Pari kertaa kaksi päällä Eurooppaa kiertäneenä en lähtisi tuollaisella katteella ja laukkuvarustuksella reissuun. Ei tuo oikein matkasportilta tai ratapyörältä vaikuta, vaikka voimaa onkin enemmän kuin missään. Mutta kyllä mä tuolla Kaivariin kahville mielelläni kurvaisin joskus kauniina kesäpäivänä. Ehkäpä tuosta saisi voittoisan vehkeen kiihdytyskisoihin myös? Pidetään peukkuja, että ostajia löytyy, vaikka mun tuttavapiiristä ei taida löytyä.
No kyllähän tämä ihan rehelliseltä huijaukselta näyttää. Yksityis-sijoittajilta nostetaan (tai tässä vaiheessa varmaan enemmänkin yritetään nostaa) rahaa +1 miljardin valuaatiolla kun ammattisijoittajat (jotka tekisivät DD:n) pitävät casea sijoituskelvottomana.
Se mitä en tajua on miten Risto Siilasmaa on vielä omalla nimellä mukana tällaisessa?
“HS Vision näkemässä markkinointimateriaalissa osakkeita voisi pian ostaa hintaan, jonka perusteella Donut Lab olisi 1,25 miljardin euron arvoinen yhtiö.
Aiemmalla kierroksella sijoitusta yhtiöön on kaupattu 250 miljoonan euron arvostustasolla eli pyydetty hinta on viisinkertaistunut lyhyessä ajassa.”
18 tykkäystä
Aloin haeskella tietoa siitä, onko joku muu ehdottanut Donutin kennon olevan bipolaarinen, tulostettu rakenne. Ainakin Joachim Sann on ehdottanut Saksassa vastaavaa.
Kohdasta 27 min eteenpäin, Sann arvailee akkukemiaa:
3 tykkäystä
Tämä saaga voi vielä poikia mielenkiintoisen ennakkotapauksen Finlexiin, liittyen siihen miten vaatimusta huolellisuudesta arvioidaan suhteessa kokeelliseen valmistusteknologiaan. Luulen kuitenkin että Siilasmaa on tässä suhteessa varmistanut selustansa. Prosessi ratkaisee, ei lopputulos.
4 tykkäystä
Vieläkin on kummaa että yhtiö hakee rahoitusta sijoittajilta vaikka muita keinoja olisi kuten vaikka EIB kautta josta voi saada jo 6 viikossa rahoitusta ja Donutin tuote on sen verran mullistava(väitetysti) että rahoituksen saaminen on varmaa tuota kautta ja varmasti edullisesti.
Toki Euroopan investointi pankki vaatii varmasti todisteita enemmän kuin piensijoittaja niin siitä voi päätellä jotain. No tänään taas uutta dataa ulos ja ehkä asiat valkenee taas lisää.
5 tykkäystä
Ei riitä oma osaaminen ymmärtämään tuloksia:
Ja
Täydennetään tätä vielä kommentilla tuosta youtube-videosta
Eri kenno siis testattiin, kuin 1. raportissa (DL3).
Tutustutaan tuloksiin, mutta alustavasti itselle on kyllä pettymys ettei pakkasenkestoa mitata lainkaan. Ehkä se tulee myöhemmin.
En myöskään ymmärrä miksi sanotaan että “rinnakkain testattiin nämä” kun päivämäärät raporteissa eroaa jo nyt aika radikaalisti
1 tykkäys
Mun käsittääkseni Donut toimitti testeihin 3kpl kennoja ja näistä VTT valitsi itse testattavan kennon, näin taisi jossain olla kerrottu.
2 tykkäystä
Raportissa kerrottiin että 3 eri kennoa tässä testissä mutta ensimäisessä oli vain yksi testattu ja ei ollut erikseen mainintaa 2 muusta kennosta mutta nyt oli myös maininta niistä.
O.K., uskon että kenno on joko solid state tai ehkä kuitenkin semi-solid state, koska 100 astetta johti jonkin osan materiaalia pienimuotoiseen hajoamiseen tai kaasuuntumiseen, eli pussi hajosi. Suorituskyky ei kuitenkaan ilmeisesti kärsinyt. Akkukemia on täysi arvoitus.
Oman vajavaisen ymmärrykseni mukaan tämäkään ei oikein todista mitään, tai viittaa ainakin siihen suuntaan että Donutilla ei ole ainakaan täysin lupausten mukaista solid state-akkua testeissä. Yhdessä 100 asteen testissä kenno menetti vakuuminsa, eli siellä syntyi kaasua ja/tai paine kasvoi niin, että se pussi paisui. Tämä ei ymmärtääkseni tue väitettä täysin solid state-akusta.
Muutenkin ongelma lienee taas se, että tehtiin varsin rajallinen määrä testejä ennakkoon määrätyillä raja-arvoilla. Näin pieni otos ei oikein kerro mitään - nykyisilläkin akkukemioilla voidaan ilmeisesti päästä tällaisiin tuloksiin, mutta akut eivät vaan tällöin kestä pitkään. Mikään ei todista, että nämäkään kennot kestäisivät pitkään tällaista kohtelua. Edit: ehkä nämä tulokset kuitenkin viittaavat siihen suuntaan, että tämä ei kuitenkaan mikään kiinankaupasta ostettu valmis litiumkenno ole - sen verran pitkään se kesti kovia lämpötiloja ja pysyi vielä melko hyvin toimintakuntoisena.
4 tykkäystä
Pystyykö näistä erillisistä raporteista ylipäätään luotettavasti todentamaan, että kaikissa (myös tulevissa) on testattu samoja/samanlaisia kennoja? Selkeämpää olisi, että VTT rapsassa todettaisiin, että on testattu samaa akkua/akkuja kuin raportissa xxxx (insert toisen raportin identifikaattorinumerosarja).
1 tykkäys
Ei tähän voi muuta sanoa, kuin että odotus jatkuu ja tulevien viikkojen testiä odotellessa.
Jos / kun lopulta tuote tuodaan markkinoille ja se allekirjoittaa nuo jo VTT:n testaamat ominaisuudet, on se merkittävä keksintö.
Nyt on todennettu tuo kyky 11C lataukselle ja tämän päivän tulokset vahvistaa sen, että siellä ei ole ainakaan perinteinen akku tämän kaiken taustalla.
Itsessään noista havainnoista kumpikaan ei ole minkään arvoisia, jos akun kestoa edes siihen 10 000 sykliin ei voida todistaa - tai siihen 100 000 sykliin.
Mutta jos tuollainen tulos meille tulee, se muuttaa taas kaiken. Luulen että panttaavat sitä testiä niin pitkään kuin mahdollista.
Ensi viikolle on mielenkiintoista nähdä, tuleeko sieltä pakkastesti, energiatiheysmittaus tai turvallisuustestit. Nyt kun ainakin itselle tämän lämpötilatestin jälkeen akkukemia on täysi mysteeri, voi sieltä tulla mikä vain edellämainituista ilman että se vielä muuttaa hirveästi tilannetta tai tätä case. Nyt kun tosiaan kertaluontoisesti testataan noita eri ominaisuuksia.
Luulen että tuota syklinkestävyyttä pantataan mahdollisimman pitkään. Sitä että nämä kaikki ominaisuudet olisivat samalla kennolla, sitä en usko että saamme tietää, ennenkö ensimmäiset “solid state” pyörät ovat liikenteessä.
4 tykkäystä
Ehkä kyseessä on kuitenkin (vaikka muuta väittävät) NMC-pohjainen kenno, eli sisältää litiumia, mutta rakenne ja tuotantotapa eli tulostus on uusi. Elektrolyytti on korvattu esim. kiinteällä polymeerilla. Aika kilpailukykyiseltä kenno kuitenkin vaikuttaa, jos kennoja voidaan tuottaa teollisesti.
1 tykkäys
Luin Electrek viimeisimmän jutun testeistä ja aika hyvin kerrotaan että tulokset lupaavia mutta tärkeimmät testit ovat vielä edessä kuten syklien määrä ja energiatiheys.
Nyt alkaa olla ns helpot testit tehty ja pian pitää alkaa lunastamaan lupauksia joten jälleen kerran voi vain odottaa viikkoja ennenkuin tiedetään onko akku oikeista mullistava vai muuten vaan kiinnostava ja sopiva esim sotilasteollisuuteen.
Tuleeko sitten ensi viikolla pakkastesti, josta odotusarvona on mainosmiesten lupaama -30 C lämpötilassa 99 % ulos verrattuna huoneenlämpö (20 C ) purkuun.
Kaiken logiikan mukaan seuraava testi olisi juurikin tuo mutta mistä sitä tietää kun kyseessä tämä yhtiö.
No viikko aikaa taas saada sitä julkisuutta mitä ilmeisesti haetaan ja taas viikon päästä ihmetellään tuloksia ja ehkä jotain yllättävää tulee ulos.
Täytenä amatöörinä kyselen, että eikö tässä testata yhtä kennoa, ei kokonaista akkua? Ja mitä olen ketjun alkupäätä lukemalla ymmärtänyt, on “helppoa” tehdä yksi kenno hyvillä ominaisuuksilla, mutta vaikea laittaa niitä muutama sata akkuun ja saada toimimaan hyvin yhdessä.
Jos pitäisi arvata jatkoa, niin tuloksia tuodaan tipoittain ja niissä on testattu yhtä asiaa. Näistä muodostuu näennäinen kokonaisuus, jota ei ole kuitenkaan validoitu kokonaisen akun muodossa. Tällä pyritään saamaan rahoitus siihen kuntoon, että kokonaisen akun kehittäminen ja varsinkin tuotanto saadaan käyntiin. Ei sinällään eroaisi esim. Muskin ja Teslan alkuajoista, jossa autosta teipattiin ovia kiinni ja ajettiin rahoitushakemuksia varten lyhyitä pätkiä, jotka auto kesti juuri ja juuri yhtenä kappaleena.
3 tykkäystä
Itse pidän tärkeimpänä asiana tuotantotekniikan tehokkuutta ja kustannuksia. Syklien määrä voi olla pahastikin yläkanttiin, 800 sykliä riitti autoteollisuudelle pari vuotta sitten, nyt ehkä yli 1000. Energiatiheyskin on riittävä, jos CES:ssä mainitut dimensiot sekä kennopaino pitävät paikkansa.
Minusta tuotantotekniikan kyvykkyys olisi voitu osoittaa esimerkiksi tarjoamalla VTT:lle pari konttia täynnä akkukennoja ja VTT:n tutkijat olisivat sieltä poimineet muutaman kennon testejä varten. Kun kiinalaiset ovat halpuuttaneet LFP-tuotantoteknologian eikä Northvolt saanut kennotuotantoa edes massavalmistukseen, tarinan huippukohta tulee siinä, kun akun väitetään olevan halvempi kuin nykyiset litium-akut eli siis myös LFP-akut. Aikaisemmin natriumakkujen uskottiin päihittävän LFP:t, mutta nyt siitäkään ei ole enää varmuutta. Fyysisissä tuotteissa LFP-akkujen oppimisaste on ollut huippuluokkaa aurinkopaneelien ja LED-valojen kanssa.
Tämän ei pitäisi olla mitään erityisen vaikeaa nykyisillä teknologioilla ja konfiguroitavilla BMS-valmisohjelmistoilla. Jos lämmönsietokyky on hyvä, jäähdytyksen ja lämmityksen pakkaaminen ei ole niin kriittistä ja akkupaketin energiatiheydestä saadaan hyvä.
1 tykkäys
Tärkein pointti tässä on että kyse ei ole akusta. Ei ole missään vaiheessa ollut. Kyse on tarinasta ja ihmisen halusta uskoa tarinaan. Akun tilalla voisi olla Qubitti tai Kvantti tms. ja pointti on että se voi venytetyssä teorian mahdollisuuksissa olla mahdollista. Meidän metsästäjä-keräilijä aivomme ovat virittyneet narratiivin kuunteluun ja uskomiseen. Kyse ei ole älykkyyden puutteesta vaan perustavasta osasta homo sapiensia. Huijauksiin menee yhtä hyvin nobel-voittajat. Sinänsä mielenkiintoista seurata tätä tapahtumakulkua mutta noita testejä tai akkujen ominaisuuksia tutkittaessa ollaan sivuraiteella koska tässä ei ole kyse akuista.
18 tykkäystä