän luottoriskiä yritysrahoituksessa vastedes. Kestää aikaa ennen kuin sijoittajien luottamus palaa, ehkä 2-3 vuotta. Sinä aikana saan osinkoa ja potentiaali tuntuu hyvältä.
Proximus noin 7,50€:lla. Tämä on belgialainen teleoperaattori. Laatu tuntuu olevan Telian kaltainen, ja osake todella edullinen, mutta syystä. Ajattelen, että on lyöty liikaa. Liiketoiminta on kannattava, yhtiö on paikallinen markkinajohtaja, ja muutokset tekemisessä hidasta. En ostanut yhtiötä kasvumahdollisuuksien perusteella, vaan aliarvostuksen purkautumisen toiveessa. Tämä voi kestää muutaman vuoden, jonka jälkeen luovun tästä.
Molemmat ostettiin huhti-toukokuussa 2025.
10. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi normaalisti askel askeleelta?
Prosessi on kolmivaiheinen.
-
Fundamenttianalyysi. Mitä yhtiö tekee, ja miltä tilinpäätös näyttää. Jotta pääsee jatkoon, on yhtiön fundat oltava kunnossa. Eli yhtiön tulee olla kannattava, mieluiten maksaa osinkoa, ei ole liian velkainen, ja myynti sekä tulos kasvaa. Aina ei saa kaikkea, mutta en ota villejä veikkauksia mukaan jatkoon, vaikka niitä hehkutettaisiin miten somessa.
-
Tunnuslukuanalyysi. Onko yhtiö edullinen vai kallis, kuinka tehokkaasti yhtiö toimii ja millainen kasvu. Seuraan perinteisiä tunnuslukuja kuten P/E, P/B, P/S ja ROE sekä nettovelkaantumisastetta, että omavaraisuusastetta. Koska etsin pääosin aliarvostettuja yhtiöitä tulisi yhtiön olla edullinen tai kohtuullisesti hinnoiteltu tunnusluvuilla.
-
Tekninen analyysi. Seuraan liukuvia keskiarvoja, RSI:tä, MACD:tä, joskus piirrän Bollinger Bandeja jne. Mutta ideana on, että en osta laskuvaiheessa, vaan nousussa. Parhaat tuotot tehdään kun yhtiössä ei ole juuri mitään vikaa, mutta on silti sijoittajien hyljeksimä koska toimiala tai yhtiö tylsä, ja myyntipaine on loppunut. Etsin merkkejä orastavasta noususta. Tekninen analyysi toimii päätöksen tukena, ei ajurina.
11. Mitkä ovat sinusta kolme aliarvostetuinta arvostuskerrointa? Perustele valintasi.
P/B ja P/S ovat ylivoimaisesti aliarvostetuimmat. Tiedän, että moni käyttää mieluummin EV, P:n sijaan, ja käytän niitä joskus itsekin. Seulontaohjelmani antaa kuitenkin mahdollisuuden katsoa miten nämä ovat kehittyneet päivästä toiseen samassa käyrässä missä osakkeen hinta. Niissä näkyy aika hyvin, milloin yhtiö on yli- tai aliarvostettu. Toki täytyy myös ottaa huomioon muuttunut kannattavuus ja kasvu, mutta silti nämä toimivat todella hyvin ainakin omassa tekemisessäni.
Näiden avulla moneen miinaan on jäänyt astumatta. Kolmatta en nyt keksi äkkiseltään.
12. Mainitse kaksi ikimuistoista hetkeä, jotka liittyvät sijoittamiseen, mitä et koskaan tule unohtamaan.
Aikanaan pörssissä oli Puuharyhmä niminen yhtiö. Se pyöritti mm Puuhamaata. Eräänä päivänä siihen kohdistui ostotarjous. En tarkalleen muista hintaa, mutta olikohan 50€/kpl. Yhtiössä oli LP, eli Liquidity Providing. Pankki ylläpiti osto- ja myyntitarjousta. Kun pörssi aukesi, oli pankin tarjoukset edellisestä päivästä vielä tallessa ja myyntitarjous oli 42€ ja 1.000kpl. Tarjolla oli puoli-ilmainen lounas 8.000€ kunhan osti osakkeet pois ja ostotarjous menisi läpi. Epäröin liikaa, koska tilanne tuntui absurdilta, mutta niin vain olisi pitänyt ostaa ne itselleen heti, sillä 10min myöhemmin koko ostotarjous oli ostolaidalla 50€:lla. Osakkeet olisi voinut myydä heti siis. Tämä harmittaa edelleen.
Olin aikanaan Eforen yhtökokouksessa. Tunnelma oli kireä, koska yhtiöllä meni huonosti. Sitten yhtäkkiä eräs varomaton sijoittaja kyseli milloin saisi vähän osinkoja, josta joku rouva pääomistajista tai hallituksesta pompsahti tuoliltaan ylös ja läksytti äänekkäästi tätä ahnetta sijoittajaa… Kukaan ei uskaltanut kysyä mitään sen jälkeen. Seuraavana päivänä möin osakkeitani, ja hyvän niin. Yhtiöllä meni vielä huonommin sen jälkeen. Joskus kannattaa osallistua yhtiökokouksiin, koska tuota episodia ei tullut pöytäkirjaan…
13. Olet kouluttanut erinomaisesti paljon erilaisia ihmisiä sijoittamaan, jos sinun pitäisi opettaa vain kolme yksittäistä asiaa, mitkä ne olisivat ja miksi?
-
Riski on työväline menestykseen. Pelkäämme liikaa sitä riskiä, vaikka se todistetusti on ollut eduksi kautta aikojen. Kannattaa ottaa riskiä ja sijoittaa. Pelko on suomalaisten suurin vaurastumisen este.
-
Älä treidaa. Tunnen vain yhden menestyneen treidaajan, muut eivät ole päässeet edes indeksituottoon. Valtaosa epäonnistuvat karsealla tavalla ja menettävät itselleen suuria summia. Tästä ei puhuta tarpeeksi.
-
Hajauta, hajauta ja hajauta. Valtaosa keskittyneistä salkuista, mitä olen nähnyt ovat menestyneet erittäin huonosti. Joskus niillä on mennyt hyvin jopa vuosia, mutta yleensä sijoittaja tekee ennemmin tai myöhemmin isoja virheitä, kun asiat menevät vaikeiksi. Keskittäminen vaatii keskimääräistä enemmän osaamista, hajauttaminen vähemmän. Tuotto voi silti olla mainio.
14. Miten Osakesäästäjien jäsenistö on muuttunut viime vuosina – näkyykö uusi sukupolvi, ja jos, niin miten heidän ajatuksensa ja tarpeensa eroavat aiemmista?
15 vuodessa jäsenmäärä on kasvanut 10.000 jäsenestä nykyiseen noin 35.000 jäseneen. Saamme enemmän nuoria mukaan, ja se on hyvä juttu. Mukaan on tullut myös enemmän naisia. Kuitenkin, sekä nuoret, että naiset ovat edelleen aliedustettuina järjestössämme. Ylivoimaisesti suurin muutos on kuitenkin kiinnostus kryptoihin. Tämän kiinnostus kasvaa todella nopeasti, mutta kokonaisuudessaan kryptojen osuus salkuista on vielä vaatimattomalla tasolla. Tämä otetaan kyllä huomioon tekemisessämme.
Toinen mielenkiintoinen havainto on se, että paperijäsenlehtemme arvostetaan edelleen todella paljon. Siinä ei ole siis ollut mitään muutosta, joka maailman muuttuessa on kiinnostava havainta.
15. Kerro sataan sanaan, miksi kannattaa liittyä Suomen Osakesäästäjiin?
Pyrimme olemaan Suomen yksityissijoittajien ykkösedunvalvoja. Mitä enemmän jäseniä meillä on sitä paremmin voimme vaikuttaa, ja sitä tarkemmin meitä kuunnellaan. Esimerkiksi keväällä tehtiin veromanifestia, jossa kerrottiin miten pääomaverotusta pitäisi kehittää Suomessa. Osakesäästötiliä oltiin ajamassa jopa kymmenen vuotta ennen kuin se otettiin käyttöön.
Meillä on myös oikein hyviä jäsenetuja, joita kannattaa hyödyntää. Niitä kehitetään koko ajan ja pyrimme vaikuttamaan välittäjiin ja pankkeihin. Silloin jäsenmäärällä on merkitystä. Itse saan kyllä vuosittain jäsenmaksuni takaisin etujen hyödyntämisen kautta. Jäsenhinta on matala.
Minusta tuntuu, kun sijoitat osakkeisiin, olisi luontevaa kuulua Osakesäästäjiin. Samalla tavalla kun karavaanari on SF Caravanin jäsen. Moni meistä kaipaa yhteisöllisyyttä ja parasta yhteisöllisyyttä olen kokenut jäsentapahtumissamme. Salkun koolla ei ole mitään merkitystä.
16. Kerro sataan sanaan, mikä tämä Ghost Investor on?
Ghost Investor on sijoituskoulutukseen keskittynyt yhtiö. Meillä on omia kursseja ja tarjoamme myös kursseja eri yhteistyökumppaneiden kautta. Lisäksi on paljon asiantuntijaesityksiä. Vuoden aikana esiinnyn noin 120-140 kertaa eri yhteyksissä.
Erikoisuutenamme on yksinkertaistaa vaikeita asioita. Saamme joka kurssillamme kiitosta tästä. Kurssit on rakennettu niin, että ihmisten todelliset tarpeet on huomioitu mahdollisimman hyvin. Pitkä pankkikokemus on tässä ollut avainasemassa, niin kuin oma kokemus sijoittajana. Tämä luo kivan vivahteen kursseihin.
Tavoitteena on pitää kurssien hinnat mahdollisimman matalalla tasolla, jotta useimmilla on mahdollisuus osallistua. Samalla haluan, että sisältö on parasta A-laatua. Tässä olemme saadun palautteen perusteella onnistuttu. Arvosana ollut aina vähintään 9/10 joka kurssilla ja osallistujia ollut yli 10.000 kpl jo.
17. Mitä nykypäivän Svenne sanoisi juuri sijoittamisen aloittaneelle Svennelle?
Unohda treidaaminen ja toimi selvästi pitkäjänteisemmin. Uskalla istua omistusten päällä vuosia. Seuraa vuotuista osinkosummaa ja huolehdi, että se kasvaa koko ajan. Hajauta.
Useimmiten kaksi asiaa jää harmittamaan, miksi en aloittanut aiemmin ja miksi en laittanut enemmän. Itse aloitin ajoissa ja laitoin riittävästi poikimaan. Olisi vain pitänyt toimia kurinalaisemmin heti alusta.
18. Miten sinä olet oppinut hallitsemaan tunteesi sijoittajana? Tuntuu, että kärsin sijoittamisessa vieläkin FOMOsta. t. Alokas
Ajattelen, että sijoittajat on kuin lammaslauma. Lammaslaumaa kiinnostaa aina paremmat laitumet. Jos jatkuvasti seuraa lammaslaumaa ei tästä sijoittamisesta tule yhtään mitään. Sehän nimittäin tarkoittaisi, että minun tavoitteeni ovat samat kuin kaikkien muiden lampaiden. Se on epätodennäköistä. Siksi kannattaa laatia itselleen muutamat periaatteet ja noudattaa niitä. Pärjää todella paljon paremmin, kun keskittyy omaansa kuin muiden perässä juoksemiseen.
Omassa salkussani ei ole juurikaan USA, eikä AI. Ei myöskään vihreätä teknologiaa ja muita polttavia aiheita. Mutta ei myöskään FOMO:a. Kun toimii riittävän kurinalaisesti ja hajauttaa laajasti häviää mielenkiinto seurata laumaa. Ja jos teet jotain kuten lauma tekee ovat summat suhteessa niin pienet, että sillä ei ole merkitystä, koska hajautat laajasti. Silloin stressi löytää parhaat vaihtoehdot poistuu.
19. Alokas haluaa olla täysipainoinen osakepoimija; kahdeksan vuotta hän on jo osakepoiminut ja silti turskalla. Nöyryyttä on ja yritystä on, mutta tulos on tämä. Kannattaako vain luovuttaa, vai mistä kannattaisi lähteä liikkeelle suunnan muuttamiseksi?
Tietämättä miltä Alokkaan salkku näyttää voisin kuvitella, että syyt ovat seuraavat
-
Keskittynyt salkku
-
Omistusten keskipituus alle 2v
-
Alennat keskihintaa
-
Salkussa on Qt, Kamux, Harvia, AI-yhtiöitä ja jotain muuta. Siis aina kuumaa tavaraa, missä paras potentiaali
-
Ei ole kirjallista sijoitussuunnitelmaa (eli miten ostat, ja milloin luovut, ja millainen riskienhallinta)
Useimmiten aloittelevien sijoittajien kannattaisi valita laatustrategiaa. Eli mahdollisimman laadukkaita yhtiöitä salkkuun, samalla kun antaa arvostuskertoimille vähemmän roolia. Jos yhtiö on vahva ja johtava alallaan on se todennäköisesti aika hyvä pitkäaikainen sijoituskin. Ei välttämättä lyhyellä tähtäimellä. Ja näitä parikymmentä kappaletta melko samalla painolla ja hyvää tulee. Kannattaa siis jaksaa!
20. Mistä haluat kiittää suomalaista sijoitusyhteisöä?
Jos muita sijoittajia ei olisi, olisi sijoittaminen todella tylsää paperin pyörittämistä. Yhteisö ja ihmiset tekevät tämän mielenkiintoiseksi. Joten ihan vaan kiitos siitä, että olet aktiivinen ja myös annat muille!
Kiitos paljon Svenne!
Vastaukset olivat erinomaisia ja mielestäni hienointa on se, että hän osaa vastata hyvin ymmärrettävällä ja käytännönläheisellä tavalla. Svenne osaa myös mielestäni “lukea” kuulijakuntaansa hyvin, mikä on opettajalle todella tärkeä ominaisuus.
Lukekaa tämä haastattelu rauhassa, sisäistäkää ja oppikaa. Erityisesti minun olisi hyvä lukea hänen ajatuksiaan tasaisin väliajoin.
Kiitoksia ja mukavaa viikonloppua!