Tuli vielä vastaan aihetta sivuava blogiteksti: https://www.kpflaki.com/post/holding-yhtiön-perustaminen-ja-verotus
Tässäkin todetaan sama - eli vaikka lainsäädännöllisiä esteitä ei olisi, on huomiota kiinnitettävä verotusmenettelylain 28 §:ään. En viitsi kopioida pitkää lainausta tähän, mutta linkistä löytyy.
Yksi sellainen perus nyrkkisääntö verosuunnittelussa on, että on OK valita veroseuraamuksiltaan paras vaihtoehto kun tekee jotakin liiketointa, mutta kun tekee liiketoimen, jonka ainoa tarkoitus on välttää maksettava vero, voi tulla kyseeseen veronkierto. Tähänkin on totta kai poikkeuksia, mutta kokemukseni mukaan tätä seuraamalla on aika safe.
No itse aikanaan toimin siten että nolla korkojen aikaan lainasin rahaa firmalle 5% korolla ja joulukuussa ne konveroitiin SVOPpiin joten sain korot ja lisäksi nettovarallisuus kasvoi SVOPpiin siirron jälkeen. Jos alkuvuodesta tehdyn sijoituksen olisin tehnyt SVOPpiin suoraan, korot olisi jääneet saamatta. Ja kommentti kirjanpitosäästöstä ei ole kovin osuva, se tarkoittaa paria kirjausta ja ilmoitusta verottajan sivuilla, aika tarkkaan tiedän kun itsen kirjanpitoni teen…
Vaiva se on pienikin vaiva ja teen minäkin kirjanpidon itse. Sitä kuitenkin ihmettelen miksi tämä kannattaa, koska tuosta 5% korostahan maksetaan 30% (tai 34%) vero. Se on tosin vähennyskelpoinen kulu yrityksylle mutta eikö siitä huolimatta tulisi halvemmaksi jättää sekin osa osaksi nettovarallisuutta(korkeampi voitto) ja/tai maksaa esim. suurempana hallituspalkkiona?
" Hallituksen jäsenen tehtävästä maksettu korvaus katsotaan aina kokonaisuudessaan hallituksen jäseneksi nimetyn henkilön palkaksi"
En ymmärrä miksi kannattaisi maksaa “Hallituspakkioita” jos ne on palkkatuloa, palkkaahan omasta Oy:stä kannattaa maksaa vain sen verran kun veroaste jää alle/samalle tasolle pääomatuloveron. Eli käytännössä n. 30k€/a.
Tätä olen miettinyt, mutta eikös tuo ole itseasiassa pienempi summa? En ole laskenut auki, mutta palkanmaksussahan tulee mukana työnantajakuluja jne. Onkos nuo ihan triviaaleja vai tipauttavatko tuota summaa merkittävästi?
Eikö palkkaa kannattaa maksaa vain siihen asti että marginaaliverot menee samalle tasolle kun pääomatulovero?
Yhtälö on pikkiriikkisen monimutkaisempi, koska maksettu palkka (mahd. sivukuluineen) pienentää myös yhtiön verotettavaa tulosta.
Lopputulos anyways siinä 36k ansiotuloja asti, jos muistan about oikein.
Muistaakseni noin 20-25ke asti järkevää nostaa palkkaa. Tuolla välillä viimeisen tienatun euron marginaaliverorasite nousee noin 26% tasolle.
Jos et nosta palkkaa ja annat tuloeuron valua yhtiön nettotulokseen maksaa yhtiö ensin 20% tuloveroa, ja jäljelle jääneestä 80 sentistä huojennetun osingon kautta henkilöomistaja veroa 7,5%/8,5% (0,25 x pääomatulovero%), jolloin tätä kautta nostetun tulon kokonaisverorasite on noin 26-27%.
Jos tarve nostaa enemmän eikä kunnollista huojennetun osingon jakopohjaa ole, niin sitten yhtälö toki elää.
YEL omistajalla kiinteä ja palkan mukaan muuttuvat kulut melkolailla olemattomia. Eri asia sitten jos puhutaan ei -Yel omistajasta.
Hallituspalkkioista, kuten eräistä muistakaan palkkioista, ei tarvitse maksaa sotu-maksua. Hallituspalkkio on siten käytännössä hieman halvempaa kuin muu palkka, vaikka ero onkin aika pieni, jos on YELlin piirissä. Tosin tämä toimii vain, jos ei oikeasti saa muuta palkkaa yhtiöltä.
Kyllä, mutta pitää huomoida palkkatulosta tehtävät vähennykset. Itse olen pyöritellyt verkorttilaskuria ja katsonut milloin veroprosentti lisäverolle ylittää sen 28%…
Ei YEL yrittäjä maksa sotumaksuja omasta palkastaan. Sairasvakuutusmaksua maksetaan 2025 4,17%… Mutta käsittääkseni kun palkaksi se hallituspalkkiokin luetaan niin siitäkin menee sairasvakuutusmaksut?
Olkoon sitten niin - ehkä meni nimitykset pieleen.
Mutta hallituspalkkiota ei lueta palkaksi vaan erilliseksi palkkioksi, josta tuota ei minusta tarvitse maksaa. Tämä kuitenkin vain, jos ei muuten saa palkkaa yhtiöltä. Työntekijät, jotka ovat työsuhteessa ja myös hallituksessa, hallitustehtävän mahdollinen lisä on osa palkkaa ja siitä nuo maksut menevät.
Tämä on nyt tosin vanhaa tietoa monen vuoden takaa ja asia on voinut muuttua.
Tässä linkki hyvään kirjoitukseen ja laskuriin, liittyen tuohon palkanmaksun / osingon jaon optimointiin omassa yrityksessä
Itse olen pyöritelyt numeroita verokorttilaskurissa omilla tiedoilla, vähennykset mukaan lukien, ja sitä kautta hakenut sen pistiin missä veroa lisätulosta menee enemmän kuin pääomatulosta. Tietysti asiaan vaikuttaa myös se että onko sitä pääomatuloa riittävästi sen ~30-35k€ palkkatulon lisäksi…
Pahoittelut viiveestä @Osinkoseilaaja . Viittaus meni alunperin ohi ja tämä tuli sattumalta vastaan.
Tästä ei herää kovin vahvoja tunteita. Lainauksessa yhdistetään niitä kahta tapaa, mistä oli keskustelua toisessa viestiketjussa. En ensivaikutelmalta ymmärrä, mikä liiketaloudellinen peruste järjestelyn taustalla on, mutta oletan että sellainen on.
Ensimmäinen on SVOP:in palautus ja takaisinsijoitus. Se onnistuu hyvin myös toisinpäin, kuten yllä on mainittu, kun vaan sijoitukset yksilöidään. Toinen on SVOP-sijoituksen konvertointi lainaksi ja palauttaminen osakkeenomistajalle lainan lyhennyksinä. Näitä on käsitelty toisessa keskustelussa enkä itsekään halua mennä täällä sen yksityiskohtaisemmalle tasolle. Ennakkoratkaisuhakemus on ainoa tapa jolla saat varmuuden verokäsittelystä etukäteen. Tässä kuitenkin nopeat kommentit kertauksen hengessä:
Rahasiirrot: Osakkaan kannalta TVL 110 §:n 1 momentin mukaan tulo katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona se on nostettu, merkitty verovelvollisen tilille tai muutoin saatu vallintaan. SVOP-palautuksen tapauksessa varojenjako tapahtuu silloin, kun se on yhtiökokouksen päätöksen mukaan varojenjaon saajan nostettavissa. Lainaksi konvertoitaessa SVOP-palautus katsotaan palautetuksi silloin, kun velkakirja laaditaan, sillä verovelvollisen vallintaan saaduilla tuloilla tarkoitetaan niitä tuloja, joihin verovelvollisella on määräämisoikeus. Tästä näkökulmasta itse rahansiirrolla ei ole nähdäkseni enää välitöntä vaikutusta osakkaan verotukseen TVL 45 a §:n näkökulmasta. Yhtiölle, jota verotetaan elinkeinoverolain pohjalta, on rahan siirtelyllä entistä vähemmän merkitystä. EVL:n mukaan jaksotus noudattaa suoriteperiaatetta.
Tuntuu, että kirjanpidolliset toimet todella ovat ok, mutta jätän pienen varauksen koska kyse on lähipiirin välisistä sarjatoimista. Verotarkastuksessa voisi jälkikäteen tulla vastaan joku näkökulma, johon varsinaisilla rahasuorituksilla voisi olla painoarvoa asiaa selvittäessä. Mutta erityisesti ne liittyisivät kokonaisuuden taloudellisen luonteen arviointiin eikä verokysymyksiin erillisinä ja yksittäisinä.
SVOP-palautusten yksilöinti: SVOP-palautusten osalta on hyvä painottaa (kuten erillisessä keskustelussa) sijoitusten ja palautusten yksilöintiä, eli niitä ei voi palauttaa miten sattuu. Mikäli sijoituksia ei voida riittävällä yksilöinnillä osoittaa, tulisi varojen jako kohdistaa verotuksessa rahastossa olleisiin eri ajankohtina tehtyihin sijoituksiin niiden määrien mukaisessa suhteessa. Siksi ne tulee yksilöidä riittävällä tarkkuudella. Kts. 2022:53. Tästä löydät lisätietoja myös Verohallinnon ohjeistuksesta, kuten oli puhetta.
SVOP-sijoituksen konvertointi velaksi: Vastaavasti SVOP-sijoituksen konvertointi velaksi on tavanomainen järjestely. Siinä selvittämistä auttaa kirjallinen velkakirja. Ajankohta, jolloin varojenjakovelka muutetaan velaksi osakkaalle, on se hetki, kun SVOP-sijoitus katsotaan palautetuksi. Jos lainaa lyhennetään joustavasti, kannattaa vähintään merkitä se velkakirjaan. Koroton laina ei yleensä ole ongelma, mutta kuten mainittu, osakkaan ja yhtiöiden välisten liiketoimien pitäisi lähtökohtaisesti olla markkinaehtoisia. Kannattaa huomioida se kokonaisuutena.
Oikeustila: Verotuskäytännössä tämän tyyppiseen sinällään jo arkijärjellä todettuna erikoiseen samojen eurojen edestakaiseen siirtelyyn ei ole tietääkseni puututtu TVL 45 a §:n normaalitulkinnan tai erillisen säännöksen nojalla. Viimeinen referenssi tuoreesta oikeuskirjallisuudesta toteaa, että tähän liittyy “tulkinnallista epävarmuutta” ja tässäkin käsitellyt kysymykset ovat “jääneet avoimeksi” (Walden & Kukkonen 2024, mikä kannattaa katsoa, jos saat teoksen jostain käyttöösi). Kannattaa olla joka tapauksessa se verovelvollinen joka dokumentoi päätökset, järjestelyn liiketaloudelliset perusteet sekä yhtiön ja osakkaan väliset sopimukset huolellisesti.
