Witted - Uuden sukupolven ohjelmistokehitysyhtiö

No se on just noin kun hienosti sarjakuvassakin kuvasit. Sellaista taiteilua odotusten hallinnan kanssa.

Porukka jotka mut tuntee hyvin niin tietää, että mä tykkään asettaa kauaskantoisia, vaikeita, strategisia tavoitteita jotka pakottavat ylittämään itsensä. Just sellaista tähdätään marssiin ja laskeudutaan kuuhun meininkiä. Nautitaan sit kuusta ja pohditaan millaisin pompuin reitti marssiin syntyy. Sellainen suomalainen mentaliteetti, että oli mukavaa osallistua olympialaisiin ja tuli paljon hyvää kokemusta ei puolestaan tunnu luontevalta. Tämä ajattelutapa on myös omiaan poistamaan ne vermoläpät jotka rajaavat ajattelua.

Sijoittajaviestinnässä tästä oon saanut kyllä niellä niin paljon karvasta kalkkia että hyvä että happi kulkee.

Wittedin tämän hetken tavoitteet on olleet kyllä mielestäni nyt hyvät ajanhenkeen ajateltuna. Ne ovat olleet maltillisia ja saavutettavissa, vaikkakin vaatineet kovaa duunia kaikilta tiimeiltä. Tavoitteet ovat tuoneet epävarmoina aikoina turvallisuuden tunnetta, joka on ollut muutoin uhattuna kaiken maailman kriisien takia. Oma jengi on kaivannut tukevaa ja turvallista pohjaa, samaa ovat arvostaneet myös sijoittajat (yleisesti). Seuraavien tavoitteiden asettaminen onkin ihan oma taiteenlaji, jossa joutuu tasapainoileen just rohkeiden ja tulevaisuuteen katsovien tavoitteiden että tämän turvallisuusaspektin kanssa. Mulle ja sulle toimisi varmasti erilaiset julkaistut tavoitteet kuin mitä monelle muulle. En osaa vielä sanoa, miten nämä rakennetaan mutta lupaan et kerään nyt palautetta asian tiimoilta eri puolilta ja työstämme niitä hallituksen kanssa niiden pohjalta.

Kyllä mä kestän kaiken sen pottuilun mitä kovista tavoitteista tulee, oon harjoitellut sitä paljon :smiley: Mutta ei kurjaa ole myöskään jos pääseekin jossain kohtaa oikein iloisesti yllättämään kaikki, jotka eivät osanneet odottaa jotain menestystä. Urheilussa ne aina lämmittää sydäntä, jos joku vastoin odotuksia pokkaakin Suomelle mitalin.

22 Likes

Yksi ihmetyttävä ja epäluottamusta herättävä asia on se, että miksei sisäpiiri käy ostoksilla nyt kun kurssi mataa mudissa ja puheiden perusteella “käänne” on mahdollisesti käsillä tai jo tapahtunut.

Mahdolliset syyt liittyvät nähdäkseni johonkin näistä:

  1. Mitään käännettä ei ole tapahtunut ja näkymät edelleen synkät
  2. Sipi -projektia päällä ja pian kuullaan uusista yrityskaupoista
  3. Se osa hallituksesta ja johdosta, joilla ei ole jo X miljoonaa lappua eivät ymmärrä rahan tekemisen päälle. Ovatko oikeassa paikassa ajamassa ja valvomassa osakkeenomistajien etua?
19 Likes

:handshake: :+1:

"Witted Finland Oy valittiin sopimustoimittajaksi Veikkaus Oy:n Ohjelmistokehitys ja tekninen konsultointi -kilpailutuksessa.

Kilpailutukseen jätti hyväksytyn tarjouksen määräaikaan mennessä yhteensä 29 yritystä ja ryhmittymää. Sopimustoimittajia puitejärjestelyyn valittiin kymmenen. Puitejärjestelyn arvonlisäveroton kokonaisarvo sopimuskaudella on 60 miljoonaa euroa. Puitesopimuskausi on kaksi vuotta. Sopimukseen sisältyy kaksi yhden vuoden optiomahdollisuutta.

“Veikkauksen palvelut koskettavat hyvin isoa osaa suomalaisista. On kunnia olla mukana rakentamassa digitaalisia palveluita suurelle suomalaiselle toimijalle, joka on digitalisaation kärkikastia”, kertoo Witted Finlandin kaupallinen johtaja Sami Ruotsalainen."

29 Likes

Tässä olisi Fransin kommentit tähän tuoreimpaan uutiseen:

8 Likes

Tämä oli kyllä hieno voitto. Veikkaus on ollut meidän asiakas jo aiemmin, mutta kyllä me tätä kisaa odotimme kovasti ja jännitettiin miten tulee menemään - meni hyvin.

Frans kirjoitteli:

“Julkisissa suurissa kilpailutuksissa on ollut tänä syksynä paikoin todella matalia hintapisteitä markkinalla olevan ylikapasiteetin ajamana. Ymmärryksemme mukaan tässä kilpailutuksessa laatupisteillä oli myös merkitystä, vaikka melko matalista hintapisteistä todennäköisesti puhutaankin.”

Laatupisteet oli 60% ja hinta 40% arvostelusta. Selvästi näky, että osa kilpailijoista tarjosi melko halvalla ja hintaa oli laskettu edellisestä kilpailutuksesta. Nyt kun kommentti liittyy tähän meidän voittoon niin → ollaan kyllä tyytyväisiä hintaan. Me ei moneen julkiseen kilpailutukseen olla osallistuttu, mutta niihin mihin ollaan lähdetty niin ollaan varmistettu niistä hyvät laatupisteet. Ei meillä ole tarvetta olla hintahäirikkö vaan määritellään sellainen hintataso, jolla halutaan toimia ja tarjotaan sitä.

Veikkaus on yksi julkisen sektorin matuureimpia toimijoita, meille tärkeä asiakas ja edessä on mielenkiintoiset vuodet, mahtavaa päästä jatkamaan hyvin alkanutta matkaa.

36 Likes

Wittedin liikevaihto lokakuussa hieman yli Frans-Mikaelin odotusten ollen 5,1milj€ (odotus 5milj€) ja asiantuntijamäärä kasvoi hieman syyskuusta. Norja ilmeisesti vetää ja Suomessa edelleen haastavaa. Renkaidenpotkijoita ilmeisen paljon, mutta päätöksentekijöitä vähemmän.

17 Likes

Tässä on Fransin kommentit lokakuun menosta. :slight_smile:

Wittedin liikevaihto laski hieman odotuksiamme vähemmän lokakuussa ja asiantuntijamäärä kääntyi pieneen nousuun kuun aikana. Myyntikommentit olivat kokonaisuutena positiivisia ja erityisesti Norjassa kysyntänäkymä näyttää vahvistuvalta, mutta Suomen heikosta taloustilanteesta kumpuava epävarmuus säilyy yhä odotetusti korkeana. Työntekijäkohtainen liikevaihto jatkoi hyvällä trendillä, jota tukee nähdäksemme hyvät laskutusasteet ja korkeamman hintatason Norjan hyvä kehitys. Katsauksella oli pieni positiivinen vaikutus ennusteisiimme.

14 Likes

… ja normaaliin tapaan jos tulee jotain mieleen mitä en osannut oikein sanoa, avata tai jostain syystä ei avautunut tuossa tekstissä tai Frans-Mikaelin kommentissa niin pistäkää vaan kysymyksiä ja tuttuun tapaan niihin vastailen :slight_smile:

”Ohi syyskuun, läpi repalaisen lokakuun…” Vuoden ihanin aika taas menossa Suomessa, tsemppiä siihen ja hei Kohta on joulu! :christmas_tree:

12 Likes

Suurkiitos läpinäkyvyydestä ja viisaudesta, jota jaatte sijoittaj

18 Likes

Hei Thomas ja tervetuloa mukaan! :slight_smile:

Hienoa, että saimme keskusteluun mukaan sijoittajan Siililtä; Siili on upea yritys – olen seurannut sitä monta vuotta.

Kysyit,

”Pelkäätkö ylikapasiteettia IT-konsultointialalla tekoälyn käyttöönoton vuoksi ohjelmistokehityksessä?”

Tämä on loistava kysymys! Me, jotka kasvoimme Ritari Ässä -aikakaudella, olemme odottaneet KITTin heräämistä. Harvemmin olen ollut näin innoissani uudesta teknologiasta kuin nyt :slight_smile: Olen kuitenkin varovainen, etten osallistu sitä ympäröivään hypetykseen, kuten alallamme usein on tapana.

Uskon, että IT-konsultointi tulee todellakin kokemaan merkittävän muutoksen seuraavan kymmenen vuoden aikana, suurelta osin työkalujen ja tekoälyteknologian kehityksen vetämänä. Kehittäjät tehostuvat, saavuttaen paljon enemmän lyhyemmässä ajassa, kuten mainitsit. Tällä hetkellä olemme vielä tämän kehityksen alkuvaiheessa, ja uudet teknologiat näyttävät lisäävän IT-palveluiden kysyntää pikemminkin kuin vähentävän sitä.

Tässä muutoksessa poikkeuksellista on mielestäni se, miten se tasoittaa kaikkien IT-yritysten toimintakenttää. Kaikki tieto ja työkalut ovat lähes vapaasti kaikkien saatavilla. Jotkut yritykset uskovat voivansa rakentaa kilpailuetua olemalla nopeimpia tai keskittymällä tekoälyteknologiaan, mutta todellisuudessa kaikki yritykset ottavat käyttöön samat järjestelmät, ja taidot kehittyvät samaa tahtia. En usko, että nämä generatiiviset tekoälyteknologiat luovat massiivista kilpailuetua yksittäisille yrityksille, elleivät ne itse kehitä näitä työkaluja. Mutta juuri tämä teknologian helppo saatavuus tekee siitä niin merkittävän.

IT-yritykset ovat tyypillisesti ensimmäisiä, jotka ottavat käyttöön uusia työkaluja, ja ihmiset kääntyvät niiden puoleen, kun tarvitaan asiantuntemusta. Väheneekö kysyntä teknologian edistyessä? Minun on vaikea nähdä niin käyvän – itse asiassa uskon, että jokaisesta yrityksestä tulee jossain määrin IT-yritys. Roolit varmasti kehittyvät, ja joitakin tehtäviä saatetaan tarvita vähemmän, mutta samalla syntyy uusia rooleja.

Ihmisillä on ainutlaatuinen kyky luoda asioita, joita voimme vain kuvitella. Asioiden rakentamisen tekninen monimutkaisuus saattaa vähitellen vähentyä, mutta mielikuvitus pysyy rajana. Sci-fi-harrastajana unelmoin älykkäämmistä järjestelmistä, kuten Babel Fishistä Linnunradan käsikirja liftareille -kirjassa. Tämä on nyt lähempänä kuin koskaan, ja kirjoitan tätä AirPods-kuulokkeet päässä. En usko, että kestää kauan, ennen kuin nämä samat kuulokkeet kääntävät samanaikaisesti kaikkia kieliä lennossa, tehden lentokenttämatkoista paljon mielenkiintoisempia. Ja entä autot? Olen jo maksanut itseohjautuvasta toiminnallisuudesta, mutta mielestäni se on melko vaatimaton. Jääkaapit? Jääkaappini ei ole yhtään älykkäämpi kuin 30 vuotta sitten – ehkä se pitää ruoan tuoreempana; en ole varma. Pesukoneet? Ei todellisia muutoksia vuosikymmeniin, jotka tekisivät laitteesta älykkäämmän tai vähentäisivät minun tekemääni työtä. Minun on edelleen joka kerta mietittävä, mitkä vaatteet voivat mennä yhteen ja mitkä tarvitsevat erillisen pesun. Tällaisia esimerkkejä on lukemattomia, ja jotkut yritykset tuovat lopulta etsimämme älykkyyden näihin tuotteisiin.

Näkemykseni mukaan IT-ammattilaisia on edelleen liian vähän, huolimatta siitä, miltä se taantumassa saattaa tuntua. IT-ala, sellaisena kuin sen tunnemme, on hyvin nuori. Se on kasvanut valtavasti viimeisten 10–20 vuoden aikana, enkä näe horisontissa tulevaisuutta, jossa asiantuntemuksen tarve radikaalisti vähenisi tai katoaisi. IT-palveluyritykset hyötyvät sekä teknologisesta kehityksestä että työkulttuurin muutoksesta – sellaisesta, jossa ihmiset etsivät merkityksellistä työtä tarkoitushakuisten tehtävien kautta. Emme enää halua sitoutua yhteen työnantajaan ja tiettyyn rooliin koko uramme ajaksi; sen sijaan merkitys tulee erilaisista projekteista, joihin ryhdymme. Olen myös halunnut olla: ammattilaislaskija, hävittäjälentäjä, metsuri, yrittäjä… ja IT-ammattilainen. Samaan aikaan äitini työskenteli 40 vuotta samassa työssä aluesairaalassa – hän nautti siitä, mutta se ei ollut koskaan minun tavoitteeni. IT-palveluyritykset ovat houkuttelevia työpaikkoja kaltaisilleni ihmisille, jotka haluavat ottaa vastaan useita erilaisia rooleja ja tehtäviä. Meitä on nykyään paljon.

Alallamme on ollut jo jonkin aikaa selkeä ylikapasiteettitilanne, mistä todistavat työpaikkojen väheneminen ja useat muutosneuvottelut, joita alan yritysten on pitänyt käydä. Kilpailu uusista projekteista on kovaa. En erityisesti pelkää tätä tilannetta, enkä usko monien muidenkaan pelkäävän – yritykset ovat jo pitkään sopeutuneet nykyiseen toimintaympäristöön. Wittedillä tämä on tarkoittanut esimerkiksi investoimista erittäin tehokkaan kaupallisen organisaation rakentamiseen. Markkinat ovat mitä ovat – samat kaikille.

Kysyit myös:

”Ja miten niin Suomen konsultointialalla ei ole enempää konsolidaatiota, kun osakekurssit ovat historiallisesti alhaalla ja todellinen arvo (kuten Warren Buffett sitä kutsuu) on paljon korkeampi kuin nykyiset tasot?”

Olen itsekin ihmetellyt tätä, sekä tarkkailijana että konsolidoijan näkökulmasta. Ei ole salaisuus, että Witted haluaa kasvaa sekä orgaanisesti että epäorgaanisesti. Tämä on tarkoittanut, että merkittävä osa ajastani on mennyt sopivien sijoitusmahdollisuuksien etsimiseen. Se ei ole ollut helppoa.

Näkemykseni mukaan konsolidaatio on pullonkaulassa. ”Normaaliaikoina” tämä olisi vaihe, jossa konsolidaatio kiihtyisi. Jotkut asiakkaat ovat alkaneet keskittää ostoja harvemmille kumppaneille viimeisten 12 kuukauden aikana, ja hankintaorganisaatiot ovat saaneet lisää valtaa. Sopimuskumppaneiden määrän vähentyessä toimittajilla on vahva kiinnostus fuusioitua. Koska asiakkaat eivät halua menettää parhaita asiantuntijoitaan, hekin hyötyvät konsolidaatiosta.

Miksi tämä ei sitten tapahdu?

Minusta kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa tavallisella tavalla. Pörssiyhtiöiden arvostustasot ovat tosiasiallisesti (kuten Inderes asian ilmaisee) pudonneet historiallisen alhaisille tasoille, mutta yritysten käsitykset omista arvostuksistaan eivät ole seuranneet tätä trendiä. Yksityiset yritykset puolestaan eivät ankkuroi arvostuksiaan pörssiyhtiöihin vaan historiaan ja siihen, mitä joku on aiemmin maksanut – mikä lopulta luo pullonkaulan. IT-yritysten arvostukset ovat olleet positiivisia yli kymmenen vuotta, joten on vaikea laskea pyyntihintoja. Tämä on ihmisluontoa; toimimme samoin kotiemme suhteen. En myisi kotiani merkittävällä tappiolla, ellei minulla olisi muuta vaihtoehtoa. Odottaisin mieluummin markkinoiden elpymistä. Onko tämä fiksua, selviää vasta jälkikäteen jokaisen yrityksen kohdalla. Samaan aikaan yrityskauppa-aktiivisuus Pohjoismaissa on osoittanut elpymisen merkkejä, ja näyttää siltä, että monet pääomasijoittajat ovat nyt aktiivisesti liikkeellä. Voisin kuvitella tämän toiminnan kiihtyvän, jos korot laskevat.

Mutta tämä on vain oma pohdintani näistä teemoista. Sinun näkökulmasi voisi olla yhtä hyvä, tai jopa parempi :-). Mitä ajatuksia sinulla on näistä aiheista? Tai onko muilla lukijoilla hyviä lisäyksiä jaettavaksi?

Parhain terveisin,

Harri Sieppi
Sedimentoitunut organisaatiorasva

32 Likes

En ole varma, onko ajattelumme asioiden suuressa mittakaavassa niin erilaista, mutta minä puolestaan ajattelen, että asiantuntemuksen tarpeen väheneminen tulee melko todennäköisesti tapahtumaan tulevaisuudessa. Tai ainakin nykyisten “IT-ammattilaisen” työroolien radikaali muutos tapahtuu.

Jos vierailee Euroopan museoissa, siellä on aina näitä äärimmäisen kauniita kirjoituspöytiä, jotka on rakennettu menneisyydessä. Selvästi niitä rakensivat aikoinaan äärimmäisen lahjakkaat käsityöläiset, mutta jostain syystä kaikesta modernista rikkaudestamme huolimatta kirjoituspöytämme ovat rumia, Ikeasta ostettuja. Mitä ihmettä tapahtui? Missä ovat kaikki kauniit käsintehdyt kirjoituspöydät? No, käy ilmi, että ihmistyön hinta vain nousee, kun taas teknologia laskee koneiden kustannuksia, joten kaikki nuo mestarikäsityöläiset kuolivat sukupuuttoon, kun heidät korvattiin kouluttamattomalla työvoimalla (halvat ihmiset) yhdistettynä äärimmäisen tuottaviin koneisiin. Ja siksi kirjoituspöytäni on ruma.

Voiko sama tapahtua nykyään työllistämillemme käsityöläiskoodaajille, jotka huolellisesti käsintekevät kaunista, hyvin kirjoitettua koodia? Varmasti, ja uskon, että meillä on jo teknologia. Jos kirjoitan funktioita korkean tason ohjelmointikielellä, siellä on yleensä tämä maaginen teknologia, jonka ovat rakentaneet jotkut maailman älykkäimmistä ihmisistä, nimeltään kääntäjä (compiler), joka huolehtii raa’an luomukseni kääntämisestä toimivaksi konekoodiksi. Konekoodin tai jonkin matalan tason ohjelmointikielen kirjoittaminen olisi kamalaa, ja se olisi äärimmäisen aikaa vievää ja kallista, minkä vuoksi olen äärimmäisen kiitollinen kääntäjien keksimisestä.

Mikä on kääntäjien seuraava looginen askel? Sen sijaan, että ne kääntäisivät korkean tason ohjelmointia konekoodiksi, meidän tulisi jatkaa ylöspäin ja antaa niiden kääntää luonnollista englannin kieltä konekoodiksi. Huolimatta siitä, mitä laadunvalvojani, vaatimustenmukaisuuspäällikköni ja humanistiset ystäväni minulle kertovat, englannin kirjoittaminen modernissa maailmassa on itse asiassa matalan tason kouluttamaton työ, joten luultavasti selviäisit maksamalla näille ihmisille 30 €/tunti MS Word -kirjoittamisesta sen sijaan, että maksaisit 100 €/tunti VS Codesta. Kun halvan kouluttamattoman työvoiman kustannusetu älykkäämpien koneiden avulla on riittävän suuri, peli on ohi kalliille käsityöläiskoodaajille, ja me kaikki saamme räätälöityä koodiamme koodauksen Ikeaa vastaavasta paikasta.

Tässä vaiheessa IT-arkkitehdit yleensä huutavat minulle, että ohjelmointi on paljon monimutkaisempaa. Toki, ja se on oikeutettu huomio, mutta prosessi on jo alkanut, ja teknologia paranee ja kehittyy vähitellen. En enää kirjoita yksinkertaisia skriptejä tai maksa muille niiden tekemisestä. Pyydän vain LLM:ääni tekemään mitä haluan ja sitten refaktoroin koodia 5 kertaa ja valitsen sen tulosteen, josta pidän eniten. Ja kaikki ne ihmiset, jotka olisivat voineet tehdä työtä yksinkertaisten skriptien koodaamisessa, joutuvat siirtymään arvoketjussa ylöspäin tai saavat potkut. Lopulta lähitulevaisuudessa menemme joidenkin taitavampien töiden perään, joita perinteisesti ovat tehneet juniorikoodaajat, ja jälleen kerran heidän on siirryttävä arvoketjussa ylöspäin tai heistä tulee työttömiä. Tämä prosessi kulkee vain yhteen suuntaan, ja kun perinteiset käsityöläiskoodaajat ovat menettäneet markkinaosuutensa, he eivät koskaan saa sitä takaisin.

Menneisyydessä ICT-alalla oli valtava kupla, jossa miljoonia amerikkalaisia naisia työskenteli puhelinvaihteissa, ja tulevaisuuden kysynnästä oli hulluja ennusteita, jotka vaativat miljoonia ja miljoonia lisää puhelinten yleistyessä. Nyt puhelinvaihteissa työskentelevien naisten määrä on noin nolla. Koska näin perinteisesti ansaitaan rahaa sijoittajana; käyttämällä valtavasti pääomaa hyökätäkseen kalliin ihmistyövoiman kysyntään ja korvaamalla sen koneilla.

Myönnettäköön, olen puhunut vain koodauksesta, joka on osa “IT-ammattilaisten” alaa, mutta samaa tapausta voitaisiin soveltaa useimpiin muihin alan töihin ja suoraan sanottuna useisiin muihin korkeapalkkaisiin, paljon ihmistyövoimaa vaativiin asiantuntijatöihin. Kun jotkut nörtit keksivät, miten lakimieskieli todella toimii, tavallisilla ihmisillä on huomattavasti vähemmän syitä maksaa valtavia maksuja yksinkertaisista konsultaatioista lakimiesten kanssa. Ja suoraan sanottuna mieluummin työntäisin nopeasti jonkin lääketieteellisen anturin takapuoleeni ja antaisin tiedot Apple Healthcarelle kuin odottaisin 10 tuntia terveyskeskuksessa, jotta joku ylimielinen kallis julkisen terveydenhuollon lääkäri määräisi minulle perusantibiootteja.

Useimmat tapaamani IT-ammattilaiset ja heidän työnsä voitaisiin ainakin osittain korvata riittävällä pääoma- ja aikainvestoinnilla, ja siihen on valtava taloudellinen kannustin, mikä tekee siitä mielestäni melko väistämätöntä. Joten tulevaisuudessa monien näiden perinteisessä IT:ssä työskentelevien ihmisten on kouluttauduttava uudelleen tai löydettävä jokin muu työmuoto, joista useimpia ei ehkä ole edes vielä keksitty. Seuraavien 1–5 vuoden aikana asiat eivät kuitenkaan näytä näin synkiltä, ja kysyntä todennäköisesti jopa kasvaa. Myös eri markkinat liikkuvat eri nopeuksilla, ja jonkinlaista “IT-ammattilaisen” työtä on aina kysyntää. Mutta sanotaanpa 10 vuoden tai pidemmän aikavälin kuluessa, uskon, että se on verilöyly, ja koodaajien ja vastaavien IT-konsulttiroolien sekä ihmistyövoiman ja IT-työtä tarvitsevien ihmisten välissä toimivien yritysten määrä vähenee merkittävästi. Tuolla liiketoimintamallilla on elinkaari, ja uskon, että se on vähemmän ikuinen kuin yleensä ajattelemme.

32 Likes

Ekalta hyvää ajatuksen virtaa; uudet teknologiat harvemmin koko toimialaa tappaa, mutta sen sisällä olevia työtehtäviä se muovaa västämättä.

Harrille: Jos johtaisin ~50Meur vaihtavaa Pohjoismaissa palveluitaan tarjoavaa IT-palveluyhtiötä ja tavoitteemme olisi seuraavan kolmen vuoden aikana tuplata kokomme orgaanisesti, niin millaisia neuvoja antaisit minulle? Oletuksena, että markkinakysyntä säilyisi tulevat kolme vuotta nykyisellään. Taseesta yhtiöltämme löytyisi sotakassaa noin 8M.

Kiitos etukäteen neuvoista :blush:

10 Likes

Hyvä @Pohjolan_Eka !

Hyvin kuvattu skenaario :-). Kiitos kun jaoit! Toi on mahdollinen tulevaisuus, mutta skenaariona melko pessimistinen tai voisi sen määritellä myös dystooppiseksi skenaarioksi. Siinä IT-ammattilaisten arvo nähdään vähenevän automaation ja halvan työvoiman korvatessa heidän nykyiset tehtävänsä. Tulee mieleen Hollywood elokuvat kuten ”I, Robot” tai jopa Matrix :). Silti - näin voi käydä. Vuosien saatossa oma käsitys ajankulusta on muuttunut. 2 vuotta menee ihan hetkessä, 5v on lyhyt aika ja tämä edellinen 10v:kin tuntuu menneen vauhdilla. En tiedä muistaako kukaan, mutta 2014 vuoden kuumin keksintö oli ”Real-Life Hoverboard” tuttu laite Back to the Future 2 elokuvasta. Hintaa tuolla oli 10k€. Tiedän monta ystävää, jotka lapsena ovat tuollaisesta haaveilleet, mutta en ole nähnyt yhtään tuollaista laitetta kaduilla. Menee yllättävän pitkään ennen kuin maailma muuttuu. Vaikka käsityönä tehdyt pöydät korvautuivat teollisilla vaihtoehdoilla, käsityötaitoa ja asiantuntemusta ei koskaan täysin unohdettu. Päinvastoin, tänä päivänä käsintehdyt pöydät ovat arvostettuja luksustuotteita. Samalla tavalla, vaikka automaatio vähentäisi joitain IT-ammattilaisten rooleja, se ei välttämättä hävitä inhimillistä asiantuntemusta, kuten ohjelmointiosaamista. Vaikka ohjelmistojen kehitys automatisoituu ja kehittyy, IT-ammattilaisilla tulee aina olemaan rooleja, joissa tarvitaan luovuutta, ongelmanratkaisukykyä ja harkintaa – aivan kuten taidokkaita pöytien valmistajia arvostetaan tänä päivänä.

Itse näen arjessani että hankalimmassa paikassa ovat nuoret, uudet osaajat. Ensimmäisen ja toisen työpaikan löytäminen on mennyt hyvin hankalaksi. AI kehitys ei tällä hetkellä ole tukenut nuorten työllistymistä alalle, päinvastoin, moni työtehtävä joita annettiin nuorten tehtäväksi, tehdään nyt automatic. Osaamisen syvyys ja kyky soveltaa korostuu.

@Putti Ihana kysymys. Oon joskus miettinyt tuota asiaa ja olen myös keksinyt monta tapaa, jolla tuota ei kannatta tehdä. Sanoisin, että ko. kasvutahti on nyt todella paljon vaikeampaa kuin 2-3 vuotta sitten. Näin ainakin Suomessa. Ikuisena viisautena voisi olla että myy mitä asiakkaat haluavat ostaa. Äläkä jumi vain tänne Suomeen vaan katso mene sinne missä markkina vetää. Mitä sä Putti tekisit? - H

19 Likes

Nooh se on aina tietysti perspektiivistä kiinni. Vuodesta 2014 mulle jäi mieleen että ensimmäistä kertaa ikinä halvat virtuaalitodellisuuslasit olivat muuttuneet todellisuudeksi ja pääs heittäytymään täysillä niihin maailmoihin. Paljon muutakin vastaavanlaista sci-fi teknologiaa on tullut ihan viime vuosina saataville. Robotti-imurit olivat ihan mahdotonta tulevaisuuden teknologiaa ja nyt siitä saa Gigantin tarjouslaarista satasella tai parilla. GPT-papru julkaistiin vuonna 2018 ja vielä muutama vuosi sitten mietin itse että GPT-2 on liian raskasta ja tehotonta pyörittää, ettei siitä ole kuin teknologiademoksi. Nyt pari vuotta eteenpäin ja koko maailmalla onkin tehokkaat tsättibotit ilmaiskäytössä ja malleja on tulossa vakiona ihan puhelimen rautaankin. Apple julkaisi juuri tehopöytätietokoneen, joka mahtuu aikuisen miehen kämmenelle ja ostettavissa alle tonnilla. Ihan käsittämätöntä! Ei mene kaaliin!

Työelämäkin on ihan erilaista kuin kymmenen vuotta sitten. Enää ei tarvitse printtailla sopimuksia ja lähetellä USB-tikkuja postitse vaan kaiken voi tehdä sähköisesti ja melkein aivan kaikkiin käyttötarkoituksiin on valmis äppi saatavilla ja vieläpä pilvessä. Ei ollut mitään Dockereita 10 vuotta sitten käytössä tai toimivia käyttöliittymiä tai kunnon mobiilisovelluksia, vaan melkein kaikki softa näytti ihan hirveeltä insinööripuurolta.

Tietysti mikään yksittäinen muutos ei sinänsä ole maailmaa mullistava kuin vasta jälkikäteen katsottuna, mutta kehitys tapahtuu korkoa korolle ja joka puolella näkyy tälläkin hetkellä valtavasti uskomattomia uusia mahdollisuuksia, joista on hyödynnetty vasta murto-osa. Ihmisillä on valtava taipumus aina ekstrapoloida nykytilannetta äärettömyyteen ja kun lyhyillä vuoden parin ajanjaksoilla muutos ei juuri koskaan ole huimaava, niin monesti voi kyllä tuntua, että asiat tapahtuvat hitaammin kuin ne oikeasti tapahtuvat.

Klassikkokirja Innovator’s Dilemman kuvaa hyödyntäen väitän että “tekoälytuote” on puhkaissut nyt tuon koodausmarkkina alalaidasta lävitse ja koska tutkimus ja kehitystyöhön kaadetaan satoja miljardeja euroja vuodessa, niin kyllä pitäisin itsestäänselvänä että tuotteen suorituskyky tulee sen vuoksi ajansaatossa myös kasvamaan:

image

Samanaikaisesti LLM hinta suorastaan romahtaa:

That said, the rapid decrease of LLM inference cost is still a massive boon for AI in general. Every time we decrease the cost of something by an order of magnitude, it opens up new use cases that previously were not commercially viable. For example, humans can speak around 10,000 words per hour. If someone were to speak for 10 hours a day, every day of the year, they could now use a GPT-3-class LLM to process all the words they said for about $2 per year. Processing the entire Linux kernel (about 40 million lines of code) would cost under $1.

Et ei siellä vuodessa tai kahdessa nyt keneltäkään työpaikat lähde alta, mutta jos tämmöisiä summia poltetaan rahaa niin kyllä siellä jossain kohti alkaa myös väkisinkin tuloksia sitten tulemaan ja heikoimmat lenkit työelämästä tippuvat pois. Koko ajan tapahtuu hirveästi kaikenlaista mielenkiintoista. Tänään tuli luettua paperia, että kielimallien käyttö luovassa ongelmanratkaisussa yleistyy tieteellisessä tutkimuksessa ja että kun niitä aletaan yhdistämään fysiikkamoottoreihin, niin voidaan korvata osa ihmisten aiemmin tekemästä aivotyöstä.

Tämän vuoksi IT-ammattilaisilla loppuvuosikymmenen tärkein päivittäinen grindaustehtävä siellä omalla työpaikalla on varmistaa, että on jatkossakin siinä omassa hommassansa parhaimpaan saatavilla olevaa tekoälytyökaluun verrattuna moninkertaisesti parempi. Vanhat parrat voivat vielä toistaiseksi nauraa tsättibottien typeryyksille ja kokea että uhka kohdistuu vain junioreihin, mutta mikäli työkalut kehittyvät moninkertaisesti paremmiksi seuraavan 10 vuoden aikana, niin siinä voi itse kullekin tulla pienoinen tuskan hiki. Varsinkin sitten kun se tekoälykin osaa ihan samalla tavalla importata frameworkit ja kasata stäkit ja toisin kuin senioridevaaja, niin ne mukana tulevat ohjeistukset on myös tullut luettua :smiley:

18 Likes

Moro Eka,

Mä vielä jatkan tästä teemasta, kun tämä on mielenkiintoinen. Pohdin aamulla, että tämähän olisi mainio tehtävä just AI:lle koittaa ratkaista. Onhan se toki BIAS vastaamaan siihen, mutta hauska kuulla kuitenkin tuo näkemys.

Tehtävä oli:

”Luo taulukko, jossa listataan erilaisia ammatteja, joihin tekoäly voisi vaikuttaa tulevaisuudessa.

  • Jokaiselle ammatille arvioidaan:
    1. Automaatioaste: Kuinka helppo tai vaikea kyseinen tehtävä on automatisoida tekoälyn avulla.
    2. Työpaikkojen määrä Suomessa: Arvio, kuinka monta työpaikkaa kyseiseen ammattiin liittyy Suomessa.
    3. Arvioitu vuosiluku: Milloin tekoäly todennäköisesti korvaa tämän työn.
  • Lopuksi taulukko järjestetään aikajärjestykseen sen mukaan, missä järjestyksessä ammatit katoaisivat tekoälyn vaikutuksesta.

Tältä lopputulema näyttää:

Tässä muutamalle kohdalle erikseen pyydetty selitys miksi ko. Vuosiluku:

Selitykset vuosiluvuille

  • Myyjä (vähittäiskauppa): Kaupan automaatio kehittyy nopeasti itsepalvelukassojen ja maksusovellusten ansiosta.
  • Asiakaspalvelija: Chatbotit ja tekoälypohjaiset asiakaspalvelut korvaavat toistuvat kyselyt.
  • Radiologi: Tekoäly on erinomainen kuvantunnistuksessa, mutta ihmisen valvontaa tarvitaan edelleen.
  • Ohjelmistokehittäjä: Tekoälytyökalut, kuten Copilot, tukevat ohjelmointia, mutta eivät korvaa luovaa ongelmanratkaisua.
  • Opettaja: Opetus vaatii ihmisten välistä vuorovaikutusta ja tunneälyä, minkä automatisointi on vaikeaa.
  • Rahoitusanalyytikko: Talousanalyysit automatisoituvat, mutta harkintakykyä tarvitaan edelleen.
  • Toimittaja: Journalistiset tietoprosessit voidaan automatisoida, mutta tutkivat roolit vaativat ihmistä.
  • Rakennustyöntekijä: Rakennustyöt sisältävät monimutkaisia manuaalisia tehtäviä, joita on vaikea korvata roboteilla.
  • Lähihoitaja: Hoitajat tarvitsevat empatiaa ja tekevät fyysisiä tehtäviä, mikä viivästyttää automaatiota.

Yhteenvetona → jos on luottaminen AIn näkemykseen niin 45v päästä ohjelmistokehittäjä ”ammatti” on historiaa. Minun silmissäni tuo on järkeenkäyvä. Kehittäjillä on edessä melko monen työpaikan automatisointi ennenkuin listalla tulee vastaan oma duuni. Mitä ajatuksia tämä herättää?

14 Likes

Oma näkemykseni on että tämä on huuhaata. Sen sijaan yhden ohjelmistokehittäjän tuottavuus on kasvanut huikeasti. Tämä laskee ohjelmointiprojektien kustannuksia, joka nostaa kysyntää. Ehkä isossa kuvassa tämän ammattiryhmän työntekijöiden määrä voi laskea jos tuottavuusloikka on huikea, mutta ei nämä duunit lopu koskaan kokonaan. Voi olla että kaukana tulevaisuudessa tämä duuni on enemmän “käännä tyhmän asiakkaan tyhmät, ristiriitaiset ja täynnä reikiä olevat ohjeet sellaiseksi että AI saa niistä tehtyä luotettavaa koodia joka oikeasti toimii niinkuin tyhmä asiakas todennäköisesti toivoi vaikkei osannut toiveitaan kirjoittaa ylös kunnolla”. Se on sitten saivartelua mikä tällaisen työntekijän titteli on, mutta tuloksena lienee edelleen sitten ohjelmakoodia jota ei suoraan tuotantoon voi heittää ilman että ihminen katsoo automaation perään.

Tuottavuus kasvaa, ja jos se kasvaa tarpeeksi niin alan työpaikkojen määrä voi laskea, mutta ei tämä ammatti mihinkään katoa.

20 Likes

Foorumilla on niin hiljaista että edes vihaajat eivät jaksa enää keskustella Wittedistä. Hyvä niin, koska se on taas yksi merkki siitä, että kurssin osalta ollaan nyt pohjaamassa. Kaikki löysä alkaa olla otettu jo osakkeesta irti eikä kurssi enää jaksa laskea, kun myyjät loppuvat kesken. 1,5 € paikkeilla kerätäänkin nyt voimia seuraavaa nousukautta varten ja mahdollinen trendimuutos kurssikäyrässä tapahtunee varsin pian:

Olen henkilökohtaisesti hyvin perso “erittäin halvoille käänneyhtiöille” sekä niihin sijoittamisen ajoittamiselle ja koen olevani siltä osin oman osaamisen ydinalueella. Inden tavoitehinta 2€ on hyvä konservatiivinen lähtökohta, mutta pystyn kyllä perustelemaan +50 %-yks kurssinousun vuoden 2025 loppuun mennessä ihan jo sillä että liikevaihdon lasku pysähtyy ja kääntyy taas nousevaksi, kansainvälinen liiketoiminta nousee kannattavaksi nousevalla trendille ja Euriborit laskevat reilusti. Uskon että sijoittajat eivät täysin osaa arvostaa etteivät Wittedin tekemät säästöt ja tehokkuustoimet vielä täysimääräisesti näy tuloksessa, vaan todellinen vaikutus tulee lävitse vasta kun liiketoiminnan suunta kääntyy.

Toiset +50 %-yks tähän päälle saadaan odottamistani tulevista yritysjärjestelyistä ja uusista positiivisista avauksista, kun Wittedillä saadaan vihdoinkin riittävästi rohkeutta alkamaan suorittamaan ylisuureksi paisuneen kassan purkamista ja pankkitili muunnetaan onnistuneesti paremmiksi arvostuskertoimiksi. Kurssinousun lähtiessä käyntiin tässä päästään mahdollisesti vielä lisäksi nauttimaan voittajan vankkureista, kun osakkeelle ei yksinkertaisesti voi riittää myyjiä ja matalan likviditeetin olosuhteissa nousu ruokkii lisää nousua.

Tällä hetkellä tuntuu että erinäisiä yrityskauppoja ja -järjestelyitä tapahtuu vasemmalla ja oikealla kun halvat hinnat ja tuntemus kriittisestä markkinan käännepisteestä ovat houkutelleet ostajat liikkeelle. Koen että Witted voisi sinänsä näillä hintatasoilla helposti myös olla hyvä yritysjärjestelyiden kohde, mutta on täysi kysymysmerkki, että ovatko omistajat aidosti valmiita järjestelyille. Tässä ollaan päästy muutama vuosi sitten maistamaan epärealistisen korkeita markkina-arvoja ja nyt kaikilla on vähintäänkin takaraivossa tunne, että juuri se oma firma on erityisen pahasti aliarvostettu.

Olen seurannut Wittediä listautumisesta lähtien aktiivisesti pitkälti yhtiön erinomaisen tiedottamispolitiikan vuoksi, mutta en ole missään kohti vielä tullut omistajaksi, koska markkinoiden odotukset ovat olleet täysin suhteettoman optimistisia todellisuuteen nähden ja sitä myötä kurssikin on ollut liian korkealla. Oikeastaan vasta tämän vuoden aikana ollaan päästy sellaisille arvostustasoille, että halut ovat heränneet ja on täytynyt alkaa vakavasti miettimään osakkeen omistajaksi tulemista. Tästä syystä mikäli tuo pankin perkele myöntää hieman lisää sijoituslainaa meille tavallisille pulliaisille, niin pidän varsin selvänä että tulen mukaan osakkeenomistajaksi Wittedin tarinaan seuraavan kolmen kuukauden sisällä.

Pelin henki on ostaa halvalla ja myydä kalliilla. Ikävää niille jotka erehtyivät ostamaan Wittediä liian kalliilla ja pettyivät markkinamuutoksen ja liiketoiminnan jarrutuksen aiheuttamaan negatiiviseen kurssikehitykseen, mutta nyt kaikki riskit ovat käytännössä jo realisoituneet ja osake on aidosti verrokkeihin nähden ja absoluuttisestikin halpa. Kun ostaa riittävän halvalla niin ei oikeastaan edes tarvitse pelätä kurssilaskua, vaan lähinnä sitä, että kuinka pitkään mörnitään siellä pohjalla ennen kuin käännytään takaisin nousu-uralle.

Miksi kirjoitan tämän vaikka en vielä edes omista firman osaketta? Enkö pelkää että hinta pian karkaa käsistä ja joudun itse hankkimaan firmaa nykyistä kalliimmalla? Uskon varsin vahvasti ettei juuri kukaan ole tällä hetkellä tämän sijoitusteesini kanssa samaa mieltä ja että Ian Casselin ikivihreät viisaudet pätevät varmasti myös Wittedin osakkeeseen, joten mitään P1-ilmiötä tuskin kurssiin tulee :cowboy_hat_face:

kuva

69 Likes

Onko @Pohjolan_Eka wittedin työntekijä? Eihän tämä yhtään halvempi ole kun Vincit, Siili… eli muut perus IT-konsultointia tekevät. Liikevaihto kuitenkin laskee eniten ja marginaaleista ei ole varsinaisesti näyttöä, toisin kuin muilla.

7 Likes

Näin. Yleensä kun eisofta-alan ihmiset alkaa ennustamaan alan tulevaisuutta, lähdetään näistä triviaaleista yksityiskohdista liikkeelle, miten scriptin tai funktion koodia voidaan tuottaa automaattisesti. Sitä on kuitenkin jo tähän saakka tehty ainakin 15 vuotta. Jopa minä olen tehnyt koodigeneraattorin kauan sitten rajattuun tarkoitukseen.

Ihan peruskoodarin korvaaminen tekoälyllä ei onnistu 5v aikana. Saati sitten järjestelmien toteutus, jossa koodia muutama miljoonariviä. Ihmisen aivoja EI korvata kokonaisuuksien tekemisessä. Sorry vaan Eka - sulta olisin odottanut vähän parempaa.

Kyllä tässä Wittedillekin markkinaa riittää. Ihan vakuuttunut en vielä ole, miten se kansainvälistyminen toteutuu.

3 Likes

Perinteinen viisaus automaation osalta on ollut että duunarihommat, kuten rekkakuskin tehtävät, katoavat lähitulevaisuudessa kun taas lakimiehen kaltaiset älylliset hommat kestävät aikaa. Itse olen tästä vahvasti eri mieltä ja lähestyn asiaa puhtaasti teknisesti näkökulmasta, että kuinka helppoa automatisointi on ja kuinka kannattavaa se on.

Näin kun ajattelee niin rekkakuskeja ei todellakaan olla automatisoimassa. Haaste on teknisesti aivan helvetin vaikea. Valoisuus vaihtelee pitkin päivää, rekalla on vastassa neljä vuodenaikaa, muita autoilijoita, jalankulkijoita, eläimiä, lentäviä muovipusseja sensorien edessä ja vaikka mitä. Kaiken tämän automaation pitäisi lisäksi toimia hurjissa vauhdeissa pahimmillaan sekuntien reagointiajalla ja kaikki tämä tekninen kehitys vain jotta saadaan varsin halpoja rekkakuskeja korvattua. Ei tule tapahtumaan nopeasti.

Toisaalta lakimiesten osalta automaatio on helppoa. Lähdemateriaalit (lait, oppikirjat, aiemmat oikeuden päätökset) ovat tekstimuodossa ja myös tuotos on yleensä vahvasti tekstipohjaista, eli teknisesti tässä ei ole minkäänlaista estettä. Lisäksi lakimiehet ovat pirun kalliita, joten insentiivit automatisoinnille ovat valtavat, joten kyllä se bulkkilakimiestyö tullaan siksi aivan varmasti automatisoimaan varsin pian.

Kun on tullut pörssiyhtiöissä oltua töissä, niin olen aina silloin ottanut sellaisen lähtökohdan, etten kommentoi ollenkaan työnantajan ketjuun. Välillä olisi kyllä tehnyt kovasti mieli, sillä sisältäpäin näkee hyvin kuinka kujalla keskustelu on firman arkitodellisuudesta. Tästä voitkin nyt päätellä, että koska kirjoitan Wittedin ketjuun, niin en ole Wittedillä töissä.

Tänne kun kirjoittaa lähinnä kokeneita ja fiksuja tyyppejä, niin uskon perspektiivi on vahvasti vinoutunut ja asiaa mietitään lähinnä oman työn näkökulmasta. Koodareista noin puolet ovat keskimääräistä paskempia ja maailma on täynnä aidosti typeriä hommia mitkä pitää vaan saada tehtyä. Joo, et sä tekoälyllä lähitulevaisuudessakaan varmaan saa mitään täydellistä ‘Abstract Factoryä’ sun asiakasprojektiin saa luotua, mutta mä puhunkin enemmän näistä “Kindly revert about updation and please do the needful” -tapauksista. Ohjelmointilogiikan ymmärtämisen rakentaminen tekoälylle on teknisesti niin helppoa, että se huonoin 25% koodareista on lähitulevaisuudessa pahassa pulassa.

Me ollaan kaiken lisäksi tässä kaikessa vielä aivan lähtökuopissa ja kehitys on päätähuimaavaa. Esimerkiksi Metalta tuli muutama päivä sitten Llama 3.3 70 miljardin parametrin malli, joka vastaa laadultaan aiempaa 405 miljardin parametrin mallia, eli saatiin puristettua sama malli n. 83 %(!!!) pienempään kokoon:

Llama 3.3 70B model offers similar performance to the Llama 3.1 405B model, allowing developers to achieve greater quality and performance on text-based applications at a fraction of the cost.

Ehkä sä oot siinä vaiheessa uralla että rajoitteena koodauksessa on vain sormien kyky kirjoittaa ja aivojen ajatella ja lisäksi pelkästään huippukollegoita kavereina, mutta itse ainakin ottaisin kyllä mieluummin vaikkapa Qwen 2.5:sen parikoodariksi kuin jonkun toimiston lihasäkin katsomaan olan ylitse, jos pitäis koodata :smiley:

1 Like