Mikä osuus näistä esim. Saksan nollakorkolainoista on keskuspankilla? Ja mikä insentiivi muilla tahoilla on omistaa näitä nollakorkoisia korkopapereita?
On kyllä hyvä kysymys, nollakorkojen kiinnostavuus?
Gustav von Hertzen, kirjoitti Kapitalismin moraali kirjassa. suorahko lainaus: " olemme lähestymässä metakapitalismia, jolloin pääoman tarjonta ylittää kysynnän, silloin ei riskivapaille sijoituksille voi saada reaalituottoa". Tietotaito ja osaaminen yritteliäisyys… ovat kehityksen niukkuustekijöitä. Tämä kirjoitus siis seitsemän vuotta sitten
Tällainen nollakorko " valtiokapitalismi" johtaa pitkällä aikavälillä pysähtyneisyyden tilaan.
EKP:n “jotkut” virkailijat pelkäävät, että markkina menettää uskonsa inflaatiotavoitteelle, eli markkina “deankkuroituu” siitä:
Tosin tämä pelon aihe lienee jo realisoitunut osin…
Hyvä artikkeli Japanin keskuspankin osakeostoseikkailusta: huolimatta rahan pumppaamisesta etf:iin on Nikkei225sen P/E-luku itseasiassa laskenut vuosien varrella (tulokset nousseet kursseja nopeammin) ja yksityissijoittajat ovat edelleen varovaisia. ![]()
https://voxeu.org/article/effectiveness-bank-japan-s-large-scale-stock-buying-programme
Inflaatiossa tämä ei ole näkynyt ja exit tuosta ohjelmasta täysin epäselvä.
Narua on vaikea työntää.

Talousreformeja ei turhaan perääkuuluteta. Löysin tuoreen IMF:n blogin, jossa tuotu hyvin esiin sitä, miten onnistuneet uudistukset tuovat suojaa taantuman varalta:
Euribor viitekorot on ollut kivasti
vuoden alusta
varsinkin viimepäivinä muutos ollut suht suuri.
![]()
![]()
![]()
![]()
![]()
![]()
![]()
![]()
![]()
Sijoittajien odotukset korkojen suhteen sen kuin madaltuu pidemmälle aikahorisonttiin:
Kuin Lapin talvea syksyn kynnyksellä odotellen: aurinkoa ei kuukausiin edessä, lumi lohduttaa hieman.
Jos miettii ihan siltä kannalta, että kuinkahan paljon euromailla on nollakorkoista valtionlainaa (sanotaan 0,5 % tai alle). Kun euromaat ottavat lisää velkaa myös silloin, kun ollaan suhdannehuipulla, niin vaikea kuvitella, että tilanne äkkiä muuttuisi. Jos taas korot nousisivat, niin kuinkahan lujaa korkokulut alkaisivat valtioilla nousemaan, kun nollakorkoisia lainoja alettaisiin uusimaan?
Tältä pohjalta vaikea kuvitella, että korkoja voitaisiin nostaa. Mietin vaan, että ketkä oikein lainaavat rahaa nollakorolla? Onko noi jotain reguloituja eläkerahastoja, joiden on (käytännössä) pakko lainata tietty osuus eurovaltioille?
Sitten vain miettiä, että mitähän kaikkea tästä aiheutuu? Japani kai on ihan hyvä esimerkki, onko joku perehtynyt enemmän? Pankkisektori tietty ongelmissa, mutta kiinteistöt lienevät olleet aika vakaita Japanissa? Teollisuudella on mennyt ymmärtääkseni kohtuullisesti. Kulutus varmaan on aina kohtuu vakaata. Eläkesysteemille tämä lienee yksi naula lisää arkkuun, mutta siinä nyt ei ole mitäänuutta.
Jenkeissähän ohjauskorot ovat olleet ok, mutta euroopassa kohta jo vuosikymmenen ns. päin persettä.
Toistaiseksi jenkkien nousu näyttää olevan vielä suht vakaalla pohjalla, vaikka vahvoja viitteitä talouden hidastumisesta heilläkin on ollut jo jonkun aikaa.
Keskuspankithan noita nollakorkosia velkakirjoja ostaa. Jollain eläkerahastoilla tietysti osansa, mutta ei mitään merkitystä verrattuna keskuspankkien ostoihin.
Teoriassahan noi voisi olla ihan hyviä sijoituksia, jos korkotaso tästä lähtisi vielä reippaaseen laskuun. Mitenkään poissuljettu vaihtoehto negatiiviset korot ei ole. Lainapaperin korkohan ei yksistään kerro sitä miten hyvä sijoitus lainapaperi on. Merkittävä vaikutus on siis myös sillä mihin suuntaan korot lähtevät menemään ja millaista vauhtia.
Tämä ongelmahan pyritään ratkaisemaan inflaatiolla tavalla tai toisella. Inflaatio räjähtää kyllä ajan kanssa käsiin ihan perinteisilläkin mittareilla, kun elvytystä jatketaan.
Hyvä kirjoitus matalista koroista: niiden kanssa täytyy vain oppia elämään!
Säästäminen vaikeutuu, omaisuuden arvo nousee diskonttokoron laskiessa, pääoman tuotto-odotus laskee mikä vaikuttaa eläkkeisiin, asuntojen arvo nousee kun laina on halpaa ja taloja rajallinen määrä jne.
Välillä sitä kuvittelee ymmärtävänsä taloutta, mutta rahapolitiikka on aihe joka aiheuttaa päänvaivaa. Taloutta ja hyvinvointia pidetään hyvinä asioina. Ihanteellinen tilanne taloudessa on materiaalinen vauraus, ihmisten vapaa-aika ja hyvät julkiset palvelut. Jotta talous rullaisi, ihmisten pitää luottaa tulevaisuuteen ja uskaltaa kuluttaa tienaamiaan rahoja. Yritysten pitää luottaa kasvuun, jotta ne voisivat investoida.
Rahapolitiikaan liittyy on sellaisia käsitteitä kuin luottamus rahaan, jota korkeammat korot vahvistavat, ja inflaatiota, jonka pitäisi kannustaa ihmisiä rahankäyttöön. Inflaatio riippuu liikkeelläolevan rahan määrästä (Euron ollessa suljettu systeemi).
Ensimmäinen ihmetyksen aiheeni on se, miksi keskuspankin rahapolitiikan pitäisi ylipäätään kannustaa ihmisiä taloudellisiin tekoihin? Hyvinvointi on itseisarvo ja perinteisen käsityksen mukaan ihmiset muutenkin tekevät tekoja jotka lisäävät heidän hyvinvointiaan.
Toinen kysymykseni liittyy inflaatioon. Jos tiedämme että markkinoille laskettu raha päätyy kuitenkin jonnekin, onko inflaation mittaamisessa mieltä? Jos inflaatiomittaus näyttää alhaisempaa lukemaa kuin pitäisi, se kertoo ettei mittarissa ole huomioitu kaikkia omaisuusarvojen kasvuja. Säästäminen on potentiaalista tulevaisuuden kulutusta. Omaisuusarvojen nousu ja alhaiset korot kurittavat mm. eläkeyhtiöitä, jotka eivät saa sijoituksilleen tuottoa ja tämä johtaa nouseviin eläkemaksuihin.
Jos EKP perii pankeilta talletuksista korkoa, laskeeko liikkeelläolevan rahan määrä?
Olen tosi iloinen jos @Marianne_Palmu osaa kertoa jotain näistä.
Tuossa oli hyvin selitettynä pari syytä miksi Euroalueen negatiiviset bondit voivat olla houkuttelevia.
@Verneri_Pulkkinen Puhuit aamun videolla negatiivisista talletuskoroista. Eikö tämä aika helposti aiheuttaisi vain talletuspakoa kansan keskuudessa? Miksi maksaisi siitä että pitää rahaa tilillä kun voisi nostaa ne patjan alle?
Hei, se on yksi skenaario jota olisi voinut käsitellä, mutta ajan puutteen vuoksi leikkasin sen pois.
Olet ihan oikeassa tuossa ja perinteistä tuo on yksi pääargumenteista negatiivisia korkoja vastaan. Kuitenkin on viritelty ajatuksia, että esim. käteisen rahan ostovoimaa rankaistaisiin jotain kautta (jos maksat 20€ setelillä saat vain 18€ edestä tavaraa esimerkiksi). Jotkut taloudet, kuten Ruotsi, ovat jo melkein vailla käteistä mutta monissa talouksissa sitä pitäisi pystyä rankaisemaan muuten tulee talletuspakoa.
Näitä on keskuspankin ja IMF:n pullakabineteissa mietitty toistaiseksi ilman konkreettisia suunnitelmia.
Ja vaikka ajatus on outo itsessään, ei pääomasta tarvitse maksaa korvausta jos siitä on ylitarjontaa ![]()
Moikka! Pahoittelut, että vastauksessani hieman kesti kesäloman vuoksi. Kysymyksessä mennään keskuspankkien tehtävien ytimeen, eli vakaudesta (hintavakaus, rahoitusjärjestelmän vakaus) huolehtimiseen. Eli niinkään keskuspankin tehtävä ei ole luoda hyvinvointia, vaan vakautta (joka voi hyvässä tapauksessa johtaa hyvinvointiin). Tosin kyllähän tässä viime aikojen rahapoliittisessa virityksessä varallisuutta on luotu esim. osake- ja asuntomarkkinan nousun myötä, mutta kuten tiedämme, kovin epätasaisesti se jakaantuu ihmisten välille. Sama juttu on inflaatiossa: eri ihmisillä on erilaiset tottumukset kuluttaa ja erilaiset henkilökohtaiset kulutuskorit. Inflaatiomittarit ovatkin karkeita yleistyksiä, mutta jokin mittapuu on hyvä olla, jotta hintavakaustavoitteessa onnistumista voidaan seurata (tämähän ei ole mennyt viime vuosina ihan putkeen euroalueella). Se, onko kahden prosentin inflaatiotavoite järkevä ja “oikea” nykyisessä talousympäristössä, onkin sitten eri juttu. ![]()
Yksi keskeinen rahapolitiikkaan liittyvä rajoite on sen välillisissä vaikutuksissa. Pelkkää korkotasoa laskemalla tai rahaa painamalla kun ei suoraan luoda reaalista kysyntää taloudessa (ja talouskasvua), vaan rahaan pitää ensin kohdistua kysyntää, jotta se ei jää pankkien taseisiin vaan sillä oikeasti tehdään taloudellisia toimia.
Sitten vielä kysymykseen talletuskorosta: sen laskulla pyritään laittamaan rahaa kiertoon eli nostamaan liikkeellä olevan rahan määrää. Tosin tämänkään toimimisesta ei ole vielä historiassa kovin vahvoja todisteita.
Toivottavasti sait näistä jotakin irti, hyviä kysymyksiä!
Käytiin Mariannen kanssa läpi kansankielisesti, mitä negatiiviset (ohjaus-)korot tarkoittavat tavalliselle säästäjälle. Vielä ei draamailla, syksyllä ollaan viisaampia.
Mäkinenkin kirjoittaa narulla työntämisestä myös ja jonkun pitäisi mielestäni kertoa keisarille (keskuspankkiireille), että sillä ei ole vaatteita, sillä tässä touhussa ei ole kohta enää mitään järkeä.
Keskuspankki yrittää työntää narulla. Suurin vaikutus on negatiiviset ulkoisvaikutukset. Yhä useampi taho markkinoilla tuntuu olevan tätä mieltä. Jopa lehdissä on alettu kyseenalaistamaan keskuspankkien tukitoimien järkevyys. Kuka EKP:ssa nostaisi käden ylös virheen merkiksi? - Mäkinen
EKP:n Rehn sanoo Hesarin haastattelussa kuitenkin jotain, mikä pitää paikkaansa: ”Jos halutaan päästä laukkaavaan inflaatioon, niin [helikopterirahalla] siihen todennäköisesti päästäisiin.” -Mäkinen
Maailmassa on menossa valtava tulonsiirto suurille velallisille ja sijoittajille. Seuraavaksi säästäjät joutuvat maksamaan talletuksista korkoa pankeille… -Mäkinen
Omasta mielestäni tässä touhussa on koko ajan ollut kyse siitä, että niillä, jotka kuluttaisivat kaiken ei ole tarpeeksi rahaa ja sillä, että saako lainaa 0 % vai 4 % korolla ei ole juurikaan väliä.
Kasvava eriarvoisuus nostaa säästämisastetta, mikä kärjistää näitä ongelmia. Kysynnän puute (tai kääntäen liikaa tarjontaa, joku downshiftaaja voisi huudella!
).
USA:ssa Fed ei taida heti olla menossa nollakorkoloukkuun mihin EKP näyttää nyt ajavan Eurooppaa Japanin seuraksi:
”Fed officials say tariffs and trade tension are causing businesses to put off spending.
“It’s pretty clear to me that Powell was sending a message that if you are so concerned about the economy, lowering rates is not going to help you,” said Craig Bishop, lead strategist of the fixed income group at RBC Wealth Management. “You need to do something about trade. That’s not a message Trump gets.”
Mutta mielenkiintoisesti Powell joutuu valittamaan samasta asiasta kuin Draghi: tehkää poliitikot järkeviä päätöksiä!
Keskuspankki ei voi fiksata kaikkea.
Keskuspankit voi syyttää tästä tilanteesta ihan vain itseään. Korkotaso on ihan liian matala, jotta järkeviä rakeentellisia uudistuksia voitaisiin saada poliittisesti tehdyksi. Niin kauan ku politiikoilla ei oo pakottavaa tarvetta tehdä menoleikkauksia ja muita epätoivottuja uudistuksia, niitä ei myöskään tehdä.
Yrityksethän ottavat markkinoilta pääasiassa kiinteäkorkoisia lainoja. Jos korko-odotus on laskeva, niin sehän tarkoittaa vaan, että on tuottavampaa lykätä investointia myöhemmäksi, koska lainaa saa entistä halvemmalla. Varsinkin epävarmassa tilanteessa olevia investointien päätöksiä varmasti lykätään yleisen taloustilanteen kehityksen takia, mutta ei varmasti auta sekään, että keskuspankit ilmottaa jostain rahapolitiisesta singosta paljon etukäteen.
Keskuspankkien pitäisi pitää suunsa kiinni ja tehdä toimensa niin, että ne tulisivat tietynlaisena shokkina markkinoille, niin niillä voisi olla jotain järkeviäkin vaikutuksia. Nyt kun koko ajan kylvetään keskuspankkien toimesta pelkoa tulevasta talouskehityksestä, niin eihän tässä voi investointien kannalta kovin hyvin mennä.
Palvelualojen hyvä kehitys johtuu puhtaasti siitä, että kuluttajat eivät ole niin ennakoivia talouden kehityksen suhteen vaan elävät enemmän hetkessä.
Jos kehitys on jatkossakin se, että kulutuksen painopiste siirtyy yhä enemmän palveluih, niin seurauksena on vain se, että entistä enemmän hintakehitys on riippuvaista palkkakehityksestä. Jos palkat junnaa paikallaan, niin myös palvelujen hinnat junnaavat paikallaan. Sama koskee kaikkia, missä henkilöresurssit ovat suuri kuluerä.
Tähän kun kaikkeen yhistetään vielä erityisesti se, että on muodissa tarkkailla omaa kulutusta: vähentää kulutusta ja kuluttaa kestävämmin, on kai ihan luonnollista, että hinnat eivät pääse nousemaan. Jos suljetussa joukossa jokainen kuluttaisi vaikka prosentin vähemmän kuin nyt, niin sehän tarkottaisi, että bkt laskisi yhden prosentin. Tälläkin foorumilla moni tuntuu ajattelevan, että luontoa pitää suojella ja teknologia ei ratkaise asiaa: se tarkoittaa siis puhtaasti sitä, että täällä porukka haluisi vähentää kulutusta (kulutus toisiin vaihtoehtoinen ei ole tähän ratkaisu, koska jos se olisi tehokkaampi kuin luontoepäystävällisempi vaihtoehto, niin se olisi jo siirtynyt sinne).
Samalla kuitenkin tälläkin moni tuntuu toivovan talouskasvun jatkuvan ilman minkäänlaista muutosta. Jos oikeasti porukka haluaisi edistää luonnon hyvinvointia, niin tarvittaisiin kunnon lama, jolloin yritykset joutuisivat lopettamaan vanhoja tehottomia tuotantolaitoksiaan ja jäljelle jäisi vain modernimpia tehtaita. Samalla saavutettaisiin teknologista kehitystä ja uuden investointibuumin aikana nykysten saastuttavien tuotantolaitosten korvattasiiin uusilla tehtailla.
Oikeesti tää keskuspankkien rahapolitiikka vain tukee vanhaa saastuttavaa tuotantoa ja antaa tuotannon valua halvan tuotannon maihin. Täällä kun ei saada mitään rakenteellisia uudistuksia aikaan, jotka parantaisivat tuottavuutta ja kilpailukykyä. Uudistuskyky on täysi nolla, kun siihen ei ilmasen rahan maailmassa ole intressejä.




