On se synkkää elämä Savon autokauppiaalla. Näyttää asiat tosi surkealta Patronin silmin. Annetaan uuden johdon nyt näyttää kyntensä uudella strategialla. Elämä on aina edessäpäin, ja menneisyys takana. Hyvä katsoa eteenpäin, peruutuspeilistä ei nää tulevaisuutta. Katkeruus on Elämän pahin vihollinen.
Tässä on Thomaksen ennakkokommentit, kun Wetteri julkaisee Q4-katsauksensa torstaina 12.3 
Odotamme Wetterin liikevaihdon kääntyneen lievään kasvuun ja oikaistun liiketuloksen parantuneen selvästi vertailukauden heikolta tasolta. Vuoden 2025 alussa myyty Wetteri Power -liiketoiminta kirjattiin vertailukaudella lopetetuksi liiketoiminnoksi, joten siitä luopuminen ei enää edellisten neljännesten tapaan paina konsernitason kehitystä. Wetterin sijoitustarinassa positiivinen kannattavuuskehitys ja siihen viitoittava ohjeistus vuodelle 2026 ovat raportissa keskeisessä roolissa tuloskäänteen uskottavuuden vahvistamiseksi.
Foorumilla on taas nähty tuttua optimismia Wetterin suunnan suhteen, mutta faktat puhuvat karumpaa kieltä.
Parikan johdolla Wetteri myi pois Wetteri-Powerin – käytännössä toiminnan kannattavimman osan – ja silti johto vaikuttaa tyytyväiseltä valittuun suuntaan. Parikan track record ei juuri luottamusta herätä: aikaisemmatkin toimet ovat tuottaneet lähinnä megatappioita, ei kasvua.
Muutosneuvotteluiden lupaillaan näkyvän palkkakuluissa, mutta realismi pakottaa kysymään kuinka nopeasti, kun irtisanomiskorvaukset ja perehdytykset syövät osan hyödyistä heti kättelyssä. Supistaminen exceleillä ei kasvata firmaa – päinvastoin. Tästä on jo näytöt olemassa.
Erityisen huolestuttavaa on johdon välinpitämättömyys vuosien varrella rakennettuja asiakassuhteita kohtaan. Ne eivät synny toimistossa – ne syntyvät luottamuksesta ja tuttuudesta myyjän ja asiakkaan välillä. Kun pitkään talossa olleita potkitaan ulos, asiakkaat lähtevät heidän mukanaan. Historia on tämän osoittanut kerta toisensa jälkeen – myös Wetterin omassa historiassa.
Jäljelle jääneille tehtiin vielä nimikkeenmuutos, jonka sivutuotteena palkka laski. Tämä on varma resepti siihen, että parhaat tekijät kaivavat piikkarit esille – ja lähtijöiden mukana häviää jälleen asiakkaita ja hiljaista tietoa.
Ala tulee kyllä saamaan buustia, kun tuontiautojen veroepäselvyydet alkavat selvitä. Mutta todennäköisesti on toistaiseksi nähty vasta jäävuoren huippu. Ei ole ollut laillisesti mitenkään mahdollista, että Ruotsin huutokaupassa saman auton vasarahinta on ollut korkeampi kuin Suomessa pyyntihinta. Tämän selvittely tulee ravistelemaan alaa vielä merkittävästi.
Nykyisillä toimilla Wetteri tuskin tulee olemaan se yhtiö, joka tulee näkemään alan kasvun.
1 tykkäys
Thomas keskusteli Wetterin toimitusjohtaja Pietu Parikan kanssa Q4-tuloksesta.
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:11 Loppuvuoden pääkohdat
01:00 Henkilöauto-segmentti
02:55 Tuontiautojen ALV:t
06:16 Huoltopalveluiden myynti
08:18 Raskaan kaluston kehitys
09:43 Ohjeistus
11:26 Uusi strategia ja taloudelliset tavoitteet
Tässä on Thomakselta yhtiöraportti Wetteristä Q4-tuloksen tiimoilta
Wetterin Q4-raportti oli odotuksiamme heikompi, mikä johtui pääosin henkilöautomyynnin rajusta tappiosta. Taseen tervehdyttämistoimenpiteiden pitäisi olla takana päin, mutta yhtiön on osoitettava merkkejä selvästä tuloskäänteen edistymisestä, jotta osake olisi nykyisellä arvostustasolla kiinnostava. Toistamme vähennä-suosituksemme ja laskemme tavoitehintamme 0,16 euroon (aik. 0,18).
Mistä @Thomas_Westerholm löytyy uskoa, että Wetteri voisi lähivuosina yltää 2% liikevoittomarginaalitasolle, joka on kuitenkin tällä hetkellä alalla jo ihan hyväkin marginaalitaso? Wetteri on kuitenkin suorastaan surkea yhtiö nyt eikä näyttöjä mielestäni paremmasta ole.
3 tykkäystä
Tässä kiteyttäisin kahteen: yhtiön toimet liiketoiminnan tehostamiseksi ja markkinan elpymisvara.
Jos aloitetaan ensimmäisestä, Wetterillähän on käynnissä 4 MEUR:n kulusäästöihin tähtäävä ohjelma ja sen lisäksi toinen 8 MEUR:n tulosparannukseen tähtäävä ohjelma. Kyseiset ohjelmat ovat aiheuttaneet erinäisiä kuluja, joiden takia Wetterin nykyinen tuloskunto ei kuvasta sen normalisoitua tasoa.
Normalisoidun tason arvioiminen on myönnettävästi todella haastavaa, kun viime vuosien suoritustaso on ollut mitä on ollut ja kannattavuus nojaa jatkossa enenevästi vaihtoautoliiketoimintaan (jossa yhtiön julkiset näytöt ovat yleisesti heikot) myydyn Wetteri Power liiketoiminnan sijaan. Excelissä yhtiön palastelema kannattavuusparannus toimii todella suoraviivaisesti, mutta valitettavasti erinäiset ohjelmat sivuttavat herkästi tosielämän kerrannaisvaikutukset kuten niistä seuraavat muutokset organisaation toimintamalleissa ja työntekijöiden motivaatiossa.
Olet aivan oikeassa että 2 %:n liiketulosmarginaali olisi tällä hetkellä korkea taso toimialalla. Toimialan kannattavuustaso on juuri nyt yleisesti heikolla tasolla ja olen taipuvainen uskomaan, että sillä on varaa elpyä Suomen talouden mukana. Ohessa keskeisten kilpailijoiden viime vuosien suhteellisia EBIT-marginaaleja.
Vuonna 2024 otoksen mediaani EBIT-% oli 1,8 %, kun se on vuosina 2017–2022 ollut 2,3-3,4 %. Niihin tasoihin mainitsemasi 2 %:n EBIT ei ole enää kovinkaan kaksinen, mutta toki yhtiökohtaiset erot korostuvat. Vuosi 2025 oli edellisvuotta heikompi niiden osalta, joiden luvut ovat jo julki (ts. Wetteri, Hedinin Suomen liiketoiminnat ja Kamuxin Suomen liiketoiminta), mikä kuvastaa miten syvällä autoala tarpoo juuri nyt. Toki K-Auto loistaa tässä edukseen ja on kyennyt parantamaan kannattavuuttaan erittäin korkealle tasolle muusta toimialasta poiketen, mikä alleviivaa yhtiön kilpailukykyä.
Joka tapauksessa, kyseisistä asetelmista Wetterin edellytykset parantaa tulostasoaan ovat mielestäni nykyasetelmista hyvät yhtiön omien tehostamisohjelmien ja markkinan elpymisvaran ajamana. Nykyisen strategian viitoittama kasvu vaihtoautoliiketoiminnassa ei vielä tässä vaiheessa innosta minua, kun yhtiön näytöt henkilöautomyynnistä ovat mitä ovat eikä 3 %:n liiketulosmarginaalitavoitteelle ole vielä lukujen valossa perustaa. Toki uusi johto on ollut ruorissa vasta puoli vuotta, joten heidän tekemät päätökset eivät vielä juurikaan näy luvuissa. Rönsyilyn sijaan johdolla on selvä paine tehdä jatkossakin kiperiä päätöksiä 2 %:n EBIT:in saavuttamiseksi, sillä merkittävien rahoituskustannusten takia nollatuloksen tekeminen vaatii yli 1,5 %:n EBIT-marginaalia.
4 tykkäystä
On pakko kysyä ääneen: millä perusteella vaihtoautoliiketoiminta nostettiin strategiseen keskiöön, jos markkinan haasteet olivat jo silloin selvästi nähtävissä?
Nyt kuulemme, että markkinatilanne yllätti. Mutta mikä tarkalleen yllätti? Vaihtoautomarkkinan ongelmat eivät syntyneet kolmessa kuukaudessa – ne olivat olemassa jo silloin, kun strategiset linjaukset tehtiin. ALV-keinotelun vaikutukset markkinahintoihin eivät ole mikään salaisuus, ja silti lähdettiin liikkeelle ilman selkeää vastausta siihen, miten juuri Wetteri erottautuu tällä areenalla.
Vaihtoautoliiketoiminta on vaativa laji. Se edellyttää syvää hintaosaamista, nopeaa varastonhallintaa ja vuosien kokemusta juuri tämän markkinan lainalaisuuksista. Nämä eivät ole asioita, jotka rakentuvat strategiadokumentilla – ne rakentuvat tekijöillä ja osaamisella.
Tähän mennessä saadut tulokset eivät anna kovin vahvaa näyttöä siitä, että tämä osaaminen on jo talossa. Toki strategian toteuttamiseen tarvitaan aikaa, mutta suunta ja tekeminen pitäisi silti näkyä jo varhaisessa vaiheessa.
Toivottavasti johto pystyy osoittamaan lähikuukausina konkreettisesti, että tässä on muutakin kuin hyvä idea paperilla.
2 tykkäystä
Jep. 2020 olisin ymmärtänyt päätöksen paremmin, mutta sen jälkeen merkittävä osa kilpailijoistakin on jo siirtänyt liiketoimintaansa vahvemmin vaihtoautoihin.
Tästä täysin samaa mieltä.
Pääomamarkkinapäivän yhteydessä kysyinkin liiketoimintajohtajalta Q&A:ssa, että millä Wetteri pyrkii erottautumaan etabloituneista vaihtoautotoimijoista, joilla vaihtareiden myynti on vahvasti DNAssa. Liiketoimintajohtaja nosti esille monimerkkitalon statuksen taustalla ja sen avulla tehdään Wetterin vaihtoautokaupasta niin hyvä kuin osataan. Sakan ja Kamuxin kaltaisia toimijoita ei kuitenkaan ole tarkoitus haastaa suoraan. (imo ontuva väite, kun kilpaillaan kuitenkin samoista asiakkaista).
Joillekin merkkiedustukset voivat tuoda tunteen laadusta ja uusien autojen myynti toimii kieltämättä vaihtoautojen hankintakanavana. Historiassa puhtaasti vaihtoautoihin keskittyneet toimijat ovat kuitenkin olleet kyseisistä edusta nauttivia monimerkkitaloja kannattavampia ja monimerkkimallin hankintakanavan tuomat edut supistuvat vaihtoautoliiketoiminnan kasvun myötä.
2 tykkäystä
Harvinainen yksimielisyyden hetki Thomaksen kanssa.
Vaihtoautoliiketoiminta on niin syvälle erikoistunut ala, että pelkkä strategiadokumentti tai monimerkkitalon status ei riitä eväiksi, jos tosiosaaminen puuttuu organisaation ytimestä.
Vaihtoautomarkkinan kuumuus kertoo oikeastaan aika karusta tilanteesta: uusien autojen myyntivolyymi on niin matala, että pari vuotta vanha auto käy käytännössä uuden hinnalla ja menee silti. Tässä ympäristössä hintaedulla tai hankintakanavilla erottautuminen on vaikeaa, koska kukaan ei oikein pääse leiville. Ihmettelen muuten, ettei autontuojien yhdistys ole aktivoitunut esittämään selkeää TCO-laskentaa uuden auton kaupan elvyttämiseksi, mutta se lienee eri keskustelu.
Wetterin tapauksessa olisi mielenkiintoista nähdä panostusta tarkastettuihin vaihtoautoihin. Tarve on aito: KKV:n tutkimuksen mukaan käytettyjen autojen kauppa on kuluttajayhteydenottojen ylivoimaisesti yleisin syy, ja liki kaksi kolmesta ajoneuvoasiasta koskee juuri vaihtoautoja. Suomessa vain 4–5 prosenttia käytetyistä autoista kuntotarkastetaan eli markkina on käytännössä valloittamatta. Alan sanonta pitääkin paikkansa: jos auto on kunnossa, tekninen tarkastus on myyjälle pelkkää loistavaa markkinointia. Excel-taulukossa se näyttää pelkältä kuluerältä, mutta kokemuksesta tiedetään, että myynnin jälkikuluissa säästää helposti yli tuplat sijoitettuun rahaan nähden. Tämä kuitenkin edellyttää juuri sitä osaamista ja organisaatiota, joka Wetteriltä näyttää nyky organisaatiossa puutuvan kokonaan.
Merkkivalikoimassa on myös oma haasteensa. Volvo ja Mercedes ovat ominaisuuksiltaan loistavia autoja, mutta käytettynä kummassakin on tunnettuja kipupisteitä: Volvossa akku-ongelmat ja ERAD-nelivetojärjestelmän heikkoudet, Mersulla taas akkujen korjauskielto valmistajan taholta ja uuden akun hinnoittelu, joka ei ole millään tavalla kuluttajalle kohtuullinen. Ei ole sattumaa, että autokauppojen omat huutokaupat ovat täynnä hybridejä, Volvoja ja Mersuja - kukaan ei halua ottaa korjauskuluriskiä. Systemaattinen ennakkotarkastus ja avoin kuntoraportti voisivat muuttaa tätä asetelmaa merkittävästi ja toimia aitona kilpailuetuna , jos tahto ja taito löytyvät.
4 tykkäystä
Tässä on Thomaksen kommentit, kun Wetteri kertoi ostavansa Sports Car Center (SCC) Airport Helsingin huoltoliiketoiminnan ja aloittavansa vaihtoautomyynnin & huoltopalvelut Helsingissä.
Olisivat hoitaneet Pohjois Suomen ja Raskaankaluston lähtemättä seikkailemaan sellaisille liiketoiminta alueille minne osaaminen ei riitä niin olis hyvät eväät pärjätä tulevaisuudessa. Nyt tilanne on sellainen että alalla veikataan että tämä on ensinmäinen joka heitää kunnon voltit!
4 tykkäystä
Wetteri osti Helsingin huoltobisnesken — mutta mihin hintaan ja miksi?
Kauppahinta ihmetyttää. Kohteen liikevaihto on 9,6 miljoonaa ja liikevoitto 0,2 miljoonaa euroa. Siitä maksetaan 2,1 miljoonaa. Alan normaali viitearvo tämänkokoiselle huollolle liikkuu 4–5 kertaa tuloksen tienoilla. Tässä mennään yli kymmenen kertaan. Mitään erityistä perustetta korkeammalle hinnalle ei tiedotteessa kerrota.
Myyjä rahoittaa itse kaupan. Wetteri ei pysty maksamaan käteistä, joten myyjä antoi 1,25 miljoonan vaihtovelkakirjalainan. Jos kohde olisi niin houkutteleva kuin annetaan ymmärtää, myyjällä olisi ollut muita ostajia jonossa. Lainaan on vielä kirjattu ehto: jos Wetteri ei maksa lyhennyksiä, myyjä saa Wetterin osakkeita. Tämä ei kuulosta tilanteelta jossa ostaja pitää valtteja käsissään.
Wetteri on nyt vuokralainen tiloissa joita se ei omistanut ennen kauppaakaan, eikä kiinteistö kuulunut kauppaan. Toimitusjohtajan tausta on etelässä, ja tämä kauppa sopii siihen kuvaan hyvin. Yhtiön etu on toinen asia. Pohjois-Suomen kuorma-automyynti ja -huolto myytiin pois, samoin Joensuun ja Kajaanin raskaan kaluston huoltotoiminnot — molemmat myynnit näyttivät enemmän pakkomyynniltä kuin strategiselta valinnalta. Nämä olivat Wetterin rakentama ydinosaaminen vuosikymmenten ajalta. Nyt niistä on luovuttu ja sama raha pistetään vuokratiloihin Helsingissä.
Henkilöautohuollon tulevaisuuskin on kysymysmerkki. Vuonna 2024 uusia henkilöautoja rekisteröitiin 15,4 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna, ja kokonaismäärä jäi 30 prosenttia alle kymmenen vuoden keskiarvon. Vuosi 2025 meni vielä huonommin — henkilöautoja rekisteröitiin 70 612, eli lähes kolme prosenttia alle jo valmiiksi heikon vuoden 2024 tason. Vähemmän uusia autoja tarkoittaa vähemmän takuuhuoltoja ja määräaikaishuoltoja lähivuosina. Raskaaseen kalustoon tämä ei samalla tavalla osu — mutta siitähän Wetteri juuri luopui.
2 tykkäystä
Ei henkilöautojen määrä minnekään vähene. PK-seudun uudet autot eivät ole Wetterin myymiä, eli ei ne sinne kuitenkaan ohjautuisi huoltoon kovin helposti. Autot myydään tällä hetkellä uuden sijaan käytettynä tuontiautoina, mikä ei ainakaan vähennä huolto- ja korjauspalveluiden tarvetta. Eihän tuo Wetterin laajentuminen Helsingin alueelle tällä liikulla kovin halvalta ja järkevältä vaikuta.
@Thomas_Westerholm Miten arvioit palkonko Wetterin käytettyjen myynnin liikevaihto kasvoi Q4/2025 vs. Q1/2026?
Tässä on Thomaksen ennakkokommentit, kun Wetteri kertoo tuloksestaan torstaina
Odotamme yhtiön liikevaihdon kasvaneen lievästi ja oikaistun liikevoiton parantuneen selvästi vertailukauden heikolta tasolta. Raportissa päähuomiomme kohdistuu tuloskäänteen etenemiseen, näkymiin ja yhtiön kireään taseasemaan. Tämän rinnalla seuraamme kommentteja huhtikuussa tiedotetun Helsingin huoltoliiketoimintakaupan ja vaihtoautomyynnin aloituksen tiimoilta.
Vetää sanattomaksi, yhtiö joka taistelee kannattavuuden kanssa, ja jonka kassassa ei liikaa ainakaan puskureita löydy, vie uskon koko yhtiön hallitukselta:
3 tykkäystä
Tämähän saattoi olla sovittu juttu silloin kun Simula teki koko wetteristä ylihintaisen ostotarjouksen
1 tykkäys
Vielä hiljaisemaksi vetää kun muistaa, että erokorvauksen saaja on itse yhtiön pääomistaja. Konkurssin partaalla olevan yhtiön toimitusjohtaja maksoi siis yhtiöstä ulos itselleen 1,4M eur ja sittemmin siirtyi itse hallitukseen… palkitsemisen Simula näemmä osaa - ei ihme, että on hallituksen palkitsemisvaliokunnan jäseneksikin otettu 
6 tykkäystä
Minä taas ihmettelen ihmettelyä. Järjestäin nuo aktiiviomistajien pörssiin köökin kautta tuomat firmat ovat samaa skeidaa eri paketissa:
Ei kai joku enää erehty kuvittelemaan, että näitä firmoja johdettaisiin ammattitaidolla ja tavalla, josta piensijoittajalle koituisi jotain hyötyä?
6 tykkäystä