Tänään oli ESG-iltamat.
Jonka avasi @KaroliinaLoikkanen. 
ESG-päivässä kuulemme, miten ESG-vaatimukset, riskit ja mahdollisuudet vaikuttavat yrityksiin ja toimintaympäristöihin.
Ohjelma:
Keynote – Karoliina Loikkanen, Head of ESG Solutions (ESG-ratkaisujen johtaja)
Taaleri – Peter Ramsay, CEO (toimitusjohtaja)
Elisa – Minna Kröger, Corporate Responsibility Director (yritysvastuujohtaja)
@KaroliinaLoikkanen on kirjoitellut CSRD-rapsoista. 
CSRD-raportit, eli kestävyysselvitykset, tulevat jatkossa olemaan osa pakollista vuosiraportointia. Raportointi on erittäin monimutkainen kokonaisuus ja tämän julkaisusarjan tavoitteena onkin avata osakepoimijan kannalta olennaisia asioita CSRD-raportoinnista.
Mitähän tällainen CSRD-raportointivelvollisuus maksaa esimerkiksi pienille pörssiyhtiöille? Kuka näitä lukee, kun kyseessä on smallcap tai midcap -yhtiöt? Mitä hyötyä pienten ja keskisuurten pörssiyhtiöiden sijoittajat tästä saavat vs. kustannus. Ja vielä, on herkullista lukea, miten esimerkiksi Apple tai Nike peittävät esimerkiksi alihankinnan orjatyövoiman käytön kaunotermien ja CSRD-kikoilla “kestävyys”, “vastuullisuus” -raportoinnin sisuksiin. Valkopesua, monitulkintaisuutta ja turhaakin ehkä?
Raportoinnin standardoinnin kehittäminen on lähtenyt hyvästä ajatuksesta tuoda vastuullisuustietoa laajemmalle joukolle ihmisiä. Valitettavasti toteutus toistaiseksi takkuaa monestakin syystä.
Raportointi on aina raportointia, ja kuten CSRD artikkelisarjan jatko-osista tulee ilmenemään, kaikki on suhteellista. Yksiselitteisten mittareiden ja niiden tulkinnan rakentaminen tällä osa-alueella on hyvin haastavaa, vaikkakin se olisi myös hyödyllistä. Hyvin paljon jää lukijan osaamisen varaan ja usein - ei aina- lukujen vertailu yritysten välillä on ongelmallista mikäli ei ole itsellä taustaa luvun mittaustavoista (juurikin niin kuin talousraportoinnissa joissain tapauksissa)
Hiilidioksidipäästöjen kokonaismäärä arvoketjussa lienee yksi perinteisimmistä esimerkeistä.
Kustannuspuolen kehittyminen kiinnostaa varmasti monia, ja sitä seurailen tässä vuosiraportoinnin alkaessa siinä määrin kun sitä on mahdollista erotella.
Linkkasin alle hallituksen esityksen viime vuodelta, jossa nostettiin Suuryritysten kirjanpitorajoja Liikevaihdon ja Taseen osalta. Ei nyt liity siis enää vain pörssiyhtiöihin. Kaikkien suuryritysten tulee laatia kestävyysraportointipaketti 2025 eteenpäin.
Tuossa esityksessä on hiukan läpikäyty kustannuksia. Toki kyseessä on vain arvio ja hirveästihän on vaikutusta sillä, että minkä kokoisesta firmasta puhutaan. Sen nyt varmaan kuitenkin uskaltaa todeta, että kyllä tämä monelle pienemmälle yritykselle on iso kustannus, joka varmasti paljon rikastuttaa konsultteja. Mietin kyllä tässä aika paljon itsekin, että jos puhutaan ihan yksityisistä osakeyhtiöistä pienten pörssiyhtiöiden lisäksi, niin kuinka paljon ulkopuoliset oikeasti näitä raportteja tulevat lukemaan.
Onhan tässä varmasti paljon myös ihan perinteistä muutosvastarintaa ja voihan hyvin olla, että jonkun 5 vuoden päästä tästä ei enää kukaan osaa mieltä pahoittaa. Se kyllä tässä on kuitenkin itseni yllättänyt, että todella kova etenemisvauhti tässä on ollut. Usein on melko pitkiä siirtymäaikoja raportointiin mentäessä, mutta tässä on kyllä hypätty aika lailla suoraan syvään päätyyn.
Se mitä itse tässä pohdin, että koska monet yritykset tulevat tässä käyttämään konsultteja, niin tuleekohan kaikkien yhtiöiden raporteista ihan samanlaista konsulttijargonia (tähän varmaan osin pyritäänkin vertailukelpoisuuden takia), jota jaksaa lukea pari sivua ennen nukahtamista. Kaippa se iso hyöty tässä tulee olemaan isot datanmurskaustyökalut raporttien datapisteille. Näitä työkaluja ei toki yksityissijoittajilla varmaankaan ole käytössä. Toki kaiken tämän jälkeen pitäisi sitten vielä ymmärtää, että mitä erilaiset luvut tarkoittavat missäkin kohdassa. Taloudelliset luvut ovat kuitenkin aika helppo ymmärtää. Itsekin koen, että ESG asioista varmaankin olen keskimääräistä paremmin perillä, mutta kyllä aika monta asiaa tästä CSRD himmelistä saa tavata monta kertaa luettaessa, että mistä tässä oikein on kyse ja todennäköistä, että on senkin jälkeen lyö vain tyhjää 
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_76+2024.aspx
@KaroliinaLoikkanen on kirjoitellut kaksoisolennaisuusanalyysistä.
Kaksoisolennaisuusanalyysi on terminä hankala, mutta käytännössä se on kestävyysselvityksen kohta, josta pitäisi ilmetä osakepoimijan kannalta olennaisimmat asiat.
Kaksoisolennaisuusanalyysi on johdon arvio siitä, mitkä ympäristöön, ihmisoikeuksiin, työelämän oikeuksiin, tuotteiden tietoturvaan, korruptioriskeihin jne., vaikuttavat asiat ovat yhtiölle ns. olennaisia. Mikäli asia on olennainen, pitää siitä raportoida laajemmin erillisen kyseisestä seikasta annetun standardin mukaisesti.
@KaroliinaLoikkanen:n vieraana oli Puttosen Vesa.
Näkökulmia vastuulliseen sijoittamiseen podisarjan ensimmäisessä jaksossa vieraana on Vesa Puttonen- Aalto yliopiston rahoituksen professori ja tuttu hahmo sijoitusmaailmassa selkeine mielipiteineen. Tässä jaksossa hän esittelee näkökulmiaan vastuulliseen sijoittamiseen sekä haastaa sijoittajia tehokkaampaan vaikuttamiseen ilmastonmuutoksen estämisessä.
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:46 Vastuullinen sijoittaminen
06:07 ESG-rahastojen tuotot
17:23 Trumpin aikakauden muutokset
27:00 Mitattavuus
35:05 Minkälaisiin yhtiöihin pitäisi sijoittaa?
Mietin tässä että kun maailmanpolitiikka on menossa poispäin etenkin ilmastoasioista mutta myös laajemminkin vastuullisuus ei enää ole niin iso asia politiikassa, että vastuullinen sijoittaminen voi ajautua marginaaliin.
Sijoittamisen “ulkopuolella” voi miettiä, kauanko Euroopalla riittää kunnianhimoa ilmastokysymyksessä, jos isoja kilpailijoita (etenkin USA) lipeää pois näistä kuvioista. Voi olla, että kunnianhimoisten tavoitteiden yms. varassa olevat sijoitusstrategiat ovat pian tyhjän päällä, kun politiikka muuttuu.
Olen hieman pessimistinen ilmastokysymyksen suhteen, on oikeasti vaarana että kehitys pysähtyy ja ottaa takapakkia poliittisten kysymysten takia.
Loppuuko leikki monelta ennen kuin se kerkesi kunnolla alkaakaan? Ihan validit pointit tässä on takana, mutta kyllähän tämä vähän hölmältä näyttää, että juuri tehty todella iso paketti ja nyt sitä ollaan heti avaamassa ja muokkaamassa. Isossa kuvassajan EU:lla ei ole oikein varaa säännellä itseään hengiltä, kun ajan henki tuntuu olevan, että muualla taakkaa kevennetään. Mitäänhän ei ole vielä päätetty, mutta ihmettelisin kovasti jos noita muutoksia ei jollain tasolla implementoida. Konsultit ei tästä varmaan hirveästi ilahdu…
Tarinan opetus on ainakin se, että tämmöisissä asioissa kannattaa oikeasti edetä muun unionin kanssa samaa tahtia, eikä Suomen kannata olla “etuajassa” tekemässä päätöksiä. Pätee noin yleisemminkin asioihin, ei pelkästään tähän. Edelläkävijyydessä on omat riskinsä mutta tuottopotentiaali on aika vaatimaton, lähinnä saa kivaa julkisuutta mutta eipä sitten juuri muuta.
Lainaan tähän mielenkiintoisen haastattelupätkän, missä Peter Nyberg, rahoituksen professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta kertoo esg-sijoittamisesta:
Verneri kävi erinomaista keskustelua Hankenin apulaisprofessori Hanna Silvolan kanssa.
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:42 Työt
04:26 Sijoittajana
07:25 Pystyykö sijoittajien kasvuhalua ja toisaalta vaadetta leikata päästöjä (liikakulutusta) sovittamaan toisiinsa?
13:13 Sääntely
18:10 Viherpesu
22:50 Miten sijoittaja pysyy mukana?
39:30 Mitä vastuullinen sijoittaminen on?
48:20 ESG rahastot
01.03:47 Ilmastonmuutos
01:07:08 Vesa Puttosen argumentti
01:11:55 Onko rahastot viherpesua, kun monet ESG-rahastot on silti NVIDIAa täynnä?
01:18:00 Minkä asian korjaisit markkinalla, jos pystyisit?
@catarina.asplund:in vieraana oli Finsifin Antti Malava Danske Bankilta ja Markus Lindqvist Aktialta.
Aiheena oli tietysti vastuullinen sijoittaminen.
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:27 Finsif
01:40 Sijoittajina
02:40 Vastuullinen sijoittaminen?
05:22 Kasvun ja ylikulutuksen tasapainottaminen
09:56 Sääntely
16:25 ESG rahastot
24:08 Mitä käy Trumpin aikakaudella
28:25 Rahastojen tuotot
31:58 Miten sijoittaja pysyy kärryillä?
34:56 Kiinnostus
38:05 Minkä asian korjaisit markkinalla, jos pystyisit?
Varsinkin USA:ssa Biblically Responsible Investing on ollut suosittua jo monta vuotta. Eli vältetään tiettyjä yhtiöitä ja aloja(pois suljetaan) ja saatetaan suosia tiettyjä muita. Joissakin tapauksissa saatetaan jopa myös tuoda omia agendoja esille yhtiökokouksissa.
Onko kukaan Suomessa perehtynyt aiheeseen? Ja ylipäätänsä, jos joukossa kristittyjä sijoittajia, niin vältättekö Helsingin pörssistä tiettyjä yhtiöitä?
Miten koet yhtiöiden vastuullisuusviestinnän sijoittajana?
Hei sijoittajat!
Kirjoitan parhaillaan pro gradu -tutkimustani Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa otsikolla “Digital ESG communication’s effect on trust in investor relations”. Tutkielmani tavoitteena on selvittää, miten yksityissijoittajat kokevat yhtiöiden vastuullisuusviestinnän ja, miten se vaikuttaa luottamuksen rakentumiseen.
Arvostaisin siis suuresti, jos voisit vastata alla olevaan kyselyyn. Kaikki vastaukset ovat anonyymejä eikä vastaaja ole mitenkään tunnistettavissa kyselystä. Vastauksia käytetään vain tutkimustarkoituksiin ja ne poistetaan välittömästi tutkimuksen valmistuttua. Kyselyssä on 12 avointa kysymystä ja siihen vastaaminen vie noin 10 minuuttia.
https://link.webropolsurveys.com/S/266E2F0184128A10
Terveisin,
Saana Paju, smpaju@student.jyu.fi
Noin vuoden vanha Ben Felixin video ESG sijoittamisesta.
Kauppalehdessä iso juttu yhtiöiden päästövähennyksistä (en tiedä onko muurin takana).
Aika paljon tuntuu olevan semmoista, että päästöt ovat vähentyneet liiketoiminnan kasvun ollessa aneemista tai supistuvaa ja että yhtiöt ovat siirtyneet ostamaan uusiutuvaa energiaa. Aika vähän uusia innovatiivisia prosesseja yms. millä yhtiön sisällä tapahtuisi päästövähennyksiä. Onhan se toki hyvä suosia uusiutuvaa energiaa mutta jotenkin ei se kyllä oikeasti päästötavotteita pidemmän päälle ratkaise. Mennään helpot keinot edellä ja sitten jos/kun liiketoiminta jälleen kasvaa niin päästötkin lähtevät kasvuun.
EY:n vastuullisuuskonsultointipalveluiden johtaja Lauri Larvus tuo esiin seikan, että yhtiöt ovat satsanneet paljon raportointiin, mikä tietty on hyvä asia. Mutta raportointi ei ole homman pihvi vaan oikeat, päästöjä vähentävät toimet.
Kun ketju tämä aloitettiin vuonna 2018 olivat vastuullisuusasiat pinnalla, se oli sitä hyvää aikaa ennen koronaa ja sotaa. Loudspring oli pinnalla, kiihdyttäen vastuullisia yhtiöitä kasvuun. Silloin(kin) ajateltiin, että Suomesta korkean teknologian maana voi nousta uusia yrityksiä tarjoamaan vastuullisia ratkaisuja suuriin ympäristöongelmiin (ilmastonmuutos jne.).
Nyt kun on mennyt seitsemän vuotta noista ajoista, voisi tehdä pienen välitilinpäätöksen missä mennään? Tehtaiden sulkemisten ja uusiutuvaan energiaan siirtymisen aikaansaamat päästövähennykset eivät ole kauhean kunnianhimoista toimintaa,
Vai kiinnostaako tämä aihe enää nykymaailmassa? (EU tuntuu jäävän aika yksin kunnianhimonsa kanssa monissa vastuullisuusasioissa.)
Ei täysin samaa asiaa, mutta oma näkemys on, että tähän samaan kaikki jollain tapaa liittyy.
Omistajien riskinottohaluttomuuteen auttaisi tietenkin kummasti päästökysymyksessä, jos olisi vahva syy uskoa päästöillä olevan (jatkuvasti nouseva) hinta pitkälle tulevaisuuteen. Kun hiiltä saa dumpata ilmaiseksi / nimelliseen hintaan ilmankehään, ei toimintatapojen muutokselle ole kummempaa tarvetta.
Hyviä pointteja!
Mietin vielä tuota Suomen korkean osaamisen hyödyntämistä - jo 1990-luvulla ympäristöteknologiaa hehkutettiin Suomen tulevana vahvuutena. Ajatus oli, että meikäläiset yhtiöt ratkaisevat globaalisti ympäristökysymyksiä. No, onhan nyt jotain tullutkin mutta kovin hitaasti mitään mullistavaa, isoa bisnestä on tullut Suomeen. Eli yhtiöitä, jotka auttaisivat muita yhtiöitä ja yhteiskuntia ympäristöasioiden ratkaisemisessa.
Enemmän on pelattu varman päälle ja keskitytty vanhoihin vahvuuksiin.
Faith based sijoittaminen - eli kristillisten arvojen mukaisesti sijoittaminen on kasvussa:
Faith-based investing is having a moment
Periaatteessa noudatan itsekin kyseistä ohjenuoraa. Haastavaa koska yrityksillä kuitenkin on aina/usein rönsyjä aloihin/tuotteisiin jotka eivät ole käsi kädessä kristillisten arvojen kanssa.
