# Väkiluku ja osakemarkkinat

**URL:** https://forum.inderes.com/t/vakiluku-ja-osakemarkkinat/49239
**Category:** Talous & markkinat
**Tags:** demografia
**Created:** [Huhtikuu 24, 2024, 7.44am UTC](https://forum.inderes.com/t/vakiluku-ja-osakemarkkinat/49239 "2024-04-24T07:44:00Z")
**Posts on this page:** 20
**Page:** 8

<div class="post-metadata">

### Author: ![Kurssintutkija](https://forum.inderes.com/user_avatar/forum.inderes.com/kurssintutkija/32/191182_2.png) [@Kurssintutkija](https://forum.inderes.com/u/Kurssintutkija)
#### Post date: [Heinäkuu 30, 2025, 5.06am UTC](https://forum.inderes.com/t/vakiluku-ja-osakemarkkinat/49239/147 "2025-07-30T05:06:13Z")

</div>

Nyt Kauppalehti otti saman asian käsittelyyn pääkirjoituksessaan. Kirjoituksen mukaan muualla Euroopassa lapsilla on jo elatusvelvoitetta vanhempiensa hoitoon. Meneeköhän tämä jo politiikkaketjun puolelle?

> **[Pitääkö lapset velvoittaa hoitamaan vanhempansa?](https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/81a0041c-71c4-4e36-baa3-c3b6493c237f)**
>
> Tärkeimmät ajankohtaiset talousuutiset, pörssikurssit ja kattavat sijoittajapalvelut löydät Kauppalehdestä.

---

<div class="post-metadata">

### Author: ![Verneri\_Pulkkinen](https://forum.inderes.com/user_avatar/forum.inderes.com/verneri_pulkkinen/32/230519_2.png) [@Verneri\_Pulkkinen](https://forum.inderes.com/u/Verneri_Pulkkinen)
#### Post date: [Heinäkuu 30, 2025, 5.41am UTC](https://forum.inderes.com/t/vakiluku-ja-osakemarkkinat/49239/148 "2025-07-30T05:41:45Z")

</div>

> [@Kurssintutkija](#):
>
> Meneeköhän tämä jo politiikkaketjun puolelle?

Jos miettii ketjun teemaa eli väkiluku ja osakemarkkinat, menee enemmän sinne! 😃

Mutta tuota voi pohtia myös talouden kannalta ja sitä kautta osakemarkkinan vinkkelistä.

Esim. yleisesti ottaen ajatellaan, että syntyvyyden aluksi laskiessa syntyy talouteen kasvubuusti, kun aikuisia irtoaa enemmän työelämään lastenhoidon vähentyessä. Kuten viime vuosikymmeninä on käynyt. Sen päälle on tullut viimeisen yli puolen vuosisadan aikana naisten kasvava osallistuminen työelämään. Jos talouskasvu tulee käsiparien määrästä ja niiden tuottavuudesta, miettikää mikä “kertabonus” naisten kasvava osallistuminen työelämään (pois kotitöistä, mitä ei lasketa BKT:hen…) on ollut. Tätä on vaikea toistaa missään.

 ![Screenshot 2025-07-30 at 8.35.58](https://files.uploads-eu3.communiteq-cloud.com/uploads/db2934/original/3X/8/6/8612033202cfcaac555c756bc37245fb07215803.jpeg)

Kun keski-ikäiset talouskommentaattorit muuten mehustelevat menneiden aikojen “+3 %” talouskasvua ja miten asiat olivat paremmin, mietin usein unohtavatko he kuinka ainutlaatuinen ajanjakso talouskasvun kannalta sotien jälkeinen aika on ollut länsimaissa ja etenkin Suomessa. Kaikki osui nappiin: catch up efekti (eli otetaan kiinni kehittyneempiä talouksia), terveen väestörakenteen kasvu ja sittemmin syntyvyyden lasku, naisten kasvava osallistuminen työelämään, teknologinen kiinniotto, luonnonvarojen estottomampi käyttö jne.

Jos, tai kun, tulevaisuudessa syntyvyyden taso on kuin Children of Men elokuvassa ja aiempi hyöty siitä häviää väestörakenteen kääntyessä päälaelleen olevaksi pyramidiksi ja kaiken kukkuraksi ne vähät nuoret kouluttautuvat heikommin, voi vanhempien elatus kääntää aiemmat lainassa olleet hyödyt päinvastaiseksi. Sen lisäksi, että työvoima kutistuu, aikuisista suurempi osa joutuu/pääsee pitämään huolta omista vanhemmistaan. Mikä pahentaa työvoimapulaa entisestään, lisäten _degrowth_ kierrettä.

En muista oliko tämä niin hyvä leffa, siitä on aikaa kun tuli katsottua. 😃

 ![Screenshot 2025-07-30 at 8.41.19](https://files.uploads-eu3.communiteq-cloud.com/uploads/db2934/original/3X/8/4/847d00c2b9ae9e05ed54c486c9de8ce18abff7a6.jpeg)

---

<div class="post-metadata">

### Author: ![Wallet\_Buffet\_Omahan](https://forum.inderes.com/user_avatar/forum.inderes.com/wallet_buffet_omahan/32/141383_2.png) [@Wallet\_Buffet\_Omahan](https://forum.inderes.com/u/Wallet_Buffet_Omahan)
#### Post date: [Heinäkuu 30, 2025, 6.35am UTC](https://forum.inderes.com/t/vakiluku-ja-osakemarkkinat/49239/149 "2025-07-30T06:35:37Z")

</div>

> [@Verneri\_Pulkkinen](#):
>
> kuinka ainutlaatuinen ajanjakso talouskasvun kannalta sotien jälkeinen aika on ollut länsimaissa ja etenkin Suomessa.

Suomessa oli myös poikkeuksellisia yksilöitä ja (samaan aikaan 🤯) niin vanhahtaneelta kuin se kuulostaakin yhteisöllisyyttä. Alvar Aalto ja muut olivat ajamassa Rakennustietokortistoa tähän kollektiiviseen tahtotilaan. Arjen kriittinen käytännön ongelma joka korostui kun ihmisiä liikkui ja tuli lisää helpottui, kun kotien rakentamisesta saatiin oikeaa (mielestäni) plussummapeliä.

Toki historian kirjoitus siistii, editoi ja oikolukee. Mutta näinä käänteisen väestöpyramidin uhan aikoina väkisin aprikoi aikaa ennen omaa syntymää ja mikä mahdollisti omat olosuhteet.

Nyt meillä on pienellä hyperbolalla läjiä tyhjiä uusia yksiöitä ja lahoavia rintamamiestaloja, kuppilat täynnä työttömiä rakennustyömiehiä ja arvoketjun parhaaseen osaan metatyöllä tarraaminenkaan ei vain oikein tunnu lähtevän lentoon sen enempää kuin niiden kuppiloiden kannattavuus.

Väestönkasvun osuutta ei voi vähätellä ja tämä sortuu vähän romantisointiin, mutta onhan se siistiä edes lukea tarinoita ajasta kun asioita saatiin oikeasti tapahtumaan. 😃

---

<div class="post-metadata">

### Author: ![Verneri\_Pulkkinen](https://forum.inderes.com/user_avatar/forum.inderes.com/verneri_pulkkinen/32/230519_2.png) [@Verneri\_Pulkkinen](https://forum.inderes.com/u/Verneri_Pulkkinen)
#### Post date: [Heinäkuu 30, 2025, 6.49am UTC](https://forum.inderes.com/t/vakiluku-ja-osakemarkkinat/49239/150 "2025-07-30T06:49:39Z")

</div>

> [@Wallet\_Buffet\_Omahan](#):
>
> Väestönkasvun osuutta ei voi vähätellä ja tämä sortuu vähän romantisointiin, mutta onhan se siistiä edes lukea tarinoita ajasta kun asioita saatiin oikeasti tapahtumaan. 😃

Tekemisen meininki on kieltämättä saattanut olla vähän eri tasolla.

Lueskelin pitkästä aikaa Lahden historiaa pari päivää sitten, mikä ajoi minut pohtimaan tätä samaa asiaa.

Nykypäivän Lahden monet mieltää “Chicagoksi” huonolla tavalla, mutta pitkään kaupunkia leimasi vahva kasvunhalu. Lahtea profiloitiin amerikkalaiseksi kaupungiksi ennakkoluulottomuudella ja vailla turhaa historian taakkaa (naapurikylä Hollolalla, jonka osa Lachtis by oli aikoinaan, sitä historiaa piisaakin syvälle keskiaikaan asti).

Kauppalan palaminen 1878 spinnattiin lottovoitoksi, koska silloin vanha maalaiskyläpahanen saatettiin ruutukaavoittaa kaupunkimaisemmaksi (kaupungiksi Lahti muuttui tsaarin anteliaisuudesta 1905).

1910-luvun alussa asukkaita oli 6000, mutta kaupunkiin gryndattiin kivi- ja betonitaloja (jotka rapattiin päältä huom.) ja jugendhelmiä ennakkoluulottomasti. Tämä huipentui valtavaan Eliel Saarisen suunnittelemaan kaupungintaloon, jonka koko ja mittakaava olivat täysin epäsuhdassa niin pieneen kaupunkiin (samalla idealla Elile suunnitteli Joensuun kaupungintalon ja Helsingin rautatieaseman, jotka ovat samankaltaisia romantiikan tötteröitä). Kaupungintalo huippuarkkitehdilta imi koko kaupungin vuosibudjetin, mutta se nähtiin silti rohkeana investointina, koska tulevaisuuden kasvuun luotettiin niin paljon.

Tämä tekemisen ja satsaamisen meininki jatkui jonnekin kasarille tai ysärille asti… Ja kuten muuallakin Suomessa, sittemmin on lähinnä leikattu, surkastettu ja arkkitehtuurikin heijastelee depressionistista persoonatonta apaattisuutta pikavoittoja tavoittelevien grynderien ehdoin. Ja monet noista 1900-luvun alun rakennuksista, jotka heijastelevat sen ajan moderniutta ja eteenpäinmenoa, tietysti purettiin 60-luvulla vielä kerran uuden ja modernin tieltä. 😃

---

<div class="post-metadata">

### Author: ![Pohjolan\_Eka](https://forum.inderes.com/user_avatar/forum.inderes.com/pohjolan_eka/32/38260_2.png) [@Pohjolan\_Eka](https://forum.inderes.com/u/Pohjolan_Eka)
#### Post date: [Heinäkuu 30, 2025, 7.57am UTC](https://forum.inderes.com/t/vakiluku-ja-osakemarkkinat/49239/151 "2025-07-30T07:57:37Z")

</div>

> [@Verneri\_Pulkkinen](#):
>
> Mutta tuota voi pohtia myös talouden kannalta ja sitä kautta osakemarkkinan vinkkelistä.
> 
> Esim. yleisesti ottaen ajatellaan, että syntyvyyden aluksi laskiessa syntyy talouteen kasvubuusti, kun aikuisia irtoaa enemmän työelämään lastenhoidon vähentyessä. Kuten viime vuosikymmeninä on käynyt. Sen päälle on tullut viimeisen yli puolen vuosisadan aikana naisten kasvava osallistuminen työelämään. Jos talouskasvu tulee käsiparien määrästä ja niiden tuottavuudesta, miettikää mikä “kertabonus” naisten kasvava osallistuminen työelämään (pois kotitöistä, mitä ei lasketa BKT:hen…) on ollut. Tätä on vaikea toistaa missään.

Vuonna 1900 syntyi Suomessa keskimäärin 5 lasta per nainen. Jos mietitään, että millainen logistinen operaatio tuo on 9 kuukauden raskaudella (myös huomioiden mahdolliset keskenmenot), imettäminen, pienten lasten hoitaminen, kotitalouden päivittäisen arjen hoito erityisesti ennen sähkövempaimien tuloa ja niin edelleen, niin eipä tuossa oikein jää muuta aikaa (korkea)kouluttautua ammattiin ja päätyä korkeasti tuottavaan työhön. 1900-luvun kuluessa ja lapsiluvun romahtaessa naisille jäi enemmän aikaa käydä koulut, keskittyä uraan ja nostaa omaa henkilökohtaista tuottavuuttaan miesten tasolle. Koska naisia on noin puolet väestöstä, niin onhan tuo ollut aivan kaikilla mittareilla valtava kertaluonteinen positiivinen kehitys talouden osalta.

Lisääntymispäätökset ovat aina ja kaikkialla olleet valtava tabu ja sen lisäksi lapsiluvun lisääminen käytännössä tarkoittaisi sekä naisten henkilökohtaisen tulotason laskua, että kokonaistalouden laskua. Yhteiskunnan elinkelpoisuus vaatisi pitkällä aikavälillä ilman maahanmuuttoa, että saisimme hieman yli 2 lasta per nainen. Muuten työvoima kääntyy laskukäyrällä ja sitä kautta ennen pitkää myös talous seuraa väkisinkin perässä, ellemme sitten keksi jonkinlaista tekoälypohjaista taloussektoria, joka toimii ilman ihmistyötä.

Koska lapsiluku Suomessa on hieman yli 1, niin tämä tarkoittaisi, että **jokaisen** lisääntymisikäisen naisen Suomessa pitäisi vielä tehdä yksi uusi lapsi enemmän, kuin nyt muuten aikoisivat hankkia. Tämä ei tietenkään onnistu mitenkään demokraattisin keinoin ja koska maahanmuuttoa rajoitetaan jokaisen hallituksen toimesta yhä enemmän, niin väestösyöksykierteelle ei pian pystytä enää tekemään mitään. Demografiassa kvartaali on tunnetusti 25 vuotta, joten vallitsevilla trendeillä on valtava liikevoima.

Minun elinaikani suomalaisten mediaani-ikä tulee kaiken järjen mukaan ylittämään 50 ikävuoden. Vaikka moni väittää iän olevan vain luku, niin itse odotan yhteiskunnan ja talouden osalta sen vuoksi valtavasti muutoksia. Meidän yhteiskunnat ja nykyinen talousjärjestelmä on rakennettu mediaanikansalaisen iän ollessa kolmenkympin korvilla valtavan lapsisyntyvyyden aikakaudella ja sillä oletuksella, että valtaosa äänestäjistä on työelämässä maksajan roolissa rakentamassa parempaa tulevaisuutta lapsillensa, eikä saamapuolella lapsettomana äänestämässä itsellensä rajattomasti lisää etuja. Kun talouden kakku ei enää automattisesti kasva, niin yhden etu on aina suoraan toiselta pois ja poliittinen väkivalta alkaa nostaa päätänsä. Niukempina aikoina länsimaisissa yhteiskunnissa luokkataistelu oli erittäin väkivaltaista ja nykyinen poliittinen tyyneys on historiallinen poikkeama.

Nykyiset kolmikymppiset aikuistuivat vuoden 2007 peak Suomi -hetken tienoilla, eivätkä siksi ole ikinä elämänsä aikana aikuisiällä kokeneet Suomen menevän eteenpäin. Kaikki uudistukset ovat aina olleet heikennyksiä aiempiin etuihin. He ovat kuulleet vanhemmiltansa, että miten aiemmin oli kaikille tekijöille valtavasti töitä ja tehtaan siivoojasta noustiin pomoksi, kun oli riittävän ahkera ja kuinka elintaso kasvoi vuosi vuodelta, mutta eivät itse tiedä siitä mitään. Kun heidän lapsensa kasvavat aikuisiksi, särkyy myytti ikuisesta vääjäämättömästä talouskasvusta. Uskon, että Suomessa 20 vuoden sisällä nämä milleniaalien lapset alkavat tehdä terrori-iskuja vanhainkoteihin, kun sukupolvien välinen epäoikeudenmukaisuuden tunne kärjistyy ja töissä käyvä kansanosa alkaa vaatimaan isompaa osaa tulonjaosta, mitä vähemmistönä he eivät voi tehokkaasti demokratialla saavuttaa.

Väestökehitys tulee yhteiskuntamme kohtalonkysymyksenä väistämättä vaikuttamaan osakemarkkinoihin, mutta tässä vaiheessa lienee vielä täysin mahdotonta ymmärtää mittakaavaa tai edes kaikkia muuttujia. Täytyy olla joustava ja lähestyä asiaa avoimin mielin, koska sijoittamisessa vain muutos on pysyvää. Esimerkiksi kun itse aloitin sijoittamisen, niin miinuskorkoja ei oltu vielä keksitty. Varmasti meidän tulevan sijoitusuran aikana keskuspankit ja valtiot keksivät väestökriisin kärjistyessä vielä paljon uusia vastaavanlaisia ja isompia innovaatioita, joihin sijoittajan pitää vain pystyä sopeutumaan.

---

<div class="post-metadata">

### Author: ![vanha\_Qfwfq](https://forum.inderes.com/letter_avatar_proxy/v4/letter/v/90ced4/32.png) [@vanha\_Qfwfq](https://forum.inderes.com/u/vanha_Qfwfq)
#### Post date: [Heinäkuu 30, 2025, 1.04pm UTC](https://forum.inderes.com/t/vakiluku-ja-osakemarkkinat/49239/152 "2025-07-30T13:04:27Z")

</div>

Täytyy nostaa hattua Ekan kyvylle karhuilla niin yksittäisten firmojen kuin kokonaisten kansakuntien (vai pitäisikö sanoa ihmiskunnan) kohdalla.

> [@Pohjolan\_Eka](#):
>
> Kun talouden kakku ei enää automattisesti kasva, niin yhden etu on aina suoraan toiselta pois ja poliittinen väkivalta alkaa nostaa päätänsä. Niukempina aikoina länsimaisissa yhteiskunnissa luokkataistelu oli erittäin väkivaltaista ja nykyinen poliittinen tyyneys on historiallinen poikkeama.

Tähän kuitenkin pienen pieni opponoinnin poikanen. On esitetty että nimenomaan nuorten miesten suuri osuus väestössä ruokkii erilaisia konflikteja kuten sotia ja terrorismia. Kilpailu paikasta auringossa kun käy silloin kiivaana.

> **[Considering population and war: a critical and neglected aspect of conflict...](https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC2781832/)**
>
> This study analyses the relationship between war and population. The impact of the growth and decline of population on important types of warfare—great power, small power, civil war as well as terrorism—is illustrated, with the objective in each ...

---

<div class="post-metadata">

### Author: ![Pohjolan\_Eka](https://forum.inderes.com/user_avatar/forum.inderes.com/pohjolan_eka/32/38260_2.png) [@Pohjolan\_Eka](https://forum.inderes.com/u/Pohjolan_Eka)
#### Post date: [Heinäkuu 30, 2025, 2.50pm UTC](https://forum.inderes.com/t/vakiluku-ja-osakemarkkinat/49239/153 "2025-07-30T14:50:15Z")

</div>

Yleisellä tasolla tuo pitää varmasti paikkaansa ja on jo todettavissa arkielämässäkin. Kun joukko nuoria miehiä voimiensa tunnoissa kokoontuu yhteen kylänraitilla, niin asioita tuppaa tapahtumaan. Vanhemmiten on yleensä rauhoituttu ja on enemmän hävittäävää sekoilussa, räyhäämisessä tai vaikkapa systeemin vallankumouksessa, joten nuorten miesten vähentymisen pitäisi näkyä konfkliktien harvenemisena. Suomen tapaisella harmaantuneella maalla ei ole varaa käydä hyökkäys- sisällis- tai edes pitkittyneitä puolustussotia. Näin luulisi, että tekisimme kaikkemme, että sodat ja kriisit voitaisiin välttää.

Muutama vastaesimerkki tulee kuitenkin heti mieleen. Yhdysvalloissa yksittäinen vihainen nuori meinasi muuttaa koko maailman kohtalon ampumalla Donald Trumpin. Itänaapurissamme nuorien miesten osuus väestöstä on ennätyspieni, mutta silti Venäjä on muuttunut valtiona aiempaa sotaisemmaksi. Tai jos tätä väitettä ei voi hyväksyä, niin ainakaan Venäjän sotaisuus ei ole väestön vanhetessa vähentynyt. Lisäksi mikäli maahanmuutto joudutaan hyväksymään keinona paikata väestöpulaa, niin tulijat ovat yleensä nuoria miehiä, joiden läsnäolo vieläpä lisää entisestään etnisiä ja kulttuurillisia jännitteitä.

Tavalla tai toisella tämä väestökriisi tulee tietenkin ratkeamaan ja ellemme löydä sille ratkaisua, niin ratkaisu löytää meidät ja lopputulos voi olla arvaamaton. Tällä hetkellä valtavirtapoliittisesti on ehdotettu ettemme tekisi mitään ja pikkuhiljaa kuolisimme kansakuntana pois Japanin malliin:

> **[Halla-aho antaisi Suomen harmaantua Japanin malliin: Jos valtion rahat eivät...](https://yle.fi/a/3-10209953)**
>
> Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho tiukentaisi huomattavasti ulkomaisen työvoiman saatavuusharkintaa ja ottaisi mallia Japanista: väki saa vanheta, robotit ja toiminnan tehostus avuksi.

Tämä on varmaankin se optimistisin näköpiirissä oleva skenaario, että minkäänlainen uusi radikaali ideologia ei leviä nuorison keskuudessa ja yhteiskunta säilyy nykyisenkaltaisena loppuun asti. Väestönvaihto tai Gileadin tapainen dystooppinen yhteiskunta eivät ratkaisuvaihtoehtoina ainakaan vaikuta kovin houkuttelevilta 😃

---

<div class="post-metadata">

### Author: ![vanha\_Qfwfq](https://forum.inderes.com/letter_avatar_proxy/v4/letter/v/90ced4/32.png) [@vanha\_Qfwfq](https://forum.inderes.com/u/vanha_Qfwfq)
#### Post date: [Heinäkuu 30, 2025, 3.17pm UTC](https://forum.inderes.com/t/vakiluku-ja-osakemarkkinat/49239/154 "2025-07-30T15:17:01Z")

</div>

Väestörakenne on tietenkin vain yksi tekijä joka vaikuttaa. Vaikka korrelaatio ja kausaliteetti on kunnossa, muitakin vaikuttavia tekijöitä silti on.

> [@Pohjolan\_Eka](#):
>
> Itänaapurissamme nuorien miesten osuus väestöstä on ennätyspieni, mutta silti Venäjä on muuttunut valtiona aiempaa sotaisemmaksi.

Vanha ja juoppo Jeltsin vaihdettiin nuoreen mieheen ja kuinkas kävikään? Wanhaan hywään aikaan Breshneviä seurasi Andropov ja tätä Tsernenko (anteeksi, en jaksa selvittää korrektia translitterointia), molemmat lähinnä käveleviä muumioita. Olisi pitänyt löytää sellainen Jeltsinillekin.

---

<div class="post-metadata">

### Author: ![peruspiensijoittaja](https://forum.inderes.com/user_avatar/forum.inderes.com/peruspiensijoittaja/32/149777_2.png) [@peruspiensijoittaja](https://forum.inderes.com/u/peruspiensijoittaja)
#### Post date: [Elokuu 6, 2025, 12.08pm UTC](https://forum.inderes.com/t/vakiluku-ja-osakemarkkinat/49239/155 "2025-08-06T12:08:00Z")

</div>

Tämä on ollut varsin mielenkiintoinen ketju. Hyviä näkökulmia ja analyysia, mutta nähdäkseni hieman lyhytnäköistä. Väestönkasvun/laskun itseään kiihdyttävä korkoakorolle on selkeä, pitkällä tähtäimellä merkittävä yhteiskuntia muuttava ja murtava voima. Silti historian ekstrapolointi on se helpoin virhe - tuottavuuden osalta. Tuottavuuden kasvun potentiaali teknologisen kehityksen myötä on vielä suurempi talouteen vaikuttava tekijä, kuin väestönkasvu/lasku.

Provosoivasti: väestönkasvun vaikutus talouteen katkeaa. Kyse on vain siitä tapahtuuko se seuraavalla vai 4:llä hallituskaudella 2039?

• Robottipääoma “lisää työvoimaa”. Robottitiheys on kaksinkertaistunut viimeisessä 7 vuodessa ja lapakäyrä vasta lähdössä kasvuun. Robottien määrän lisäksi niiden kyvykkyys kasvaaa (itseoppivuus) ja hinta laskee merkittävää tahtia.  
• Työn määrä ei ole vakio, vaan työn rajakustannusten laskiessa saavutetaan yhä korkeampi talouden potentiaali  
• Digitalisen liiketoiminnan osuus taloudesta kasvanee: Intangibles-investoinnit lisäävät suhteellista talouden skaalautuvuutta kun kerran rakennettu malli/koodi tuottaa arvoa parhaimmillaan lähes nollamarginaalikustannuksilla.  
• Teknologian ja lääketieteen kehitys mahdollistaa entistä pidemmät ja terveemmät työurat. Tiedän, että ympärilleen katsomalla on vaikea kuvitella työelämää, jossa 80-vuotiaat pyörittävät prosesseja. Mutta ikääntymisen tutkijoiden konsensus pitää tätä mahdollisena - jopa todennäköisenä. Ei syöpää, ei neurologisia tauteja, aivoterveyden tutkimusmurrokset, ei ylipainoa, yksilölliset lääkkeet ja yksilölliset ennaltaehkäisevät ”lääkkeet/vitamiinit/suolistomikrobit” saavat aikaan väestön, jossa 80:sen pelikunto on nykyisen 60:sen tasoa. Toki tässäkin kehityksessä saturaatiopiste saavutetaan varmasti, mutta se +25-30% enemmän työtunteja/nuppi on putkessa tulossa.  
• Innovaatiosyklien kiihtyminen. Ihan vaan edelliseen pointtiin liittyen esimerkkinä suosittelen tutustumaan AlphaFold-sukupolven kehitysmalleihin. Kun tuotekehityspuolella proteiinirakenteen selvittämisen päivittyi kerralla “vuosista minuutteihin”, meni monen lääketutkijan tulevaisuusskenaariot uusiksi.

Tekoälyn myötä tuottavuuden kehitystä mahdollistavia ”tuotantovälineitä” tulee nopeammin kuin koskaan historiassa ja niiden kyvykkyyden kattoa (GenAI+) ei ole vielä saavutettu.

Vöestökasvu/kato on merkittävä yhteiskuntaa muokkaava ilmiö. Mutta sen vaikutus talouteen heikkenee päivä päivältä.

Toki jos tähän kehitykseen meneekin se 50-vuotta, siinä välissä ehtii kyllä tulemaan vilu ja nälkä.

Ja aikaperspektiivin liittyen, vanha suositus tutustua aiheeseen: [Amazon.com](https://www.amazon.com/What-Owe-Future-William-MacAskill/dp/1541618629)

---

<div class="post-metadata">

### Author: ![Jukka7](https://forum.inderes.com/user_avatar/forum.inderes.com/jukka7/32/113170_2.png) [@Jukka7](https://forum.inderes.com/u/Jukka7)
#### Post date: [Elokuu 6, 2025, 1.57pm UTC](https://forum.inderes.com/t/vakiluku-ja-osakemarkkinat/49239/156 "2025-08-06T13:57:16Z")

</div>

En löytänyt viestistäsi vastausta kysymykseen: Jos robotit ja tekoäly tekee aina vain enemmän ja halvemmalla ihmisen syrjäyttäen niin kuka voi ostaa mitään kun lähes kaikki ihmiset ovat työttöminä?  
Vai onko tuo “väestöstä tulee talouden kannalta merkityksetöntä” vastaus tähän kysymykseen? Koneet paiskii hommia toisilleen, pyörittävät taloutta keskenään ja jäljelle jääneet ihmiset siirtyy hiljalleen agraariyhteisöihin ja vaihdannaistalouteen? Amerikoissa otetaan jo askelia tähän suuntaan. Telttakyliin ja autoihin asumaan siirtyy jatkuvasti lisää ihmisiä.

---

<div class="post-metadata">

### Author: ![Kulumarauta](https://forum.inderes.com/letter_avatar_proxy/v4/letter/k/f4b2a3/32.png) [@Kulumarauta](https://forum.inderes.com/u/Kulumarauta)
#### Post date: [Elokuu 6, 2025, 2.15pm UTC](https://forum.inderes.com/t/vakiluku-ja-osakemarkkinat/49239/157 "2025-08-06T14:15:17Z")

</div>

Yritykset tarvitsevat jatkossakin vahvaa kuluttajaa, jotta tulee kassavirtoja joista investoida tuottavuuden kehittämiseen (tekoälyyn). En oikein usko tähän skenaarioon, jossa kaikki jäävät työttömäksi ja köyhäksi tekoälyn tehdessä kaiken työn.

Eiköhän homma mene niin kuin aiemminkin ihmiskunnan historiassa. Teknologia korvaa ihmistä ja ihmiselle keksitään uusia työtehtäviä. 15 vuotta sitten somettajan tai ruokalähetin ammatti oli aivan naurettava juttu, nyt todella yleistä. Samalla tavalla syntyy uusia ammatteja joihin ihmiset työllistyy ja sitä kautta panostuksia voidaan jatkaa.

Suomalaista vahvaa kuluttajaa globaalit tekoälyyn investoivat teknojätit eivät tarvitse. On hyvin mahdollista että meillä työttömyys kasvaa hurjasti samaan aikaan kun työt tehdään microsoftin servereillä ja tuotot valuu ulkomaille. Varallisuuden uusjakoa tulee tapahtumaan isosti ja eriarvoisuus tulee kasvamaan, mutta isossa kuvassa tuotanto tehostuu ja ihmiskunta rikastuu kuten 200 aikaisempaakin vuotta. Pahoin pelkään että me suomalaiset ja oikeastaan koko eurooppa jää tekoälykisan häviäjäksi, Kiina ja USA voittajiksi. Itse omistan mielellään kehityksestä hyötyviä yhtiöitä.

---

<div class="post-metadata">

### Author: ![saskia](https://forum.inderes.com/letter_avatar_proxy/v4/letter/s/ecb155/32.png) [@saskia](https://forum.inderes.com/u/saskia)
#### Post date: [Elokuu 6, 2025, 2.28pm UTC](https://forum.inderes.com/t/vakiluku-ja-osakemarkkinat/49239/158 "2025-08-06T14:28:37Z")

</div>

Itseäni kyllä hämmentää joka kerta tämä pitkäikäisyys-optimismi, ainakin jos puhutaan lyhyestä tai keskipitkästä aikavälistä. En jaksa uskoa millään, että ihmiset suurissa määrin olisivat työelämässä kuranttia tavaraa edes siinä 68-vuotiaana, saati sitä vanhempana. Poikkeuksia toki löytyy aina ja varmasti keskimäärin pientä edistystä voi tapahtua ajan kanssa. Vaikka _lifespan_ pitenee, niin en ole niin varma että _healthspan_ kasvaa yhtä paljon, etenkin jos elinaikaa kasvattaa ainoastaan moderni lääketiede.

Perustan skeptismini muun muassa siihen, että ihmiset eivät varmaan koskaan aiemmin historiassa ole olleet näin passiivisia fyysisesti, näin lihavia sekä elämän kognitiivisen haastavuuden olevan laskutrendillä. Dataa minulla ei ole esim. lukemisesta, mutta mutu sanoo, että ihmiset lukevat huonommin ja vähemmän kuin esimerkiksi 30 vuotta sitten. Liikunta on ihmiselle ihmelääke, jolle en itse ainakaan usko löytyvän kapseli- tai litkumuotoista korvaajaa ainakaan minun elinaikanani. Samoin kognitiivisen ponnistelun vähentyessä, luonnollinen kognitiivinen heikentyminen vain kiihtynee. Eli kaikki ennustavat metriikat osoittaa kaakkoon, mutta jotenkin ihmeessä kaikki tulee menemään paremmin kuin ennen. 😃

Täten suhtaudun työurien pidentymiseen hopiumina, joka on “kaikille korkeakoulututkinto” tavoin mantra, jota toistellaan ilman sen kriittisempää ajattelua.

---

<div class="post-metadata">

### Author: ![Jukka7](https://forum.inderes.com/user_avatar/forum.inderes.com/jukka7/32/113170_2.png) [@Jukka7](https://forum.inderes.com/u/Jukka7)
#### Post date: [Elokuu 6, 2025, 2.45pm UTC](https://forum.inderes.com/t/vakiluku-ja-osakemarkkinat/49239/159 "2025-08-06T14:45:55Z")

</div>

> [@Kulumarauta](#):
>
> Yritykset tarvitsevat jatkossakin vahvaa kuluttajaa

> [@Kulumarauta](#):
>
> somettajan tai ruokalähetin ammatti

Ovatko nämä noita mainitsemiasi “vahvoja kuluttajia”? Kumpikin työ suhteellisen helpposti korvattavissa AI:lla ja robotiikalla.

> [@Kulumarauta](#):
>
> Varallisuuden uusjakoa tulee tapahtumaan isosti ja eriarvoisuus tulee kasvamaan, mutta isossa kuvassa tuotanto tehostuu ja ihmiskunta rikastuu kuten 200 aikaisempaakin vuotta.

Kunnes kaikki rahat ja omaisuus on yhdellä ihmisellä tai jollakin AIneuroverkolla ja ihmiset asustelee maakuopissa ja syö mitä kiinni saa?

---

<div class="post-metadata">

### Author: ![Kulumarauta](https://forum.inderes.com/letter_avatar_proxy/v4/letter/k/f4b2a3/32.png) [@Kulumarauta](https://forum.inderes.com/u/Kulumarauta)
#### Post date: [Elokuu 6, 2025, 3.40pm UTC](https://forum.inderes.com/t/vakiluku-ja-osakemarkkinat/49239/160 "2025-08-06T15:40:37Z")

</div>

> [@Jukka7](#):
>
> Ovatko nämä noita mainitsemiasi “vahvoja kuluttajia”? Kumpikin työ suhteellisen helpposti korvattavissa AI:lla ja robotiikalla.

Vahvalla kuluttajalla tarkoitan sitä että ihmisillä yleisesti on varaa kuluttaa. Teknologialla on korvattu ihmistyötä teollisen vallankumouksen alusta lähtien, AI on osa tätä jatkumoa. Kehityksen seurauksena emme kaikki enää ole maanviljelijöitä, suutareita tai sotilaita, uusia ammatteja kuolee ja syntyy jatkuvasti. Tulevaisuuden ammatti voisi olla esimerkiksi vanhusten seuralainen.

> [@Jukka7](#):
>
> Kunnes kaikki rahat ja omaisuus on yhdellä ihmisellä tai jollakin AIneuroverkolla ja ihmiset asustelee maakuopissa ja syö mitä kiinni saa?

Jokainen yritys tarvitsee asiakkaita (eli vahvaa kuluttajaa). Kuvaamasi skenaario tarkoittaisi talousjärjestelmän täydellistä romahdusta. Eiköhän matkalla ennen sitä tulisi joku pienempi romahdus, joka laittaisi AI-investoinnit jäihin ja täydellinen romahdus estyisi koska investointeja ei tehtäisi niin kovaa että päästäisiin täydelliseen romahdukseen asti?

---

<div class="post-metadata">

### Author: ![Jukka7](https://forum.inderes.com/user_avatar/forum.inderes.com/jukka7/32/113170_2.png) [@Jukka7](https://forum.inderes.com/u/Jukka7)
#### Post date: [Elokuu 6, 2025, 5.11pm UTC](https://forum.inderes.com/t/vakiluku-ja-osakemarkkinat/49239/161 "2025-08-06T17:11:17Z")

</div>

> [@Kulumarauta](#):
>
> Eiköhän matkalla ennen sitä tulisi joku pienempi romahdus, joka laittaisi AI-investoinnit jäihin ja täydellinen romahdus estyisi koska investointeja ei tehtäisi niin kovaa että päästäisiin täydelliseen romahdukseen asti?

Päädyit siis lopulta samaan kysymykseen kuin minäkin tai vastaamaan siihen toisella kysymyksellä.

> [@Jukka7](#):
>
> Jos robotit ja tekoäly tekee aina vain enemmän ja halvemmalla ihmisen syrjäyttäen niin kuka voi ostaa mitään kun lähes kaikki ihmiset ovat työttöminä?

Tekoälyn kehitystä ei siis kohta enää ratkaise se, etteikö sitä voisi kehittää nopeammin ja tehdä tehokkaammaksi vaan se, ettei sen tuotoksille riitä ostajia kun se vie ansaintamahdollisuuden niin monilta riittävän pitkälle kehitettynä.

Lääketiedehän on törmännyt tähän jo muutama vuosikymmen sitten. Ihmisiä voisi pitää hengissä vaikka kuinka pitkään, mutta jos näin tehdään kaikille, niin yhteiskunnassa ei ole resursseja enään mihinkään muuhun.

---

<div class="post-metadata">

### Author: ![Pohjolan\_Eka](https://forum.inderes.com/user_avatar/forum.inderes.com/pohjolan_eka/32/38260_2.png) [@Pohjolan\_Eka](https://forum.inderes.com/u/Pohjolan_Eka)
#### Post date: [Elokuu 6, 2025, 5.30pm UTC](https://forum.inderes.com/t/vakiluku-ja-osakemarkkinat/49239/162 "2025-08-06T17:30:17Z")

</div>

> [@peruspiensijoittaja](#):
>
> Tuottavuuden kasvun potentiaali teknologisen kehityksen myötä on vielä suurempi talouteen vaikuttava tekijä, kuin väestönkasvu/lasku.
> 
> Provosoivasti: väestönkasvun vaikutus talouteen katkeaa. Kyse on vain siitä tapahtuuko se seuraavalla vai 4:llä hallituskaudella 2039?

Työvoiman vähentyminen on selviö, mutta tuottavuuden historiallinen räjähdysmäinen loikka ylöspäin on spekulaatiota. Ajatusleikkinä jos vahvasti yksinkertaistetaan, niin mikäli työvoiman määrä puolittuu, täytyy työntekijän tuottavuuden tuplaantua, että poljetaan paikallaan. Kasvu vaatisi vielä räjähtävämpää tuottavuuden parantumista.

Robotit, koodi ja lääkintäteknologia eivät ole ilmaisia lounaita, vaan vaativat valtavasti investointeja, myös ylläpitoon. Väestön keski-iän noustessa terveydenhuollon kustannukset kasvavat luonnollisesti. Vaikka 80-vuotias saataisiin miljoonahoidoilla 60-vuotiaan tasolle, se ei välttämättä ole taloudellisesti järkevää. Yhteiskunta lihavoituu, joten trendi näyttäisi oikeastaan menevän toiseen suuntaan, että koko elämänsä lihava 60-vuotias on kauan ennen eläkeikäänsä kehon osalta 80-vuotiaan tasolla. Jos henkinen kantti ylipäätänsä kestää noin pitkälle.

Voit ehdottomasti olla oikeassa, että koemme jonkinlaisen AGI-tuottavuusräjähdyksen, mutta toistaiseksi kaipaisin tästä lisää empiirisiä todisteita. Esimerkiksi Japani on ollut talouden osalta koomassa väestörakenteen epäedulliseksi muuttumisen jälkeen, eikä siellä vieläkään näy minkäänlaisia merkkejä tästä puhumastasi tuottavuuskasvun irtoamisesta väestödemografiasta. Onko maailmassa yhtään esimerkkiä kuolevasta yhteiskunnassa, missä tuottavuuskasvu kasvaisi tällä hetkellä merkittävästi?

---

<div class="post-metadata">

### Author: ![\_TeemuHinkula](https://forum.inderes.com/user_avatar/forum.inderes.com/_teemuhinkula/32/57458_2.png) [@\_TeemuHinkula](https://forum.inderes.com/u/_TeemuHinkula)
#### Post date: [Elokuu 6, 2025, 8.50pm UTC](https://forum.inderes.com/t/vakiluku-ja-osakemarkkinat/49239/163 "2025-08-06T20:50:00Z")

</div>

Tämä ketju on mielestäni asian ytimessä ja aihe on kiehtonut minua jo pitkään.

Puolitoista vuotta sitten kävin luennolla, jossa esitettiin tämän tyylisiä kuvaajia.

> [@Pörssien suunta (Osa 3)](https://forum.inderes.com/t/porssien-suunta-osa-3/42502/1498):
>
> Tässä luennossa omaa tajuntaani eniten päräytti se, että nimenomaan muuttuja BKT/hlö on seurannut populaation kehitystä! 🤯 Luennoitsija käytti kuvaajiensa lähteenä [World Bankin datapankkia](https://data.worldbank.org/indicator/). Itse en nyt tähän hätään osannut tai jaksanut alkaa sen käyttöä opettelemaan, joten otin vapauden härskisti etsiä ja liittää samannäköisiä kuvaajia googlettelemalla:
> 
> ![image](https://files.uploads-eu3.communiteq-cloud.com/uploads/db2934/original/3X/0/c/0cb2dcd245aed78397bcd9cfea9ace36a68d80c6.jpeg)
> 
> Kuva 1
> 
> ![image](https://files.uploads-eu3.communiteq-cloud.com/uploads/db2934/original/3X/3/b/3ba73e7868d0dfc20af97f9c196ea077a45c6037.png)
> 
> Kuva 2
> 
> Väestön räjähdysmäinen kasvu on siis aiheuttanut myös jostain syystä kansantuotteen sekä elinolojen vielä räjähdysmäisemmän kasvun. Luennoitsija heitti kommentin, että 1700-luvulla eläneen ihmisen arjen askareet oli lähempänä vuonna 0 elänyttä kuin vuonna 2024 elävää ihmistä.
> 
> Mainitsen siis vielä kerran: BKT ei näytä kasvavan lineaarisesti väestönkasvun myötä vaan nimenomaan muuttuja BKT/hlö on aika lähellä sitä.

Itsellänikin kiehtoisi ajatus siitä, että teknologinen kehitys hoitaisi homman BKT:n kasvusta meidän puolesta, mutta kuten @Pohjolan_Eka sanoi, siitä hypoteesistä puuttuu vielä evidenssi.

> [@Pörssien suunta (Osa 3)](https://forum.inderes.com/t/porssien-suunta-osa-3/42502/1498):
>
> **MITÄ TAPAHTUU NYT?**
> 
> Mitä sitten BKT/hlö-muuttujalle kuuluu tänä päivänä? En löytänyt yhtä hienoja kuvaajia ja diagrammeja kuin luennoitsijalla, mutta yritän tällä:
> 
> ![image](https://files.uploads-eu3.communiteq-cloud.com/uploads/db2934/original/3X/e/f/efff3769498a549a8d0cef16ffec563a24d67556.png)
> 
> Kuva 6  
> [Lähde](https://data.worldbank.org/indicator/NY.GDP.PCAP.CD?end=2022&name_desc=false&start=1960)
> 
> Väestönkasvukuvaajaa (Kuva 1) ja sen tulkintoja en laita enää uudestaan, vaan luotan lukijan valveutuneisuuteen. Joka tapauksessa tästä kuvaajasta huomaa, että BKT/hlö-kasvu on mörniytymässä.

Asetteleppa siinä sitten panoksia osakepoimijana.

---

<div class="post-metadata">

### Author: ![peruspiensijoittaja](https://forum.inderes.com/user_avatar/forum.inderes.com/peruspiensijoittaja/32/149777_2.png) [@peruspiensijoittaja](https://forum.inderes.com/u/peruspiensijoittaja)
#### Post date: [Elokuu 9, 2025, 7.50am UTC](https://forum.inderes.com/t/vakiluku-ja-osakemarkkinat/49239/164 "2025-08-09T07:50:56Z")

</div>

Tähän on mielestäni 3 selkää argumenttia:

**1. Historiallisesti automaatio/tehokkuuden kasvu ei ole johtanut pysyvään massatyöttömyyteen.**  
Työn rakenne siis muuttuu. Maatalous taitaa olla yhtenä toimialana siteeratuin esimerkki, kun 100 vuotta sitten Yhdysvalloissa 30% väestöstä maataloudessa, nyt alle 2%. Ja tuottavuus kasvanut siis valtavasti JA samaan aikaan myös kokonaistyöllisyysaste on kasvanut.

Jos haluaa perehtyä tähän aiheeseen syvemmin, suosittelen tuoretta varsin kattavaa WEF:i. tutkimusta. Lyhyellä tähtäimellä (2025–2030) AI vaikuttaa 22 %:n työpaikoista: alan asiantuntijat ennakoivat, että 92 miljoonaa työpaikkaa katoaa. MUTTA 170 miljoonaa uutta työpaikkaa syntyy (14 % nykyisestä työllisyydestä).

> **[WEF\_Future\_of\_Jobs\_Report\_2025.pdf](https://reports.weforum.org/docs/WEF_Future_of_Jobs_Report_2025.pdf)**

Tiedän, kyseinen raportti on valitettavan pitkä (290s.) mutta sisällöltään ja lähteiltään varsin ansiokasta. @_TeemuHinkula, meillä pienosakepoimijoille tämä raportti sisältää myös alue, maa ja toimialakohtaiset statistiikat. Tulevaisuudesta kukaan ei oikeasti tiedä, mutta näyttäisi melko todennäköiseltä, että AI vaikutukset (ja hyödyt) eivät jakaudu tasaisesti. Ja tämähän on tietysti mainiota dataa poimijalle. 😊

WEF:in paperin lisäksi kannattaa tutustua myös varsin siteerattuun Acemoglun paperiin aiheesta. Maallikon voisi olla hyvä pistää oma ballmark vaikka näiden tutkimusten puoliväliin. Tekoälyn, tuottavuuden ja väestönkasvun dilemmoista kiinnostuneille myös tälle tutkimukselle vahva lukusuositus! [https://economics.mit.edu/sites/default/files/2024-04/The%20Simple%20Macroeconomics%20of%20AI.pdf](https://economics.mit.edu/sites/default/files/2024-04/The%20Simple%20Macroeconomics%20of%20AI.pdf)

Ja onhan sekin hyvä muistaa, että myös keskipitkällä aikavälillä (3. teollisen vallankumouksen jälkeen) Yhdysvalloissa reaalinen kulutus henkeä kohden on kasvanut yli 80 %. Tämä viittaisi siihen, että automaatiosta syntyvä tuottavuuden kasvu voi lisätä kokonaiskysyntää ja kulutusta. Toki edellyttäen, että ostovoima kiertää takaisin ihmisten käyttöön jollakin tavalla.

**2. Teknologisessa murroksessa talouden kysyntää tullee kasvavasti muualta, kuin ”ihmisiltä perinteisessä palkkatyössä”.**

Jos/kun robotit ja tekoäly luovat valtavasti arvoa, syntyy mahdollisuus tulonsiirtoihin, universaaliin perustuloon, osinkotalouteen tai muuhun järjestelyyn, jossa ostovoima ei ole sidottu suoraan työansioihin. Tällaisessa tilanteessa luonnollisesti ja loogisesti omistusrakenne ja verotus ratkaisevat miten automatisaation arvonlisä jakautuu kulutukseksi. Jos automaation tuottama arvonlisä jakautuu laajasti, ihmisillä on edelleen varaa kuluttaa, vaikka he eivät työskentelisi perinteisessä mielessä. Ja jos tutkit dataa, miten suuri osa ihmisistä saa nykyisin tuloja eläkkeinä, sosiaalietuuksina tai sijoitustuottoina -ei välttämättä suoraan työstä, tulet huomaamaan että korrelaatio ”palkkatyön” ja kulutuksen välillä ei ole historiallisesti stabiili. Se on muuttunut historiassa, miksi se ei siis voisi muuttua myös tulevaisuudessa?

Tiedostan, että tähän toiseen pointtini liittyy valtavasti epävarmuutta. Ollaan isojen murrosten, poliittisten paradigmojen ja valtasiirtymie äärellä. Verotetaanko ihmistä vai robottia? Onko regulaatiovalta korporaatioilla vai kansalla (poliitikot ovat väline, mutta kenellä valta on todellisuudessa).

Tämä Morgan Stanleyn Jonaksen viime kuussa julkaistu visio/näkemys on erittäin biased (ei yllätys kun A. Jonas kyseessä 😆). Mutta suosittelen tutustumaan, jotta ymmärtää paremmin palkkatyön suhteellisen vaikutuksen muutoksen tulevaisuudessa. Saa mittakaavaa:

> **[The Robots Are Coming](https://www.morganstanley.com/insights/videos/humanoid-robots-adam-jonas)**
>
> The lines between mobile devices and robots become more blurred. Morgan Stanley looks into how the intersection of AI and the physical economy is transforming industries and creating new markets.

**3. Kaikki kysyntä ei katoa eikä kaikki työ ole automatisoitavissa**

Tämä lienee se kaikista itsestään selvin pointti. Vaikka AI/robotiiikka tuo supertuottavia töitä ja ihmisiä, se ei vaikuta kaikkiin töihin (lyhyellä/keskipitkällä aikavälillä). Ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, luovuuteen, yksilöllisiin makuihin ja kulttuurisiin arvoihin liittyvä työ säilynee pidempään – ja usein juuri nämä luovat eniten kysyntää ja kulutustarpeita. Minusta näyttelijän työ on hyvä esimerkki. Pidän todennäköisenä, että piakkoin joku perikunta/mediatalo rahapulassaan tuottaa jatko-osia Indiana Jones ja Uuno Turhapuro jatko-osille jossa digitaalinen stara viihdyttää meitä suoratoitopalveluissa. Mutta samaan aikaan myös tulevina kesinä paikalliset Janne Katajat näyttelevät paikallisissa kesäteattereissa, digitalisaatio vaikutus teatteriteollisuuteen jää paljon pienemmäksi (kuten edellisenkin 150-vuoden aikana).

Lisäksi tekoäly ja robotit eivät itsessään “osta” mitään; niiden ylläpito, ohjelmointi, käyttö, huolto ja kehitys luovat taloudellisia ketjuja, joissa ihmisillä voi olla merkittäviä rooleja.

Myönnän, että edellinen viestini oli hieman provokatiivinen ja hätäisesti kyhättynä ei sisältänyt kaikkia argumentteja. Toivottavasti tässä pystyin paremmin perustelemaan ja argumentoimaan, miksi teknologinen kehitys ja tuottavuuden kasvu ei tarkoita sitä, että ”robotit ja tekoäly tekee aina vain enemmän ja halvemmalla ihmisen syrjäyttäen niin kuka voi ostaa mitään kun lähes kaikki ihmiset ovat työttöminä?”.

Tunnustan avoimesti 3 asiaa:  
• olen teknologiauskovainen  
• minä (ja muut tutkijat) tulevat 100% varmasti olemaan väärässä produktioissaan, arvioissaan ja aikamääreissä  
• uskon, että teknologinen kehitys kasvattaa tuottavuutta merkittävästi, joka lisää elintasoa, vapaa-aikaa, terveyttä, elinikää ja koulutusta

TästäKIN muutoksesta tullee yksi niistä, joita lyhyellä tähtäimellä aliarvioimme, ja pitkällä tähtäimellä aliarvioimme. Pitää nöyränä, kun ymmärtää, että moni meistä olisi Amsterdamin pörssissä 1800-luvun puolessa välissä ollut innoissan Koninklijke Nederlandsche Stoomboot-Maatschappij sijoituksestaan kun kuulimme ensi kerran Tudor Ice Companyn innovaatioista. Mutta kuinkas kävikään.

---

<div class="post-metadata">

### Author: ![Jukka7](https://forum.inderes.com/user_avatar/forum.inderes.com/jukka7/32/113170_2.png) [@Jukka7](https://forum.inderes.com/u/Jukka7)
#### Post date: [Elokuu 9, 2025, 1.51pm UTC](https://forum.inderes.com/t/vakiluku-ja-osakemarkkinat/49239/165 "2025-08-09T13:51:10Z")

</div>

> [@peruspiensijoittaja](#):
>
> Historiallisesti automaatio/tehokkuuden kasvu ei ole johtanut pysyvään massatyöttömyyteen.

Mutta ostovoiman ja syntyvyyden laskuun on johtanut. Siinä missä teollistumisen alkuvaiheissa yhden työmiehen palkalla pystyi maksamaan asunnon ja auton sekä elättämään vaimon ja lapset on tultu tilanteeseen ettei kykene edes kahteen ensimmäiseen.

> [@peruspiensijoittaja](#):
>
> Jos automaation tuottama arvonlisä jakautuu laajasti, ihmisillä on edelleen varaa kuluttaa, vaikka he eivät työskentelisi perinteisessä mielessä.

Nimen omaan JOS.

> [@peruspiensijoittaja](#):
>
> Ja jos tutkit dataa, miten suuri osa ihmisistä saa nykyisin tuloja eläkkeinä, sosiaalietuuksina tai sijoitustuottoina -ei välttämättä suoraan työstä, tulet huomaamaan että korrelaatio ”palkkatyön” ja kulutuksen välillä ei ole historiallisesti stabiili.

Palkkatyöstä kerätyillä veroilla/maksuilla ja valtioden velkaantumisella nuo pääsääntöisesti hoidetaan. Robottien veroprosentti taitaa olla vielä kaikkialla nolla? Toki siellä marginaalinen osuus tulee yrityksien voitoistaan maksamista veroista, mutta jos verrataan ihmistyöhön niin vero pitäisi periä yrityksien liikevaihdosta. Ei tule tapahtumaan.

> [@peruspiensijoittaja](#):
>
> Ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, luovuuteen, yksilöllisiin makuihin ja kulttuurisiin arvoihin liittyvä työ säilynee pidempään – ja usein juuri nämä luovat eniten kysyntää ja kulutustarpeita. Minusta näyttelijän työ on hyvä esimerkki.

Nämä ovat pääsääntöisesti hyvin matalasti palkattuja töitä, usein jopa harrastuksia jotka eivät elätä edes tekijää, saati että sillä elättäisi ja kasvattaisi jälkeläisiä.

---

<div class="post-metadata">

### Author: ![Wallet\_Buffet\_Omahan](https://forum.inderes.com/user_avatar/forum.inderes.com/wallet_buffet_omahan/32/141383_2.png) [@Wallet\_Buffet\_Omahan](https://forum.inderes.com/u/Wallet_Buffet_Omahan)
#### Post date: [Elokuu 9, 2025, 5.33pm UTC](https://forum.inderes.com/t/vakiluku-ja-osakemarkkinat/49239/166 "2025-08-09T17:33:23Z")

</div>

> [@Jukka7](#):
>
> > [@peruspiensijoittaja](#):
> >
> > Ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, luovuuteen, yksilöllisiin makuihin ja kulttuurisiin arvoihin liittyvä työ säilynee pidempään – ja usein juuri nämä luovat eniten kysyntää ja kulutustarpeita. Minusta näyttelijän työ on hyvä esimerkki.
> 
> Nämä ovat pääsääntöisesti hyvin matalasti palkattuja töitä, usein jopa harrastuksia jotka eivät elätä edes tekijää, saati että sillä elättäisi ja kasvattaisi jälkeläisiä.

Jos koneet vähentäisivät tarvetta tehdä asioita, yhtä loogista kuin päätyä kansalaispalkkaan tai vastaavaan yhteiskuntarauhaa turvaavaan järjestelyyn olisi että käsitys työstä voisi hyvin muuttua samaan linjaan sen mukaisesti. Luonnollisesti siinä kyllä asetetaan rima ihmiskunnalle hypätä korkealle ja odotetaan että emme rakenna digitalisoitua sosiaalista panoptikonia jossa valta keskittyy ja ihmiset alkavat itse piiskata itseään entistä enemmän epätietoisempina miksi.

Ihmiset ovat kuitenkin tehneet näitä mainittuja kulttuurin ja vuorovaikutuksen asioita pidempään kuin meillä on ollut koko nykyinen käsitys työnteosta elannoksi, niin niiden sivuuttaminen Janne Katajan harrastuksena on historian valossa rohkeaa. Samassa hengessä olihan koodaaminenkin ja tietokoneiden parissa touhuaminen naisten puuhastelua, jonka ei ollut tarkoituskaan tuottaa koko perheelle elantoa vaan pitää sen hetken feministit ja woke hiljaisempana ja poissa jaloista. Ada Lovelace ei ollut yhtään niin super kuin nahkatakkimies, aika oli vain eri. Silloin olisi yhtä hyvin voinut naureskella koodareille kuin jollekin mille nyt nauramme jälkikäteen tarkasteltuna huvittavasti.

Esimerkkinä elannon ja työn evoluution arvaamattomuudesta vaikkapa tämä:

 ![Screenshot_20250808_083144_Instagram~2](https://files.uploads-eu3.communiteq-cloud.com/uploads/db2934/original/3X/2/b/2b9284312805e771764122aa2143b724a8c54fea.jpeg)

[Edellinen sivu](https://forum.inderes.com/t/vakiluku-ja-osakemarkkinat/49239.md?page=7)

[Seuraava sivu](https://forum.inderes.com/t/vakiluku-ja-osakemarkkinat/49239.md?page=9)
