Kilpailukyky on aspekti josta saa väännettyä mielipidettä joka laitaan, riippuen mihin katsoo. Kenties ne paperimiesten palkat taantuvalla paperialalla ovat liian korkeat…
Usein kuulee, että Suomeen ei investoida, koska kilpailukykyä ei ole, kuten ketjun aloittajankin toteaa. Silti, tämä investointien vähyyden puute vaivaa itseasiassa useita kehittyneitä talouksia, jopa Saksaa.
Jos Saksaan, missä Hartz-reformit takasivat (muulle Euroopalle ei niin mieluisin seurauksin…) kilpailukyvyn, ei investoida, niin kiikastaako ongelma silloin vain kilpailukyvyssä?
Mitä jos ongelma on globaali kysynnän puute, tai jopa väärät tuotteet? Jos oireen syy on kysynnän puute, ei heikko kilpailukyky, niin kilpailukyvyn parantaminen lisäisi lähinnä omistajien osinkoja. Tuskin meitä foorumilaisia se haittaa, mutta talouden kokonaisuuden kannalta se on lähinnä taskusta toiseen siirtelyä millä on vaikutusta kysyntään ja säästöihin.
Suomen talouden kantavia voimia viime vuosina on ollut kotimainen kysyntä. Jos palkkoja ja etuuksia leikataan, kotimainen kysyntä ottaa varmasti osumaa, mutta mitä jos ulkomainen kysyntä meidän tuotteille ei vedäkään eikä investointeja tule siltikään?
Vaikeita ongelmia, mihin ei ole yksiselitteisiä ratkaisuja.
Usein tuntuu, että maassa on hieman jääty toivomaan uutta Nokiaa joka paikkaisi niin kestävyysvajeen kuin muutkin ongelmat. Toivo on tunnetusti huono strategia, mutta kiire ei tunnu nykymenonkaan korjaamisessa olevan ja paineet siihen on toistaiseksi vähäiset: paljon puhetta ja käsien heiluttelua, vähemmän konkretiaa.