Tämä on totaalisen väärä käsitys, enkä ymmärrä mistä se on saanut alkunsa. Eivät yritykset - suuret eikä varsinkaan pienet - saa lainaa nollakorolla. Yrittäkää, niin huomaatte. Eivät edes reaalivakuuksilla. Jos Indellä on tietoa tällaisesta ‘nollakorkolainalähteestä’ niin kertokaa toki meille muillekin ![]()
Kiitos oivallisista kommenteista, selitän logiikkaa hieman. Olette oikeassa siitä, että “kaikki” yritykset eivät saa lainaa nollakorolla, mutta zombietaloudessa heikommin tuottavia yrityksiä pidetään hengissä - ja näitä hengityskoneen käynnissä pitäjiä ovat heikot pankit. Pääoman tehottoman allokoinnin seurauksena puolestaan kokonaistuottavuus laskee. Esimerkiksi Euroopan osalta on tehty aiheesta tutkimusta, joista poimin yhden. Sen tiivistelmä on seuraava:

Eli heikot pankit rahoittavat heikkoja yrityksiä, jolloin tuottavuus laskee. Paperissa ei ole mainittu matalaa/negatiivista korkotasoa, mutta elvyttävä rahapolitiikka ja etenkin negatiiviset korot luovat edellytykset zombietalouden kasvamiselle. Aihetta on käsitelty myös tässä Bloombergin artikkelissa. Riskin arviointi on siis saanut aivan uuden käsityksen viime vuosina.
Ongelmahan silloin on järjestelmässä tai pikemminkin valvonnassa. Tässä liikutaan jo minusta rahanpesu- tai korruptio-operaatioissa, jossa rahaa annetaan “lainaksi” maksukyvyttömälle yritykselle ja siitä hyvästä todennäköisesti sitten “tiskinalta” ohjautuu rahaa mutkien kautta sen myöntäjätaholle. Eihän tuo oikein muuten voi olla mahdollista. Eikö nämä rahanpesumekanismit pankeissa ole tehty juuri estämään tällaista - tietysti Euroopasta vielä löytyy pankkeja, joilla ne ei ole kunnossa, mutta onko tässä varsinainen syyt oikeasti jossain muualla?
Nimenomaan. Keskuspankkijärjestelmässä on ongelma.
Te ette taida nyt ollenkaan käsittää mitä tuo zombiyritys käsiteenä tarkottaa. Se tarkottaa sitä, ettei yritys ole kykenevä tuottamaan kunnollista lisäarvoa ja on hengissä vain siksi, että se saa halpaa lainarahaa. Koska lainaraha on ilmasta, niin lainoittajat lainottaa vaikka uudestaan nää zombiyritykset, jotta maksavat aiemmat lainansa. Luonnollisesti korkeemmalla korolla kun riski kasvaa, mutta pienemmällä todennäkösyyskorjattulla tuotolla. Suhteellinen riski laskee, koska rahotusympäristö on suosiollisempi. Normaalissa korkoympäristössä yritys olis jo lopettanut toimintasa, mutta alhasten korkojen valiitessa sillä on toimintaedellytykset jatkaa tuhlata resursseja, jotka voisi normaalissa korkoympäristössä olla tuottavassa käytössä.
Kerrotko esim. subprime-kriisi oli mahdollinen ja miksi kukaan osti näitä korkean riskin asuntoluottoja. Eli jos ne luottottajat ei ole hoopoja, niin hoopoja on lainapapereiden jälkimarkkinoilla. Luotottajien kannatta syytää sitä rahaa myös tappiollisiin yrityksiin, koska niillekkin kyllä löytyy ostoja, jos markkinoilla on kauheesti likviditeettiä. Ja tästä päästään suoraan siihen, miksi myös riskittömälle pääomalle pitää maksaa korkoa. Se korko maksetaan siitä hyvästä, että joku muu säästää, jotta joku muu voi sen kuluttaa/investoida.
Jos riskittömälle rahalle ei saa mitään korkoa, niin silloin rahaa on ylimäärin, koska niukkuuskustannusta ei ole. Tällaisessa ympäristössä hajautetuille sijoituksille ei saisi minkäänlaista tuottoa. Kaikkien sijoituskohteiden tuotto on odotusarvosesti vain omat takasin. Kenenkään ei kannattaisi tällaisessa ympäristössä säästää ja kaikki kannattaa kuluttaa heti. Se taas nostaa inflaatiota ja sehän tiedetään mitä korkeesta inflaatiosta seuraa. Pääomalla täytyy aina olla jokin hinta ja se ei loputtomasti voi olla nolla tai negatiivinen.
Nyt tilanne on jo pitkään ollut se, että keskuspankki on keinotekoisesti laskenut valtionlainatkin aivan liian alas. Markkinoilla on toimijoita, jotka on pakotettuja ostamaan säännösten vuoksi näitä valtionlainoja jopa negatiivisella korolla. Koska markkinoilla on myös jäykkyyksiä, niin se voi edelleen pahentaa tilannetta, kun mennään negatiivisiin korkoihin. Markkinoiden normaalit mekanismit ei enää toimi.
Ja ohan sitä olemassa tässä mielessä myös zombivaltioita. Ei Kreikka olisi selvinnyt ilman ekp:n tukea. Vaikka Kreikkaa rahotettiin myös muuten, niin on päivänselvää, että pelastuksessa oli osatekijänä myös se, että korot olivat niin matalalla. Ihan vastaavia piirteitä on monen muunkin valtion taloudessa. Jos markkinoille tulee usko, että keskuspankit kyllä pelastaa ultrakevyellä rahapolitiikalla, niin silloin voi tappiolliselle yrityksellekkin lainata tällasessa korkoympäristössä kohtuullisella korolla. Jos taas markkinoiden riskimekanismi toimisi oikein ja rahaa ei olisi ylimäärin (ja rahalla siis olisi joku hinta) niin ei kukaan lainaisi rahaa tappiolliselle yritykselle, koska kaikelle rahalle olisi tuottavampiakin kohteita. Zombiyritykset karsiutuisivat ihan luonnostaan tuollaisessa ympäristössä.
Jos nyt oletetaan, että riskittömälle sijoituksella ei tarvitsisi olla hintaa, niin suomen valtio saisi käytännössä ilmasta rahaa. Suomen valtion kannattaa sen jälkeen ostaa lähestulkoon mitä vaan mistä saisi yhtään enempää tuottoa niin kauan, kunnes kohteiden hinta nousee tasolle joka vastaa tulevaisuuden tuottojen nykyarvoa. Valittu diskonttakorko sisältää vain ja ainostaan komponentin, joka kuvaa riskille vaadittavaa tuottoa. Tämä tarkottaa sitä, että kukaan mukaan ei saisi enää yhtään riskin ylittävää tuottoa. Keskuspankki voi luonnollisesti sitten tällasessa tilanteessa ilmottaa, että se tekee mitä tahansa ja painaa vaikka kuinka paljon rahaa, jotta himmeli pysyy pystyssä. Syntyy tilanne, että kaikki arvot kasvaa äärettömäksi. Sen jälkeen kukaan ei saisi mitään tuottoa, mutta yritykset kyllä pysyy pystyssä, kun se saa aina uutta rahaa, koska se on ilmasta ja aiemmin lainottaneet lainottaa vaikka uudestaan.
Teit nyt oman virheellisen tulkinan Marianne sanomisista. Kyse ei oo siitä millä korolla yritykset saa lainaa vaa saako ne sitä ylipäänsä. Jos likviditeettiä on paljon, niin sitä kyllä riittää kaikille yrityksille korko toki kasvaa riskin lisääntyessä, mutta uutta rahotusta kyllä aina löytyy. Se koron nousukaan ei ole niin merkittävä, koska rahaa on yllinkyllin vaikka kuinka paljon antaa myös jatkossa.
Ite en ymmärrä, mistä monet täällä on saanut käsityksen, että halpa lainaraha tarkoittasi nollakorkoa. Halpa lainarahan korko voi olla vaikka 1000%. Kaikki pitää suhteuttaa. Nykysessä korkoympäristössä kaikille riittää rahaa, jos vaan hinta yhtään oikea.
Jep, eli suhteessa aikaisempaan korkotasoon nykykorot ovat yleisesti alemmalla tasolla vaikka eivät nollassa olekaan yrityslainamarkkinalla (valtion velkakirjojen jälkimarkkinat ovatkin sitten eri juttu).
Vielä tuohon zombieyrityksen määritelmään, tässä on mielestäni hyvä ja kattava selitys (tätä on käytetty akateemisissa tutkimuksissa): 1) negatiivinen ROA, 2) negatiiviset nettoinvestoinnit, 3) EBITDA/rahoitusvelkasuhde ollut alle 5 % vähintään kaksi vuotta.
Joo, jos Mariannen lauseesta ottaa keskimmäisen osan erilleen, niin sitten näin on. Mutta en kyllä tätä ihan nielaise. Se on näitä lauseita, joita kaikki toistavat ja ovat siten saaneet totuuden leiman. Yritysmaailmassa ON koroa, eikä se ole olennaisesti alempi kuin korkeamman koron aikana. Päinvastoin pankit ottavat marginaaleista sitä takaisin mitä menettävät muualla.
Jos yritys pystyy maksamaan 1000% kuten @g3235286 kommentoi, niin mikään ihan huono businessa se ei voi olla. Ja jos ei pysty maksamaan, niin nurin menee.
Huvittaa vain se, että puhutte nollakoroista ja samalla osa porukasta juhlii FF:n kautta saamiaan korkeita tuottoja. Yrityslainat ovat nyt pitkään olleet yksi tuottavimpia sijoituskohteita osakkeiden ohella.
Jos on pankkeja, jotka pelaavat jotain subprime-pelejä ja paketoivat Ö-luokan lainoja ja myyvät näitä tyhmille/ahneille kollegoilleen, niin silloin mielestäni vika on näissä pankeissa. Kyseiset jutut ovat olleet tapeetilla viimeiset kymmenen vuotta, joten luulisin että näiden kanssa ollaan aika varovaisia.
Mutta ei, en vieläkään nielaise tätä teidän teoriaanne.
Täytyy kyllä sanoa Suomen pankkikriisiä aikanaan läheltä seuranneena, että pankinjohtajiinkin mahtuu kaikenlaista veivaajaa
Silloin tietyiltä johtajilta irtosi kyllä rahaa, kunhan kestitykset olivat kunnossa. En pidä tämän toistumista jossakin muussa maassa mitenkään epätodennäköisenä, Suomi sentään tunnetaan vähäisen korruption maana.
Mielelläni kuulisin konkreettisia esimerkkejä näistä zombie-yrityksistä, joille tätä ilmaista rahaa sataa taivaasta? Kun niitä on kerran valtavia määriä, joiden vuoksi markkinat on sekaisin, niin pystynet kertomaan vaikkapa kymmenen keskieurooppalaista yli 250Me liikevaihtoa tekevää, niin tutkin niiden kautta asiaa enemmän.
Samoin minä.
Arvostan erittäin paljon makroa ymmärtäviä, ja en osaisi tehdä @Marianne_Palmu sinun työtäsi. Hattu nousee korkealle. Joskus teorioissa jäädään kuitenkin kauaksi käytännön tilanteesta, vaikka porukka niitä kuinka innostuisi edelleen hokemaan. Haluaisin kuulla konkreettisia esimerkkejä.
Ja @g3235286, euriborin ja käytännön lainakorkojen välissä on aika paljon prosentteja, jotka menevät pankeille ja muille lainaa tarjoaville. Mutta eivät firmat saa lainaa nollakorolla. Enemmän puhutaan 5-10% välimaastosta - reaali- tai henkilövakuuksilla. Jos ei ole vakuuksia, voi korko nousta vielä korkeammallekin.
Ja edelleen olen kiinnostunut kuulemaan, mikä taho lainaa yrityksille rahaa nollakorolla. Saattaisin olla kiinnostunut ja täällä varmaan moni muukin ![]()
Ilmeisesti tässä on tapahtunut jonkinmoinen väärinkäsitys. Kun puhun negatiivisista/nollakoroista, puhun rahapolitiikasta enkä yrityslainoista. Eli nollakorkojen aika on laskenut myös korkeariskisten yrityslainojen korkoja, se oli pointtina ![]()
Ja mitä noihin konkreettisiin esimerkkeihin tulee, katsotaan josko saisin kaivettua jossakin vaiheessa esimerkkejä noiden tutkimusaineistojen taustoilta. Kun tarkastelee asioita makrotasolla, niitä (yksittäisten yritysten lukuja) ei tule ottaneeksi huomioon.
Teoreettinen kysymys: jos heikoista pankeista olisi haluttu (tai tulevaisuudessa haluttaisiin) päästä eroon, miten nykyisessä verkottuneessa maailmassa sellainen käytännössä toteutettaisiin hallitusti aiheuttamatta laajempaa pankkikriisiä? Mentäisiinkö Paulsonin ja Bernaken vuoden 2008 pelikirjalla ja kannustettaisiin vahvoja ostamaan heikot + pääomitettaisiin jäljelle jääviä pankkeja osakkeita vastaan vai onko joku parempi tapa? Ja miten tämä tehtäisiin Euroopassa kun monilta mailta Paulsonin ”Big Bazooka” puuttuu?

Tosi tuoretta tietoa ja eivät varsinaisesti näyttäisi liittyvän tähän esille tuomaasi korkoasiaan.
Maailmassa on niin paljon kaikenlaista tutkimusta, että jos kaikki pitäisi paikkansa, maapallolla ei taitaisi olla enää kuin torakoita. Niin kauan kuin nämä konkreettiset esimerkit ja niiden merkittävyys on esitetty, laitan tämän samaan kategoriaan kuin Malisen “horinat”.
No korkotaso on ollut liian matala jo tuolloin, jos se mahdollistaa zombeilun. Asia on vaan kärjistynyt entisestään, kun elvytystä on lisätty.
Itsehän olit sitä mieltä, ettei zombiyrityksiä edes ole. Jo 10 vuotta sitten oli tuollaisia määriä zombiyrityksiä, niin etkai oikeesti kuvittele, että ne olisi ainakaan vähentynyt tällaisessa korkoympäristössä?
Pystytkö todistamaan sen väitteen todeksi, että niiden määrä olisi kasvanut? Jotain dataa tms. tarvittasiin tämän tueksi.
Missä kohtaa olen näin väittänyt?
No sellasen käsityksen sun viesteistä on saanut. Eli sun näkemys siis on, että zombiyrityksiä on, mutta haluat vain konkreettisia esimerkkejä, jotta voit tutustua tarkemmin asiaan?
Käsitys jonkun toisen kirjoituksista vs. se, että joku olisi konkreettisesti väittänyt jotain on eri asia. Toisessa on subjektiivista näkemystä mukana, toinen on suoraan näytettävissä.
Maailmassa on kaikenlaista vääryyttä ja väärinkäytöstä, mutta niiden vaikutus kokonaiskuvaan on usein olematon. Kommentoin alunperin siihen, että kannattamattomat yritykset saisi matalakorkoista lainaa ilman vakuuksia. Minulla ei ole tällaisesta ilmiöstä mitään tietoa ja päinvastoin yritysten ilmoittamat lainakorot ovat aina olleet >10% (tapaukset, joista on raportoitu). Sitä korkeampi korkotaso, mitä heikompi taloustilanne yrityksellä. Tämä ei vastaa millään tavalla siihen, että yritykset saisivat halpaa lainaa.
Oletin, että kun olet perehtynyt tähän asiaan syvällisesti, niin sinun on helppo listata esittämäni kriteerien mukaisia yrityksiä. Muussa tapauksessa keskustelua on turha jatkaa minun osaltani.